Heta Välimäki

Alkuun | Edelliset

1 – 2 / 2

Seuraavat | Loppuun

Armeija kouluttaa ihmiseksi ja ammattiin?

SDP esitti viime viikolla sen selvittelyä, että naisetkin velvoitettaisiin osallistumaan kansalaispalveluun. Sen voisi suorittaa perinteisenä varusmiespalveluksena, siviilikriisinhallinnassa tai esimerkiksi ensiapu- tai hoivatehtävissä. Ehdotuksen taustalla on sukupuolten tasa-arvoinen
kohtelu. Moni tulkitsi esityksen niin, että naiset joutuisivat jatkossa nykymallin mukaiseen asepalvelukseen. Hyvässä ideassa on kuitenkin kyse siitä, että vain osa ikäluokasta tarttuisi aseisiin, mutta kaikki opettelisivat kansalaistaitoja tavalla tai toisella.

Työministeri Anni Sinnemäki puolestaan ehdotti asevelvollisuuden lyhentämistä ja muuttamista valikoivammaksi, jotta nuoret saataisiin nopeammin jatko-opintojen pariin. Tämä kirvoitti kiinnostavia kommentteja. Esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry vastusti ehdotusta, koska asepalveluksen aikana voi suorittaa kuljettajakoulutuksen ja armeijasta tulee vuosittain ulos noin 3 500 työelämään valmista kuskia.

On toki hienoa, että armeijassa voi parhaimmillaan pätevöityä ammattiin, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole ammattikoulu. Monesti yleisen asevelvollisuuden kannattajat perustelevat armeijan käymisen tarpeellisuutta aivan muilla argumenteilla kuin maanpuolustukseen liittyvillä. Vedotaan siihen, että siellä pojat kasvavat miehiksi, nuorten kunto kohenee ja eritaustaiset tyypit viettävät aikaa yhdessä. Kaikki sinänsä hyviä asioita, mutta ei kai armeijan tarkoitus ole olla kasvatuslaitos? Käsittääkseni sen tulee huolehtia maanpuolustuksesta. Kaikille tasa-arvoinen koulutuslaitos on peruskoulu, ei puolustusvoimat.

Laiskat nuoret?

Pääministeri Matti Vanhanen tarjoaa lääkkeeksi nuorisotyöttömyyteen työllistämisseteliä. Vanhasen mallissa nuori saisi kolmen kuukauden kannustustuen, eli tietyn summan rahaa, hommattuaan itselleen työpaikan. Mikäs siinä, jos nuorisotyöttömyyden syy olisi laiskoissa nuorissa jotka eivät viitsi edes etsiä töitä.

Nuorten laiskaksi väittämisen sijaan pitäisi puhua siitä, miksi kymmenettuhannet nuoret työnhakijat eivät työllisty, ja miten tilanne korjataan. Ratkaisu tuskin on se, että niistä vähistä asiaan käytettävissä olevista rahoista maksetaan kannustimia niille, jotka onnistuvat pääsemään töihin.

Voimassa oleva nuorten yhteiskuntatakuu takaa alle 25-vuotiaille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan. Takuu pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita ja aktivointitoimenpiteiden pitäisi alkaa kuukauden sisällä. Se olisi konkreettinen lupaus tilanteen parantamiseksi.

Välillä vaikuttaa siltä, että nuoria syyllistetään niin työttömyydestä kuin jo etukäteen siitä, ettei töitä jakseta painaa tarpeeksi vanhoiksi. Pitkää työuraa on kuitenkin vaikea luoda, jos heti alkumetreillä jää tyhjän päälle.

Alkuun | Edelliset

1 – 2 / 2

Seuraavat | Loppuun