Blogi: kiusausko
10.2.2012 20:47 elämäni ensimmäiset kuntosalivaatteet. Oikein kaupasta, ihan vaan muina miehinä. Katsoin itseäni kaupassa peilistä ja näytän snadisti sellaselta melko perinteiseltä rokkihuoralta. Rokkihuora alkaa nyt sit käymään kuntosalilla. Olenhan mä fudista pelannu, mutta siinä on sentään asennetta.On sitä tultu johonkin päähän jotain tietä, vielä ku uskaltais sitte sunnuntai-iltana mennä niihin vekottimiinki vielä.
30.1.2012 13:36 nämä laudat, joita iltaisin salaa kädellä hyväilin. Jääköön ikkuna, jonka eteen harvoin viitsin verhot vetää ja ajatukset tulkoot mukaani hyvinä, kuten täällä. Tiedän, että vaikka olo nyt vielä onkin hetken haikea se väistyy, ja jättää minut eheämmäksi ja rauhallisemmaksi. Sellaiseksi, jota voi rakastaa. Sellaiseksi, joka voi luopua jostain saadakseen jotain jonka olomuoto on vasta hakemassa suuntaansa. Vielä osaa uskaltaa. Kutsuttakoon sitä tyhmänrohkeaksi tai optimismiksi, minä kutsun sitä elämäksi.
19.1.2012 13:04 laiva lähtee puol seittemän nukuin 14 tuntia onneks voin vaan juoda viskikahvia ja poltella savukkeita mielin määrin, mulla on ajantaju ja viikonpäivät jotenkin sekaisin ja ihan liikaa ajatuksia irrallaan. Kun niistää oikein kunnolla niin korvat on hetken auki. Kuuntelen ysäribiisejä ihan fiiliksissä.Otan kohta kupillisen vodkaa mut ensin pesen tukkasen.
9.1.2012 21:53 irrallaan minun laillani, vapaina vihreissä koneissa. Vetää leukoja puolen metrin päässä ja minä taittelin tänään lennokkia kolme varttia jonotusnumerosta, minulla on kotona modeeminsyöjä-antennipistoke. Kaulaa pitkin korvan takaa valui mustaa väriä ja jäi siihen asumaan kuin varjo. Varjo kuristaa.
31.12.2011 13:00 kiitos siitä mutta vittu laita se seuraava perseesees. Haluttas kipasta kauppaan, mutta taidan vetää tota ruisleipää, koskapa en haluu sokeutuu kauppamatkalla. Sisäfile ja punkku olis maistunu mut anti olla sitte seki puoli. Angstaan himassa.
20.12.2011 20:59 että mitä vittua te kerrotte minulle asioita joita en kysele? Kohtuullista on se, että jokainen veivaa omaa elämäänsä ihan juuri siihen suuntaan kuin haluaa. Minulta on ihan turha kysyä mielipidettä, sellaista ei nimittäin ole, koskapa ei kiinnosta kannanotot suuntaan tai toiseen. Olen ansainnut rauhallisen elämän, joten olkaa hyvät ja antakaa minun elää sitä. Kattelen tosta noita elokuvia heti kun ehdin, niissä on ihan riittävästi tapahtumia.
10.12.2011 21:50 ei nähdä
teet kaiken itsellesi
itsesi vuoksi
minua muistamatta.
Ei nukuta samassa sängyssä
syödä vierekkäin
eilistä perunasalaattia suoraan kulhosta
samalla lusikalla me ei
kosketa toistemme olkapäitä
ei suudella henkeä haukkoen.
Me ei soiteta enää
yöllä kaipauksia
ole syytä kaivata
eikä puhelimet ole enää päällä
jos toinen soittaisi
ei ole asioita
jotka olisi kesken.
Me ei nähdä enää
reitit kulkee eri aikoja
eri paikoissa eri aikaan
ei tervehditä
mennään kadun toiselle puolelle
ja lumihiutaleet
ne ei koskaan ole samanlaisia.
27.11.2011 13:59 aina mennessäni, sain ostettuu jonkinlaisen levarin millä pystyy muuttaamaan noita ämpäreiksikin, jos tiukka paikka tulee,vaan kyl kuulostaa niin kivalta. Pääsee suoraan lentämään erilaisiin mielentiloihin pelkällä levyllä ja mä tarvitsen nyt menneisyysterapiaa enemmän ku koskaan ennen. Mä mietin vuosia ja tapahtumia jotenkin viisaalla sydämellä, koska mun on vaan elettävä tää elämä näin tai jäädyn paikoilleni. Jalat kantaa vaikka muut ei. Voi johtuu tosta kattilallisesta risottoo mitä tein eilen. Hyvä syy avaa valkkaripullo nimittäin.
18.11.2011 18:33 tölkissä ja join sitä ihan normaalisti. Siinähän on sellanen metallinen avausjutska no niinhän tölkeissä tuppaa olemaan. Join sitä rauhassa. Kaveri soitti. Puhuin. Sitte hörppäsin, se metallinen juttu osui mun sieraimen sisäpuolelle ja repäs sitä nahkaa sillee et tulee verta. Sain tölkiltä turpaan. Ku nyt katon tota tölkkii ja mietin että miten tämä on mahdollista. Kyl se on. Palaan pulloihin.
7.11.2011 08:53 maistuu ihan ookoolle eikä maanantaina tarvitse mitään herkkuaamiaisia ollakaan luvassa tuleepahan rivakammin lähdettyä maailmalle. Jos saisi tänään otettua vaikka muutaman valokuvankin ni tää menis syksystä 1996 vaikka silloin katsottiinkin uudelleen niitä vihreitä tomaatteja ja pahaa bobbyä ja käveltiin ensimmäistä kertaa jyrkältä tuntuvia rappusia.Andorran pienet penkit. Muistivihko taskussa, elämä auki. Niin tänäänkin. Ja hyllystä löytyy kirjastosta varastettuja hectorin levyjä. Minä tosin en varastanut niitä.
|
6 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta