Blogi: jupsjuu
5.1.2012 19:26 Karvavauvalta on lähtenyt pari maitohammasta. Ou nou, mun karvakorva on jo iso tyttö.
13.11.2011 16:42 Menetin uskollisimman ystäväni 3 viikkoa sitten. En osaa aikuisuuttani elää ilman koiraa. Tyhjät ja hiljaiset nurkat sai olon tuntemaan todella orvoksi ja yksinäiseksi.
Nyt minulla on uusi kaveri nurkissa. Perjantaina 10 -viikkoinen karvaturri tyttö pääsi nurkkiini pyörimään.
Uskomattoman hyvin on mennyt. Toivotaan, että yhteiselo alkaa sujumaan hyvin ja uudesta tulokkaasta tulisi uusi sydänystäväni. Toivotaan myös, etten pilaa koiraa, vaan saisin kasvatettua tasapainoisen ja hyvän koiran.
23.10.2011 19:53 Perjantaina jouduin luopumaan rakkaimmasta ystävästäni, pitkäaikaisimmasta elämänkumppanista, karvakuonostani. Koirakamustani, joka on lähes koko aikuisikäni ollut rinnallani, iloissa ja suruissa.
Onneksi sain olla ötökkäni rinnalla viimeiseen asti, vaikka mielettömän surullistahan se oli. Olin ollut varautunut jo ajatukseen kauan, mutta silti se oli riipivää. Tunsin (tai luulin tuntevani), kun koirulin henki lähti koiruleiden taivaaseen. Minä, joka en edes usko sellaiseen höpöhöpöön.
Viikonloppu on toki ollut itkuinen ja ikävöivä, mutta tiedän, että näin oli hänelle parempi.
Huomio tältä päivältä on, että vaikka olen erakkoluonteinen ja en aina niin välitä ihmisistä, niin pitkästä pitkästä aikaa tunnen oloni yksinäiseksi. Tälläistä yksinäisyyttä olen tuntenut muistini mukaan viimeksi silloin kun muutin pysyvästi vanhempien luota pois, toiselle paikkakunnalle, pieneen yksiöön. En väitä etteikö mulle olis ollut seuraa tarjolla ja sitä olen vähän hyödyntänytkin vkolopun aikana, mutta se tunne on kulkenut mukana silti. Olen toki paljon halunnut viettää aikaa ilman ihmisseuraakin. Tän surun ja ikävän haluan käydä läpi yksikseni.
2.10.2011 10:57 Tuossa taannoin aattelin, että taidan olla lipsahtanut kevyehkölle masennuksen puolelle. Mua ei ollut aikoihin kiinnostanut mikään. En jaksanut mitään. Mikään ei innostanut.
Nyt ykskaks aamukahvia juodessani hokasin, et erilaiset jutut on alkanut kiinnostaa. Raakaravinto, luomukosmetiikka, vanhusten auttaminen, koiriin liittyvä vapaaehtois/hyväntekeväisyystyö, slow life jne... ja töissäkin on tuntunut jo pidempään ihan oklta.
Kauheesti en oo asioiden eteen vielä tehnyt, mut sekin jo on positiivista, et oon alkanut tutkimaan kaikkia noita yllämainittuja. Pikkuhiljaa on alkanut siirtymään enemmän ja enemmän kasvis/hedelmä/marja/pähkinä voittoiseen ruokavalioon, oon kutonut vanhuksille sukkia ja yllyttänyt muitakin kutojia osallistumaan ja luvannut toimittaa ne perille heidän puolestää. Lisäksi mulla on muutamia luomukosmetiikkatuotteita testauksen alla.
Totaalisen jahkailuasteella on vielä ajatus, että haluaisin alkaa käydä katsomassa jotain tiettyä yksinäistä vanhusta viikottain/joka toinen viikko jossain palvelukeskuksessa. Lukea, ulkoiluttaa, jutella tai vastaavaa joka tekisi toisen viimeisistä vuosista mukavampi, leppoisampia, nauruntäyteisempiä.
Toinen täysin jahkailuasteella oleva asia on karvakorvien auttaminen. Intoa on, mutta en ole vielä tullut itseni kanssa yhtämieliseksi siitä, mitä se auttaminen on. Järjellä & tunteilla on erimielisyyksiä keskenään asian tiimoilta. Eiköhän heillekin sopu löydy ajanmittaan :).
Saa nähdä kauanko tämä kestää. Sen ei toisaalta oo väliä. Väliä on sillä, että jotkut asiat kiinnostavat. On melko masentavaa olla kiinnostumasta mistään ja taaplia päivät vain läpi odottaen iltaa, päästäkseen taas nukkumaan.
Yks piristävä asia on tietysti SYKSY! Rakastan Syksyä!!!!!!
Leppoisaa syksynjatkoa!! Tämä lähtee nyt piristämään pientä toipilasta Tyksiiin. Mun rakkautta, vaikkei oma olekaan :)
8.7.2011 20:13 Oujea! Kolmen viikon vapaus työkarusellista. Oujea!
Viime kuukausi on ollut k_i_i_r_e_i_n_e_n töissä ja jos joku on voinut mennä vikaan, niin se on mennyt vikaan. Eräs kolleegani sanoikin jokunen päivä sitten, että ihan kuin jostain painajaisesta toi sun työelosi.
Ehkä oon näillä 10 - 15 h päivillä jotain sit saanutkin aikaankin, koska esimieheni todellakin yllätti minut. Hän tuli vain minua varten konttuurille. Toi minulle sacher -leivoksen lomallelähtökahvin seuraksi (tarjosi jopa hakemaan mulle kahvia) + konvehtirasian jotain erikoiskonvehteja. Kuulemma kiitoksena hyvästä työstä ja suuresta määrästä positiivista palautetta saaneena. Et sillee. Hyvä minä, vaiks päivän katastrofiannoksen keskellä ei siltä tuntunutkaan... mut nyt alkaa jo tuntumaan. Aikamoinen työnsankari olen... hmm.. pitäiskö pyytää palkankorotusta?
Mikäs tässä nyt siis ollessa. Pari lonkeroa jääkaapissa & mansikoita odottamassa kesäloman korkkausta. Ja huomenna saan vielä uudet kesäkalusteetkin. Voi kesäloman sit asua tossa terassilla kuluttamassa uusia kalusteita :).
18.6.2011 18:55 Jatkuvaa väsymystä ja laiskimusmaximus -fiilistä päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Oujea. Mun elämä.
22.5.2011 20:42 Jos haluaisi muuttaa itseään, niin mikä on siihen paras tapa?
Se, että kuvittelee itsensä jo olevan sellainen kuin mitä tavoittelee?
Se, että kirjoittaa/puhuu asiasta uudelleen ja uudelleen?
Se, että tekee tiukan päätöksen ja pyrkii tavoitetta kohden hampaat irveessä?
Se, että kuvittelee olevansa joku muu?
Se, että asettaa aikatauluja?
Se, että rakentaa muun elämänsä tavoitetta tukevaksi?
Niin... ja missä vaiheessa muutoksesta tulee osa itseään? Vai joutuuko tavoitetun muutoksen eteen tekemään kokoajan hommia... tunnista toiseen, päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen? Millainen muutos on sen arvoinen?
16.3.2011 09:28 Ykkönen haluaa aidosti parantaa asioita ympärillään ja toimia oikeudenmukaisesti, periaatteellisesti ja omille ihanteilleen uskollisesti. Hän haluaa tehdä parhaansa ja yltää moitteettomiin suorituksiin. Ykkönen pyrkii aina oikeaksi katsomaansa ratkaisuun, ...mutta on harvoin täysin tyytyväinen itseensä tai ympäristöönsä. Ykköset ovat niitä ihmisiä, jotka sisäisestä vastuuntuntoisuudestaan johtuen korjaavat toisten pudottamat roskat kadulta ja soittavat talonmiehelle liukkaista portaista. Ykköset tekevät yleensä työnsä tunnollisesti ja noudattavat oikeiksi katsomiaan sääntöjä. Ykköset myös olettavat kanssaihmisiltään samaa tarkkuutta, tunnollisuutta ja oikeamielisyyttä, mihin itse uskovat. Ykkönen on yleensä itsensä ankarin kriitikko, mutta huomaa helposti myös toisten ihmisten "virheet ja erheet". Ykkönen asettaa itselleen erittäin korkeat tavoitteet, joiden saavuttaminen on ymmärrettävästi vaikeaa. Ykkösen tarkkuudessa piilee välillä myös pilkunviilaamisen siemen. Silloin Ykkösen on vaikea saada vietyä asioita loppuun liiallisen täydellisyyden tavoittelun piinaamana. Ykkösellä on yleensä vahvat mielipiteet asioista ja hän neuvoo tai opettaa mielellään myös muita. Ykkönen saattaa tehdä omista säännöistään varsin tiukat ja hermostuu, jos ei itse yllä niihin tai jos kokee, että muut eivät kunnioita sääntöjä tai noudata ohjeita. Ykkönen kokee herkästi moraalista velvollisuutta korjata asiat, puuttua epäkohtiin ja parantaa maailman ja ihmiset ympärillään. Joskus Ykkösen hyvää tarkoittava neuvominen saatetaan tulkita myös arvosteluksi ja kritiikiksi. Ykkönen pyrkii elämässään idealistisesti omiin korkeisiin tavoitteisiinsa, mutta pelkää virheiden tekemistä. Hän saattaa vaikuttaa joskus vähän tiukalta yrittäessään olla hyvä ja virheetön. Parhaimmillaan Tarkka Laadunvalvoja eli Ykkönen on ihanteellinen, periaatteellinen ja oikeamielinen ihminen. Ykkösellä on selkeä henkilökohtainen käsitys hyvästä ja pahasta ja hän haluaa olla reilu, järkevä ja objektiivinen. Totuus, oikeudenmukaisuus ja eettisyys ovat Ykköselle erittäin tärkeitä arvoja. Hän pyrkii saavuttamaan omat korkeat ihanteensa kaikilla elämänsä alueilla ja on tunnollinen pyrkimyksissään parantaa itseään ja ympäristöään. Ykköset ovat luonnostaan vastuuntuntoisia ja pyrkivät lahjomattomuuteen ja korkeisiin tavoitteisiin. Parhaimmillaan Ykkönen on humaani, inspiroiva ja aidosti esimerkillinen ihminen. Ykkösten huumorintaju on usein nasevan "kuivakkaa" ja tarkkanäköistä.
8.3.2011 19:06 .. sellainen pieni pikkuriikkinen. Lilliputtinen ja kapoinen. Siro ja suloinen.
Mut.. Oon niin täydellisessä karkkiherkkumössötystunnestressisyöpötys -koukussa, ettei toivoakaan, et minusta tulisi sellainen millainen oon haaveissani.
3.3.2011 20:33 Päivä alkoi orastavalla migreenillä, menkkakivuilla, hammaslääkärillä käynnillä ja ärrinmörrinmööllä.
Päivä päättyi ruusukimppuun (oikein kukkakaupasta hankittu), sydänsuklaarasiaan ja päivällinen jälkkärillä ravintelista. Voiko tyttönen enempää toivoa torstai-illalta?
Melkoinen parannus aamusta :)
|
|
2 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta