Blogi: Lumiere

Löytyi 1 merkintä tagilla tarinat.

Elämä on yksi iso nautinto

12.9.2010 17:39

On hyvin vaikea nautinnoista puhuttaessa nostaa mitään erityistä, toista ylevämpää nautintoa, esille. Kohottaa se ikään kuin muiden nautintojen yläpuolelle.

En missään tapauksessa tarkoita etteikö minulla olisi nautintoja - elämähän on yksi suuri nautinto, joka koostuu monista nautinnoista. Ymmärrättehän.

Mielestäni elämä on tehty nauttimista varten. Milloinka muulloin me, herranjestas, ehtisimme nauttia, ellemme jo eläessämme?!

Kohtalaisen nuoresta iästäni huolimatta (olen vasta neljänkymmenen) olen oppinut arvostamaan nautintoja. Yritän listata tässä niistä muutamia.

Minusta esimerkiksi työ on suunnaton nautinnonlähde. Suorastaan ehtymätön. Mikään ei tuota minulle suurempaa nautintoa kuin katsella alaisteni aherrusta, heidän kädenjälkiään. Minä olen heidän suuri innoittajansa ja he aivan varmasti nauttivat työstään, ehkä jopa enemmän kuin minä.

Taisin hehkuttaa liikaa tuota työn nautinnollisuutta. Kyllä perustarpeet kuitenkin menevät työn edelle. Johan ala-asteella opetettiin, että pitää syödä, että jaksaa.

Ruuan valmistaminen on mitä suurin nautinto. Toki syöminen on nautinnollista, mutta oikeastaan se hetki, kun odottaa ruuan valmistumista ja tieto siitä, että kohta saa - huh, sepä vasta nautinnollista!

Mahtaakohan mikään mennä sen nautinnon edelle, kun istahtaa ravintolan pöytään ja tilaa annoksen? Minulla on tapana tällöin kuvitella, kuinka kokki valmistaa ruuan, huolella ja rakastaen. Kyllä vain, ruuan valmistaminen on mitä suurin nautintoni.

Tuli tässä tosin mieleeni (istuskelen työtuolillani ja valvon lasin läpi, että alaiset hoitavat työnsä), että myös naiminen on varsin nautinnollista.

Tämä tuli mieleeni, kun katsahdin Marjaanaan päin hetki sitten. Marjaanalla on hyvä perä - siis tuon ikäiseksi. Olen Marjaanan kerran koeajanutkin, hah.

Naimisen nautinto on siinä, kun kellistän daamin alleni ja otan hänet. Otan milloin mitenkin - joskus pistän naisen tekemään työt ja itse vain makaan - ja nautin.

Naiminen onkin sittenkin ehkä se paras nautinto, vaikkei kestäkään kuin hetken. Joskus vain pari minuuttia ja se on siinä.

Olen aika varma, että naisetkin nauttivat, vaikkeivät sitä osaa tai halua näyttää. Ehkä se on jokin tämän kulttuurin sanelema erikoinen koodi: nainen ei saa näyttää nautintoaan.

Mutta eipä se eukkojen - siis naisten - tekokireä hapannaama minun nautintoani pilaa. Tiedänhän minä, että he vain teeskentelevät halutonta.

Tagit: tarinat

Kommentoi