Blogi: EmmaKariLöytyi 6 merkintää tagilla monimuotoisuus. 21.2.2012 10:58 Miten sinievätonnikalat liittyvät Mitsubishiin? Toinen on Nikon-kameroita, ydinvoimaloita ja autoja valmistava suuryritys, toinen dipataan syömäpuikoilla soijakastikkeessa ja wasabissa. Toinen on kuolemassa sukupuuttoon ja toinen tekee sillä rahaa.
Sushivillitys on koitumassa sinievätonnikalan kohtaloksi. Sinievä on tonnikaloista suurin, halutuin ja uhanalaisin. Kaupallisen kalastuksen päästyä vauhtiin sen kannat maailman valtamerillä ovat romahtaneet. Se hetki ei ole enää kaukana, jolloin viimeinen sinievätonnikala nostetaan merestä.
EU:n vesillä sinievätonnikalojen laajamittainen pyynti kiellettiin kaksi vuotta sitten. Lajia yritettiin pelastaa YK:n kokouksessa Qatarissa, jossa Monaco ehdotti sinievätonnikalan kansainvälinen kaupan kieltoa.
Japani ankaran lobbauksen tuloksena myyntikielto kaatui. Luonnonsuojelijat raivostuivat, mutta kaikille tonnikalan uhkaavat sukupuutto ei ollut pelkästään huono uutinen.
Sukupuutolla voi tehdä myös bisnestä ja tämän Mitsubishi on ymmärtänyt. Kun tuotetta on vähän ja kysyntää paljon, hinnat nousevat taivaisiin. Harvinaistuvasta kalasta ollaan valmiita maksamaan tähtitieteellisiä summia: muutama viikko sitten Tokiossa maksettiin yhdestä 269 kiloa painaneesta sinievätonnikalasta 560 000 euron hinta .
Mitsubishin arvioidaan hallitsevan 40 prosenttia kaikesta kalastetuista sinievätonnikaloista. Kun sinievätonnikalan sukupuutto alkoi näyttää todennäköiseltä, alkoi yritys pakastaa tuhansia tonneja sinievätonnikalaa. Nyt Mitsubishin varastoissa muhii kultakaivos. Kun Tyynenmeren ja Atlantin sinievätonnikalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon, näyttävät tällä hetkellä tonnikaloista maksetut huippusummat karkkirahoilta.
Tonnikala on lohen jälkeen suosituin kala myös Suomessa. Tietenkään kaikki tonnikala ei ole sinievää, mutta varsinkin tuoretonnikala on lähes poikkeuksetta peräisin uhanalaisista kannoista. Myös suuri osa purkkitonnikalasta on uhanalaista kalaa. Kaikki tonnikalakannat ovat suuressa riskissä hävitä kokonaan, jos kalastusta ei vähennetä. Tonnikalojen pelastuminen vaatii suurta muutosta.
Monet helsinkiläiset sushiravintolat ovat jo jättäneet tuoreen tonnikalan ruokalistoiltaan. Jätä sinä ravintolavalikoimastasi ne sushiravintolat, jotka eivät ole näin tehneet. Jos haluat auttaa tonnikaloja, jätä purkit kaupanhyllyille ja tue niitä järjestöjen toimintaa, jotka kampanjoivat kansainvälinen sinievätonnikalakaupan kiellon puolesta.
Näytä ystävillesi Charles Cloverin mykistävä dokumentti End of the line.
Ja jätä Nikon-kamera ostamatta ja kerro se Mitsubishille.Tagit: kalat meret monimuotoisuus ruoka sinievätonnikala
13.7.2011 15:41 Näin kesällä Suomen lehdissä kaloja käsitellään pääasiassa ruokaohjeissa. Kalat eivät Suomen mediassa juuri kuohuta, mutta muualla Euroopassa päivä on ollut suuria tunteita täynnä. Tänään komissio hyväksyi esityksen EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseksi. Mutta jos kalastuspolitiikka ei Suomessa kiinnosta juuri ketään, miksi se on niin tärkeää?
Jopa 75 prosenttia EU:n kalakannoista on ylikalastettu ja kolmasosa niistä on romahtamassa. Tällä hetkellä yli 60 % kalasta tuodaan EU:n ulkopuolelta, sillä omista vesistämme kalastettu kala ei enää riitä. Komission arvioi, että jos jatkamme kalastusta nykyiseen malliin, vain kahdeksan kalakantaa nykyisestä 136 on enää kymmenen vuoden päästä kestävällä tasolla.
Oikeastaan kysymys kuuluu, miten asiat on voitu mokata näin pahasti? Ja miten tästä kierteestä päästään ulos?
Kalastuspolitiikan on sanottu pohjaavan kestävän kehityksen periaatteeseen, mutta kun vastakkain ovat olleet muutaman kalastajan työpaikan turvaaminen tai muutaman kalakannan pelastaminen, kalat ovat aina hävinneet. Jotta ylisuuria kiintiöitä ei enää ylitettäisi, kalastajat ovat olleet pakotettuja heittämään ylimääräiset tai väärää lajia olevat kalat takaisin mereen. Pahimmissa tapauksissa jopa 80 prosenttia kaloista on heitetty mereen, suurin osa kuolleina. Työpaikkojen turvaamisen nimissä kalastajien elinkeinon perusta on lähes tuhottu.
Ongelman keskiössä ovat olleet jäsenmaiden asenne kalastuskiintiöiden kokoon. Kaikki ovat pyrkineet omien kiintiöidensä maksimointiin, mikä on toistuvasti johtanut kestämättömiin kalastusmääriin. Tähän asti myös Suomen maa- ja metsätalousministeri on keskittynyt kestävän kalastuspolitiikan torppaamiseen EU:ssa.
Nyt komissio yrittää tehdä Euroopassa sen, mitä Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on pystytty tekemään. Kalastuskiintiöiden pohjaksi halutaan luonnontieteelliset arviot kalakantojen kooista. Kalojen heittäminen takaisin mereen halutaan kieltää. Kalastusalusten täydellinen ylimitoitus halutaan purkaa. Lisäksi käyttöön halutaan ottaa ostettavat ja myytävät kalastuskiintiöt.
Komission ehdotuksen suunta on oikea. Oikeastaan se on ainoa mahdollinen. Kalat eivät elä maiden aluevesien rajojen mukaan. Siksi kalakantojen pelastaminen on juuri niitä asioita, joissa tarvitsemme kansainvälistä säätelyä. Tavoitteet on asetettava yhteisesti, mutta toteutus on jätettävä paikallistasolle. Kiintiöiden perustaksi on saatava varovaisuusperiaate ja kalakantojen ekologinen kestävyys. Siksi Suomen on siirryttävä kalastuspolitiikan junttiosastosta kalojen kavereihin.
Tilanteessa, jossa kolme neljäsosaa kalakannoistamme on ylikalastettuja, meillä ei ole enää varaa mokata. Kuten kalastuskomissaari Damanaki totesi tämän päivän lehdistötilaisuudessa: "If we don't do this right, our children won't see fish on their plates. They will see them only in pictures."Tagit: eu kalat meret monimuotoisuus
5.7.2011 20:36 Uhanalaisten suurpetojen metsästys on Suomessa jatkuva kiistakapula. Nyt maa- ja metsätalousministeriö haluaa lisätä karhun metsästystä. Ministeriö lähetti maanantaina lausunnoille asetusluonnoksen karhujen metsästysmääristä.
Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi metsästysmääräksi 243 karhua. Viime vuoden metsästyskiintiö oli 198. Erikoiseksi lupamäärien suuren lisäämisen tekee se, että tämä on vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut kestäväksi metsästysmääräksi 200 karhua. RKTL:n arvioi karhukannan kasvaneen ja Suomessa elää vähintään 1660-1780 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1515-1635 karhua. Arvioissa esiintyy suuria heittoja, eikä metsästyskiintiöillä ole tapana perustua varovaisuusperiaateeseen.
Petopolitiikalla on Suomessa helppo saada kannatusta. Edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti alkuvuonna karhujen kevätpyynnin ottamista uudelleen käyttöön. Kevätmetsästyksestä luovuttiin jo lähes 20 vuotta sitten, sillä metsästystä lisääntymiskaudella pidetään erityisen ongelmallisena. Monilla karhuilla on keväällä pienet pennut.
Karhujen aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä muutenkin kuin tappamalla karhut sukupuuttoon. Sähköistetyt suurpetoaidat, laumanvartijakoirat, yösuojat sekä haju-, ääni- ja valokarkotteet ovat tähän hyviä välineitä. Karhujen aiheuttamat vahingot pitäisi korvata täysin poromiehille ja karjanomistajille ja Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen suurpetoneuvottelukunta.
Karhu on määritelty uhanalaiseksi lajiksi ja sen uhanalaisuuden ainoat syyt ovat laillinen ja laiton metsästys. On meidän tehtävämme säilyttää tämä hieno eläin metsissämme ja pitää laji elinvoimaisena.Tagit: eläimet karhut metsät monimuotoisuus
12.2.2011 21:31 Suomen susien tilanne on hälyttävä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa lausunnossa Suomen susikannan kooksi arvioitiin 135-145 yksilöä. Vuosi sitten susia arvioitiin olevan 150-160.
Suomen susi on erittäin uhanalainen laji, joka on ollut rauhoitettuna lähes 40 vuotta. Silti kantaa ei saada elpymään. Syy tähän on selvä - kannan ei halutakkaan elpyvän.
Suden tappaminen ilman maa- ja metsätalousministeriön myöntämää poikkeuslupaa on laitonta, silti metsästys on merkittävin syy suden uhanalaisuuteen. Vaikka kannan voidaan sanoa olevan hälyttävän pieni, ministeriö myönsi tänäkin syksynä 22 uutta kaatolupaa.
Suomi on ajamassa susiaan sukupuuttoon. EU-komissio on yrittänyt puuttua susivainoihin vaatimalla, että Suomessa on oltava vähintään tuhat sutta, ennen kuin lajin suojelua voidaan lieventää. Komissio on pitänyt Suomessa myönnettyjä kaatolupia luontodirektiivin vastaisina, sillä suden suojelun taso ei Suomessa ole suotuisa.
Kaatolupien on sanottu ehkäisevän salametsästystä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Susia katoaa jatkuvasti enemmän kuin niitä on luvallisesti kaadettu. WWF arvioi salametsästyksen olevan edelleen suurin yksittäinen susien kuolinsyy Euroopassa.
Susi on suojelukohteena hankala, sillä susia pelätään ja niiden tappamiselle on laaja hyväksyntä. Suomessa suden ei kuitenkaan tiedetä tappaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen ja tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi tai koirasudeksi. Ihmisen paras ystävä onkin hyvä vertailukohta, sillä Suomessa koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen ihmistä vuosien 1998-2006 aikana.
Ihminen on suden ainoa vihollinen. Susi kuuluu Suomen luontoon ja on meidän tehtävämme turvata sen elinmahdollisuudet. Susien aiheuttamat vahingot on korvattava täysin poromiehille ja karjanomistajille ja asiallista susivalistusta on lisättävä. Susien kaatolupien myöntäminen on lopetettava, kunnes tiedämme, että tämä hieno laji säilyy metsissämme.Tagit: eläimet metsät monimuotoisuus sudet
11.12.2010 17:39 Tämä oli hyvä viikko metsien suojelulle. Inarin vanhat metsät säästyvät Inarin poronhoitajien ja Metsähallituksen tuoreen sopimuksen myötä hakkuilta. Sopimus on historiallinen. Vuosia kestänyt kamppailu Lapin vanhojen metsien säilyttämisestä on voitettu.
Tämän ja jo aiempien sopimusten perusteella hakkuiden ulkopuolelle on siirretty 80 000 hehtaaria metsiä. Alueet ovat pääosin vanhoja ja arvokkaita metsiä. Kyse on paitsi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä myös saamelaisten oikeuksien puolustamisesta tehometsätaloutta vastaan.
Kiista on jatkunut pitkään. Poronhoitajat ja luonnonsuojelijat ovat vastustaneet hakkuita Kessissä jo 1980-luvulta alkaen. Kessi on suuri mäntyvaltainen alue Inarinjärven itäpuolella. Nyt tehdyllä sopimuksella nämäkin alueet ovat vihdoin turvassa.
Greenpeace kampanjoi kahdeksan vuoden ajan Lapin vanhojen metsien puolesta ja työ tuotti tulosta. Lapin vanhojen metsien pelastuminen antaa toivoa siitä, että kamppailut ympäristönsuojelun puolesta on mahdollista voittaa.
Voitto on merkittävä, mutta työ ei lopu tähän. Jotta metsäluonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä, on Etelä-Suomen metsien suojelu nostettava kymmeneen prosenttiin.Tagit: metsät monimuotoisuus saamelaiset
1.12.2010 15:39 Suomen lajien uhanalaisuusarviointi julkistettiin tänään ja tulokset ovat huolestuttavia. Joka kymmenes Suomen eliölaji on edelleen uhanalainen.
Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia. Joidenkin lajien kohdalla tilanne on parantunut, mutta useimpien kohdalla tilanne on huonontunut.
Täällä pesivistä lintulajeista joka neljäs on uhanalainen. Uhanalaisten lajien lisäksi 30 lajia on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Uhanalaisia kovakuoriaislajeja on hieman vähemmän kuin aikaisemmin, mutta silmälläpidettävien ja Suomesta hävinneiksi arvioitujen kovakuoriaisten määrä kasvoi huomattavasti.
Suuri osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. Metsissä tapahtuneet muutokset ovatkin yleisin uhanalaisuuden syy. Näitä muutoksia ovat lahopuun väheneminen ja metsien "hoitotoimenpiteet", joilla suomalaiset metsät muutetaan puupelloiksi.
Luonnonsuojelukysymykset olivat kartalla myös budjettineuvotteluissa, joista hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pääsivät tänä aamuna sopuun. Vihreät saivat kohdennettua Metsähallituksen luontopalveluihin 3,6 miljoonaa euroa. Tämä raha ei tule estämään metsälajiston köyhtymistä, mutta sillä vältetään pahimmat kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden palveluihin kohdistettavat säästöt.
Luonnonsuojelun tavoitteeksi ei riitä se, että lajiston uhanalaistumisvauhti hieman hidastuu. Jos emme saa oman metsälajistomme köyhtymistä kuriin, miten vomme vaatia kehitysmaita suojelemaan trooppisia metsiään?
Etelä-Suomen metsistä suojeltuna on vain noin prosentti, vaikka ne ovat lajistoltaan maamme rikkainta luontoa. Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset ja niiden kaltaiset metsät on säilytettävä. Etelä-Suomen metsistä on saatava kymmenen prosenttia suojelun piiriin.
Luontoa voi myös hyödyntää tuhoamatta sitä. Tämä vain tarkoittaa, että asioita on opittava tekemään uudella tavalla.Tagit: ekosysteemit eläimet metsät monimuotoisuus
|
1 kommentti 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta