Blogi: EmmaKariLöytyi 4 merkintää tagilla nuoret. 17.2.2012 14:51 Osallistuin viime viikolla asukasiltaan Viikissä. Tilaisuuteen osallistuneet asukkaat olivat raivoissaan. Ja syystä.
Viikki on Helsingin nuorisovaltaisimpia kaupunginosia ja nuorten määrä kasvaa. Silti se on uusista isoista asuinalueista ainoa, josta puuttuu yhä nuorisotalo. Alueen asukkaat ovat vaatineet taloa jo vuosia, mutta hanke on jatkuvasti lykkäytynyt.
Nuorisotalon piti saada Viikkiin jo 2003, mutta toisin kävi. Kyseessä oli yhteistyöhanke, josta muut vetäytyivät viime hetkellä. Nuorisotoimi joutui palaamaan alkuun ja lähti suunnittelemaan hanketta omana hankkeenaan. Ja sitten tuli lama ja rahojen saaminen mihinkään hankkeisiin muuttui todella vaikeaksi. Uusien nuorisotalojen rakentamisen sijaan nuorisolautakunta on joutunut luopumaan useista nuorisotiloista.
Nuorisotaloista luovuttiin osana koko kaupungin laajuista "palveluverkkotarkastelua". Tarkastelun tarkoitus luopua tiloista siellä, missä niiden käyttö on vähäisempää, jotta voitaisiin rakentaa uutta sinne, missä tarve on suuri. Mutta vaikka nuorisotoimi luopui vanhoista tiloista, uusien tilojen rakentamiseen ei saatu luvattuja varoja.
Nuorisotoimi ja nuorisolautakunta ovat joka vuosi vaatineet rahoja Viikin nuorisotalon rakentamista varten. Tämän vuoden raamibudjettiin rahat jo saatiinkin, mutta kaupunginjohtajan varsinaisesta budjettiesityksestä ne puuttuivat. Vihreät vaativat rahoja takaisin, mutta budjettineuvotteluissa ne saatiin takaisin vasta kahden vuoden viiveellä.
Nykyisen budjettisuunnitelman mukaan talo valmistuisi vuonna 2017. Tämä aikataulu on viikkiläisten nuorten kannalta aivan liian hidas, mutta se on tyhjää parempi. Nyt kun talo on budjetissa, on sitä mahdollista aikaistaa.
Nuorisotoimi on joutunut vuokraamaan alueelta väliaikaisen nuorisotilan, joka aukeaa huhtikuun alussa. Kaikki puolueet ovat vakuutelleet ymmärtävänsä Viikin tilanteen. Demarit ovat jopa lupailleet paluuta alkuperäisen raamiesityksen aikatauluun. Tämä on kuitenkin mahdotonta, sillä se olisi edellyttänyt rahojen budjetointia jo tämän vuoden budjettiin. Niin ei tehty.
Talo saadaan ainoastaan budjetoimalla siihen tarvittavat rahat. Ja tämä vaatii valtuuston enemmistön. Tämä halu testataan ensi vuoden budjettia neuvotellessa.
Lisää aiheesta voit lukea Viikin Nutan Ritarien facebook-ryhmästä.Tagit: kaupunkikulttuuri nuoret nuorisotalot talous
16.2.2012 12:13 Koko elämän kestävä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta. Rakkaus luontoa kohtaan syttyy helposti luontokoulussa.
Luontokouluissa päivähoidossa olevat lapset ja koululaiset pääsevät metsiin tai saariluontoon oppimaan siitä, kuinka luonto toimii ja miten me ympäristöömme vaikutamme. Muissa Pohjoismaissa luontokouluja on pidetään hyvänä ja tärkeänä osana kasvatusta. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 lasta vuodessa käy luontokouluissa. Mutta Suomessa toimintaa ei ole kostain syystä lähdetty laajasti tukemaan.
Kestävän elämäntavan taidot tulisi saada mukaan päiväkotien ja koulujen arkea myös täällä. Suomessa vain 70 000 lasta käy luontokouluissa, eli 92 % alakoululaisista jää ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.
Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.
Kataisen hallituksen ohjelma asettaa tavoitteeksi kehittää Suomesta "maailman ympäristötietoisimman kansakunnan". Juuri tällaiset lauseet kirjataan hallitusohjelmiin tyhjiksi korulauseiksi, mutta niiden ei pitäisi antaa jäädä sellaisiksi. Katseet kääntyvät opetushallinnon suuntaan.
Opetusministeri Gustafssonin asetti viime vuonna virkamiestyöryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista lupauksenaan vahvistaa ympäristökasvatuksen asemaa. Odotukset eivät ole korkealla, mutta tavoitteena on oltava kestävän elämäntavan taitojen sisällyttäminen kansalaisen perustaitoihin omana taitonaan.
Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kuntia. Helsingissä toimii tällä hetkellä ainoastaan viisi luonto- ja ympäristökoulua, eikä kaikkien niidenkään tulevaisuus ole varmalla pohjalla. Helsingissä opetusviraston on tavoiteltava luontokouluopetuksen lisäämistä, ei vähentämistä. Nykyisten luontokoulujen toiminta on turvattava.
Tavoitteena on oltava, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista pääsee Harakan saarelle oppimaan Itämerestä tai kuulemaan kohtuullisesta kuluttamisesta Lennu Liito-oravan ympäristökerhoon.Tagit: ekologisuus koulu lapset luontokoulut nuoret
30.9.2010 17:29 Ympäri Eurooppaa sosiaalikeskukset ovat osa elävää ja vapaata kaupunkikulttuuria, jotka antavat nuorille tilaa omaehtoiseen toimintaan. Helsingin tällä hetkellä ainoa sosiaalikeskus sijaitsee Kalasatamassa.
Sosiaalikeskus Satamassa toimii pyöräpaja, vegaanikahvila, free shop sekä kansankeittiö. Tilassa järjestetään keikkoja, kokouksia, kokoontumisia, teatteritreenejä ja näyttelyitä. Sosiaalikeskus on myös yksi Helsingin luvallisista maalauspaikoista, jossa graffitikulttuuri kukoistaa.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on nyt päättänyt hankkiutua eroon tästä ainoasta vapaan kulttuurin tilasta, joka Helsinkiin on Makasiinien purkamisen jälkeen jäänyt. Tämänpäiväisessä kokouksessaan nuorisolautakunta kieltäytyi toteuttamasta Pajusen toivetta vuokrasopimuksen irtisanomisesta.
Pajusen ongelmana on talon nuorten Itä-Euroopan romanikerjäläisille tarjoama mahdollisuus leiriytyä sosiaalikeskuksen pihalle. Pajunen on nähnyt hyväksi pistää liikkeelle koko kaupungin koneiston parinkymmenen romanin takia ja perustanut työryhmän koordinoimaan tätä toimintaa. Työryhmässä istuu kaupungin korkeimpia virkamiehiä säännöllisesti toteamassa, että romaneita on edelleen kaupungissa.
Nuoret ovat tehneet useita selvityksiä lukuisille eri virastoille ja talolla ovat suorittaneet tarkastuksia kaupunginvirkamiehet ympäristövirastosta rakennusvalvontavirastoon ja kiinteistövirastosta sosiaalivirastoon. Virastot ovat esittäneet useita erilaisia syitä, joiden perusteella sosiaalikeskus voidaan häätää. Samalla on kuitenkin annettu ymmärtää, että kaikista vaatimuksista ja tarkastuksista luovutaan, jos romanit lähtevät pihalta.
Lopulta sosiaalikeskuksen vuokranantajan, Helsingin nuorisoasiainkeskuksen, tekemässä katselmuksessa on todettu, että asiat ovat talolla kunnossa.
Tapaukseen voi hakea perspektiiviä Kööpenhaminasta, jonne lautakunta teki vierailun aikaisemmin tänä vuonna. Kööpenhaminan kaupunki hääti kaupungissa vuosikymmeniä toimineen sosiaalikeskuksen vuonna 2007. Häädöstä seurasi talonvaltauksien aalto ja levottomuuksia, jotka jatkuivat useiden kuukausien ajan, kunnes kaupunki lopulta antoi nuorille uuden sosiaalikeskuksen.
Välit nuoriin ovat Kööpenhaminassa edelleen kireät, eikä vuoropuhelu toimi. Kööpenhamina on esimerkki siitä, miten asioita ei kannata hoitaa Helsingissä.
Sataman nuoret ovat jo pitkään seuranneet läheltä romanien arkea ja tilannetta. He eivät suostu häätämään romaneita, ennen kuin kaupunki järjestää romaneille kohtuuhintaisen leiriytymispaikan.
Sosiaalikeskuksista ovat saaneet alkunsa monet yhteiskunnalliset liikkeet ja ne ovat pystyneet tarjoamaan tilan toiminnalle, joka ei mahdu muualle. Ne pystyvät myös haastamaan toiminnallaan kaupunkitilan kaupallistumista ja kaupungin harjoittamaa politiikkaa ylipäänsä, kuten nyt tarjoamalla romaneille tilan leiriytymiseen.
Kaupungin ei pidä olla yhtä harmaata massaa. Sekaan on mahduttava erilaista tilaa, toimintaa ja keskustelua. Sosiaalikeskus Sataman olemassaolo on itsessään arvokasta. Yksi asia on varma: Pajunen ei tule kunnioittamaan lautakunnan päätöstä ja sosiaalikeskuksen painostus tulee jatkumaan.Tagit: nuoret
18.6.2010 20:08 Helsingin nuorisolautakunta päätti eilen esittää kaupunginhallitukselle äänestysikärajan alentamista 16 vuoteen seuraavissa kunnallisvaaleissa.
Ei ole mitään syytä sille, miksi 16 vuoden äänestysikärajaa ei voisi kokeilla kunnallisvaaleissa. Äänioikeus on konkreettinen toimenpide nuorten vaikutusmahdollsuuksien edistämisessä. Ikärajan lasku lisäisi nuorten kiinnostusta politiikkaan.
Politiikassa on vaikeaa eritellä asioita sen mukaan, mitkä koskevat nuoria ja mitkä eivät. Suuri osa kunnassa päätettävistä asioista koskettaa kaikkia kaupunkilaisia.
Äänestysikärajan laskeminen tulisi linkittää suurempaan uudistukseen. Kouluissa tulisi panostaa yhteiskuntaopin opetukseen ja lisätä käytännön osallistumista ja vaikuttamista. Myös kunnallisella tasolla vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi kansanäänestyksiä käyttämällä.
Äänestysikärajan laskemista on vastustettu vetoamalla siihen, että nuoret ovat alttiita äänestämään populistista äärioikeistoa. Väite sai tukea ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja järjestetyissä nuorten varjovaaleissa. Silloinen showpainija Tony Halme sai nuorten varjovaaleissa valtavasti ääniä.
Nuorten äänestystulosta pidettiin todisteena siitä, kuinka helposti nuoret lankeavat populismiin ja julkkisehdokkaisiin. Varsinaisissa vaaleissa Halme nousi äänikuninkaaksi 16 390 äänellä.
Nuoret eivät myöskään ole tyhmiä. He tietävät, ettei varjovaaleissa äänestämisellä ole mitään merkitystä. Miksi suhtautua asiaan tosissaan, jos koko äänestys on leikkiä? Varjovaaleja voisi pitää pahimmanlaatuisena nuorten aliarvioimisena.
Vuosien varrella äänestysikärajaa on laskettu yhteiskunnan kehityksen mukana. Käsitys siitä, milloin ihmiset ovat valmiita äänestämään, muuttuu. Tänä vuonna 16-vuotiaat pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Kunnallisvaalit 2012 ovat tässä kehityksessä luonnollinen seuraava askel.
Äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa ei ole taikatempuksi kansalaisaktiivisuuden piristämisessä, mutta pieni piristysruiske se varmasti on.Tagit: demokratia nuoret
|
1 kommentti 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta