Blogi: jupsjuu

Löytyi 4 merkintää tammikuulta 2011.

Sunnuntaipäikkärit

23.1.2011 15:06

Rauhallinen fiilis ja sohvalla köllöttelyä filtin alla. Silmät painuu kiinni. Siinä sitä köllii lämmössä, rauhassa, ilman stressiajatuksia... turvassa arjelta.

Parhautta <3

Ei malttais poistua siitä fiiliksestä.

4 kommenttia

Liikunnan haittavaikutus..

21.1.2011 07:56

.. tai huonot/hyvät geenit.

Nyt kun olen taas alkanut vaihteeksi vähän enemmän treenaamaan (hahahah... jotenkin tiukkapipoinen sana säännölliselle hikihakuiselle liikunnalle) niin muistuu mieleen elävästi liikunnan haittavaikutukset. Alkaa 36 -kokoiset housut löystyyn vyötäröltä ja kiristään reisistä = sopivien housujen hankkiminen on yhtä tuskaa.

Toinen haittavaikutus on, että alaselkä prakailee liikuntamääristä. Sitä ei nyt kuunnella, vaan yritetään keskittyä asentoihin, liikeratoihin, joita se kestää.

Mä oon siitä "erikoinen" nainen, että mulla kasvaa lihakset oikeasti tosi nopeesti. Varsinaista amatsoniainesta :D :D :D :D

1 kommentti

Vetelys Maximus

9.1.2011 16:54

Mistä tämä pohjaton laiskuus ja vetelyys oikein kumpuaa? Lorvikatarri pahimpaa laatuaan.

5 kommenttia

Mahdollisuus leikkiä Jumalaa

7.1.2011 14:26

Viime viikon olen pompotellut mielessäni onko aika päästä rakkain elämänkumppanini pois tästä maailmasta. Missä kulkee raja oman itsekkyyden ja toisen elämänhalun välillä? Vaikka kroppa pikkuhiljaa pettää, mut mieli on virkeä ja kiinnostuneisuus on jäljellä, niin kumpi painaa puntarissa eniten?

Niinpä niin, karvakuono ötökkäni (=koira) ikä lähenee 15 -vuotta. Selkä vihoittelee ja sikaripunkit vaivaa. Lääkitys on loppuelämäksi molempiin vaivoihin. Lenkkeily ei ole ollut ohjelmanumerossa ainakaan pariin kolmeen kuukauteen.

Tänään kontrollikäynnillä oli pakko jutella aiheesta vakkarieläinlekurin kanssa. Koska on se hetki, jolloin on aika antaa itsekkyyden väistyä? Oikeaa vastaustahan ei ole, mutta hän sanoi, että sen yleensä näkee koiran ilmeestä ja elämänhalusta (jollei sit totaalisesti tee kroppa stoppia esim. menee vaikka takajalat alta).

Vielä ei ole aika, ainakaan toistaiseksi. Ruokapiruetit on vielä päivittäisessä ohjelmassa, kuono täytyy olla joka touhussa mukana ja häntä vispaa välillä kuin vispilä.

Päivä kerrallaan kera koko aikuisiän kanssa viettäneen ystävän. Tässä asiassa en halua olla yli-itsekäs. Niin kauan nautin seurastasi kun elämäsi on elämisen arvoista. Sen jälkeen saat lähteä makoisimmille lautumille ja jättää koiran mentävän kolosen sydämeeni.

2 kommenttia

Jaa: