Vihamielisiä tekoja kirjataan täällä ainakin poliisin toimesta aika paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomalaiset oppilaat ovat negatiivisempia kuin muiden maiden koululaiset. Aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla ennätystahtiin.
Kotona vihamielinen kumppani aiheuttaa ahdistusta. Toinen saa hipsutella varpaillaan ollakseen ärsyttämättä vihaista. Ikävä ilmapiiri leviää kuin kaasu.
Tampereen yliopiston psykologian professori Martti Tuomisto kertoo yliopistonsa tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa, että viha on yhtä yleinen vaiva kuin depressio. Tuomiston mukaan vihaan liittyvät ongelmat ja vihan ilmaiseminen ovat kasvussa. Hänen mukaansa on syntynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa ihmisten pilkkaaminen on entistä hyväksyttävämpää. Professori kysyy onko suomalaisessa elämäntavassa sellaisia tekijöitä, jotka altistavat vihalle ja sen seurauksille.
Vihaisuus poikkeaa Tuomiston mukaan muista psyykkisistä vaivoista. Ihminen ei yleensä koe sitä omaksi ongelmakseen, vaan etsii syyllisiä vihaan itsensä ulkopuolelta. Viha on hänen mukaansa laiminlyöty myös psykiatriassa: sitä ei oikein osata diagnosoida. Poikkeuksena ovat toistuvat raivarit. (Vrt.: ahdistuneisuusdiagnooseja on yli 10.)
Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevät auttajat ovat törmänneet samaan ilmiöön. Monet vihaansa väkivaltaan purkavat eivät edes terapian ja tuomioiden jälkeen tajua, että ongelma on hyvin lähellä: itsessä. Ei muissa ihmisissä. Ei siinä, että joku oli ärsyttävä. Vihaiset yksilöt kulkevat suhteesta toiseen ja kuvittelevat kaikkien muiden olevan syypäitä omaan pahaan oloon.
Yhden tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista tuntee vihaa päivittäin ja 75 prosenttia on ärsyyntynyt monta kertaa viikossa.
Tulevaisuudessa lapsettomuudesta kärsivät saattavat saada apua uudesta geenilöydöstä. Durhamin ja Osakan yliopiston tutkijat ovat hiirikokeissa ensimmäistä kertaa havainneet, että PDILT-proteiinia tuottava geeni mahdollistaa siittiöiden kiinnittymisen munasoluun, siis hedelmöittymisen perustoiminnon.
Geenilöydös tulee Durhamin yliopiston mukaan auttamaan myös ihmisiä.
Tutkimusryhmän testeissä hiiriurokset, joilla kyseinen geeni oli kytketty pois toiminnasta saivat hedelmöitettyä alle kolme prosenttia naaraiden munasoluista, kun taas toimivan geenin hiiret onnistuivat tehtävässään yli 80-prosenttisesti.
Tutkijoiden mukaan munasolun ympärillä olevat sukusoluja suojaavat solut (cumulus cells) ovat myös hyvin tärkeitä hedelmällisyyden kannalta mahdollistaen siittiöiden kiinnittymisen kunnolla munasoluun.
Seuraavaksi ryhmän tutkijat toivovat voivansa aloittaa tutkimuksen ihmisillä. He ovat innoissaan uudesta mahdollisuudesta kehittää tehokkaampia ja edullisempia hedelmöityshoitoja.
Uusi löydös mahdollistanee myös aivan uusien geenitietoa hyödyntävien ehkäisykeinojen kehittämisen. (Tarvitsee "vain" deaktivoida hedelmöitystä edistävä geeni.)
Durhamin yliopiston tohtori Adam Benhamin mukaan PDILT-proteeini on oleellinen osa sperman navigointisysteemiä. Se auttaa siittiöitä uimaan munanjohtimessa joutuisammin kohti munasolua. Ilman kyseistä proteiinia sperma jää jumiin.
Lätkän MM-kisat, olympialaiset, Kalevan kisat, yleisurheilun EM. Ihan sama mitkä sporttibakkanaalit, parisuhteet ovat koetuksella. Naiset, yleensä naiset, harmittelevat kun äijät istuvat bisse kourassa telkkarin edessä ja menee puoli kesää pilalle.
Vappuna tuttu nainen kertoi, miten tajusi vuosia kaverina urheilusohvalla istuneena, ettei sitä ole pakko katsoa, jos ei halua, kun ei tajua, eikä toinen edes huomaa, onko siinä. Voi mennä eri huoneeseen lukemaan.
Inhoan hiihtokisojen ääntä, sitä kilkatusta, mikä kuuluu, kun joku tulee siihen väliaikapaikalle (vai mikä hirvihoukutin siellä kilisee?). Ei siinä ole myöskään mitään katsomista. Miehet sukkahousuissaan äheltävät räkä parrassa mettässä ja toiset palelevat puskan juuressa.
Vai onko tämä vain sukupuolistereotypiaa?
Tuttuni vaimo päätti katsoa fudiksen MM-kisat puolisonsa kanssa. Tai jotkut vastaavat. Pari katsoi kisoja aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Lopulta puolitoista viikkoa valvottuaan mies kysyi, saisiko seuraavana yönä nukkua esimerkiksi kahdesta viiteen, että jos jättäis vaikka jonkin matsin väliin. Tarina kertoo, että vaimo oli huutanut: "Siis, katotaanko me nää kisat, vai eikö me katota!"
Vaikka en aina Urheiluruutua katsokaan, niin jostakin syystä juuri lätkää on hauska katsella. Perjantaina oli Suomen ensimmäinen matsi. Olin epähuomiossa sopinut meneväni tyttöjen kanssa syömään. Onneksi seurue halusi aterioida aikaisin ja delegoi pöydän varaamisen minulle. Yhden toiveena oli saada alkuruuaksi parsaa. Vain muutama helsinkiläisravintola mainostaa sivuillaan tätä kevään herkkua. Päädyin kokeilemaan uutta paikkaa.
Yllättäen viereisestä lobbybaarista löytyi kisastudio. Telkkarin edessä sohvalla istui vain yksi pariskunta. Änkesin samalle penkille. Nainen kommentoi matsia innokkaasti. Mies halusi jo hotellihuoneeseen.
Vuoden suurimman ryyppyjuhlan ja kostean kauden avauksen aikaan on hyvä hetki miettiä viinan vaaroja.
Monet parit juhlivat mielellään silloin tällöin. Satunnaisella yhdessä juopottelulla onkin havaittu olevan suotuisa vaikutus parisuhteen onnellisuudelle (mm. Väestöliiton tutkimus).
Viime vuonna USA:ssa julkaistun tutkimuksen mukaan viinan tai muiden päihteiden säännöllinen suurkuluttaja ei sen sijaan pääse naimisiin, tai jos pääsee, niin paljon myöhemmin kuin muut. Alkoholistin avioliitto myös päättyy tavallista useammin eroon ja liitto kestää lyhyemmän ajan kuin selväpäisillä.
Indianan yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessorin Mary Waldronin johtamassa tutkimuksessa seurattiin 5000 australialaiskaksosen elämää. Kaksosten tekemiset selvitettiin tarkoin...Milloin viinanjuonti alkoi, koska mentiin naimisiin ja tuliko mahdollisesti ero.
Waldronin mukaan päihteidenkäytön tiedetään lisäävän nuorten varhaista kotoa muuttoa, mutta kukaan ei ole aiemmin seurannut, mitä tapahtuu kun nuoret aikuiset tulevat perheenperustamisikään. Waldronin ryhmä seurasi alkoholismin vaikutusta ihmissuhteisiin koko elämänkaarella.
Ja tulos oli: viina vaarantaa parisuhteen.
Alkoholismi vaikuttaa voimakkaasti sekä miesten että naisten avioliittoihin. Alkoholistimiesten todennäköisyys solmia avioliitto on 36 prosenttia pienempi ja alkoholistinaisten 23 prosenttia pienempi kuin keskimäärin. Naimisiin päässeen juopon avioeron todennäköisyys on yli kaksi kertaa suurempi kuin ei-alkoholistilla.
Waldron varoittaa avioliitosta haaveilevia nuoria viinan vaaroista: "Et pääse naimisiin tai jos pääset, liittosi päättyy helpommin eroon. Alkoholismin seuraukset ihmissuhteisiin alkavat jo ennen kuin edes tutustut tulevaan kumppaniisi!"
Oletko jo kyllästynyt parisuhdeneuvoihin? Älä vielä luovuta. Filosofian lisensiaatti, opettaja Paula Salomaa on kehitellyt mallin ihmisen tietoisuudesta ja sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Mallissa on paljonkin psykologisesti validia asiaa.
Salomaa väittää, että jos ei ole saanut aiemmin elämässä olla aidosti sellainen luonne kuin on, vaan on oppinut tukahduttamaan piirteet, joita lähipiiri, opettajat, työkaverit ym. ihmiset eivät niele, tulee ongelmia. Ihminen alkaa torjua ja vastustaa kaikkea, saa ylikorostuneita luonteenpiirteitä, kehittää riippuvuuksia, pelkää, korostaa ulkoista tai ottaa uhrin identiteetin.
Lopulta ihminen ei enää tiedosta omia tunteitaan ja tarpeitaan. Tiedostamaton henkilö valitsee kumppanin, joka muka täydentää häntä, mutta tosiasiassa hän joutuu erilaisiin riippuvuus- ja vallankäytön suhteisiin. On joko kynnysmattona - tai on itse aivan liian karski ja armoton.
Jos ihminen kasvaa aikuiseksi, tiedostaa omat piirteensä, tarpeensa ja tunteensa ja saa oman elämänsä ikään kuin lintuperspektiivin alle, voi hän muodostaa tasa-arvoisen ihmissuhteen, jossa kaksi eheää elää vuorovaikutuksessa, välillä lähentyen ja välillä etääntyen toisistaan.
Kummankaan ei tarvitse epäillä ja olla epävarma. Toista ei väkisin sidota mihinkään, koska molemmat tunnustavat tosiasian, että kumpikin on vapaa, myös lähtemään hetkenä minä hyvänsä.
Salomaan mukaan parisuhteessa tavoitteena on saada kaikissa oleva maskuliininen ja feminiininen puoli balanssiin: olla lujanlempeä.
Tasapainomallissa ihmissuhteessa voidaan olla ja kommunikoida vain yhteisellä "tietoisuuden" alueella. Jos toinen ei tajua toista, ei synny mitään, vaikka toinen olisi kuinka nero ja tiedostava. (Eli heikoimman mukaan mennään taas.)
Mitä lähempänä Salomaan luja/ lempeä -asteikon keskiosaa ihminen sijaitsee, sitä tyydyttävämmät ihmissuhteet hänellä on. Tasapainoinen aikuinen ei tunne tarvetta alistaa muita, muttei myöskään suostu muiden alistettavaksi.
Ulkoisesti lempeä ihminen on Salomaan mukaan usein kätkössä itsekäs, vaativa ja tuomitseva.
Jos ihmisellä ei ole yhteyttä itseensä, häntä ajavat vain ulkoiset palkkiot, kuten raha, menestys, ulkonäkö, seksi, valta...
Jokainen joko vihaa tai rakastaa itseään ja rakentaa elämänsä sen mukaan.
Elämässä vallitseva perustunne on usein saatu lapsuudenkodista. Jokainen on aikuisena vastuussa omasta sisäisestä tilastaan, muita on turha syyttää (uhriutuminen).
Rakkaus ei synny tiettyjen vaatimusten täytyttyä, vaan vaatimukset estävät sen syntymisen. (Tämä on mielestäni hieno havainto, mutta monille silti vaikea pala. Miten pitkä onkaan joidenkin lista toivekumppanista.)
Terveesti itsekäs pyrkii ohjaamaan vain omaa elämäänsä, eikä holhoa muita aikuisia. Reagoimme usein voimakkaasti asioihin, jotka ovat meille itsellemme ongelma. Mitä enemmän etsii kumppanista oman elämän täydentäjää, sitä vajaammaksi tulee itse, väittää Salomaa.
Onnistuneen parisuhteen edellytys on molempien mahdollisuus kasvuun ja pelosta vapautumiseen. Kun suhteen ytimenä on olemisen vapauden kunnioitus ja rakkaus, on se niin arvokas, ettei kumpikaan halua lähteä siitä. Ei tarvita toisen pakottamista tai rajoittamista.
Haastattelin Paula Salomaata Helsingin kirjamessuilla 2009.
Paula Salomaa: Tie aitoon itseen.
Avuton tarvitsija hakeutuu herkästi vahvojen ihmisten seuraan. Joskus avuton ja vahva muodostavat "toisiaan täydentävän" parisuhteen.
Mielen taito -kirja tarjoaa hyviä ajatuksia ja idiksiä avuttomalle ja avuttoman kumppanille.
Psykologi Juhani Laakso väittää meidän luovan oman maailmamme ajattelumme kautta. Voimme elää täyttä elämää tai tehdä olostamme surkean - pelkän oman ajattelun voimalla. Ajatukset saavat aikaan kehollisia reaktioita ja paniikkitilan ruokkiminen johtaa lopulta jopa mielen tai kehon sairastumiseen.
"Paniikkituntemuksia on enemmän niillä, jotka yrittävät aktiivisesti kontrolloida ahdistustaan", kirjoittaa Laakso.
Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joita emme haluaisi hyväksyä. Lapsenomaisesti toivomme ja vaadimme saavamme elämältä vähintään kaiken mitä haluamme. Miten opetella kestämään elämän ikävät puolet menettämättä toimintakykyään? Monet piileskelevät ja välttelevät pahoja tunteita (eivätkä esim. avaa laskuja).
Ikäviä asioita ei tietenkään voi oikeasti välttää.
Mitä ajatuksia ruokit?, Laakso kysyy. "Sisällämme oleva tietotulva täytyy rauhoittaa. Ajatukset ovat mielen yksi ilmentymä. Ne ovat vain ajatuksia, eivät suinkaan aina tosiseikkoja. Voimme suhtautua kaikkiin ajatuksiimme levollisesti, koska ne eivät voi tuhota meitä eivätkä pakottaa meitä tekemään mitään." Ihminen voi rakentaa ajatuksilleen vastineita ja kysyä itseltään: miten perustelet tuon?
Passiiviseen mieleen hyökkää helpommin kamalia asioita. Ikävät ajatukset kannattaa oppia huomaamaan ajoissa, etteivät ne pääse valloilleen. Niitä pitää oppia kaitsemaan.
"Henkilökohtaiset totuutemme sisältävät usein arvostelmalauseita."
Määritteleminen on toinen luonto, eikä sitä lopulta enää huomaa. Kaikkia ajatuksia ei tarvitse ostaa, voit hyvästellä ne sanomalla hyvää päivänjatkoa!, neuvoo Laakso.
Tämä on mielestäni ihastuttava vinkki. Hyvästi typerät ajatukset!
Laakso neuvoo kysymään itseltään: millaista on hyvä elämä? Jos emme käyttäisi kaikkea aikaamme loputtomalta tuntuvaan taisteluun (tosiasioita tai kuviteltuja vastoinkäymisiä vastaan), mihin omistaisimme elämämme?
Odotamme pääsevämme perille, asioiden tulemista valmiiksi, ikävien asioiden lopullista poistumista. Sitä päivää ei tule, elinaikanamme.
Kulje kohti arvojasi, Laakso kehottaa. Älä keksi tekosyitä, "teen vain ensin nämä asiat alta pois". Iloitse siitä, mitä sinulla on. Keskity arvokkaaseen ja hyvään, älä pahaan. Selvitä elämäsi ykkösasia ja mene sitä kohti.
Avuton kumppani syyttelee pariaan tai muita vastoinkäymisistään tai ainakin odottaa puolisonsa selvittävän hänelle itselleen kuuluvia asioita. Hyvässä parisuhteessa tuleekin voida turvata toiseen, mutta jos suhde on täysin epäsuhtainen voimatasapainon suhteen, ei ehkä kaikki ole kunnossa.
Kuka haluaa olla avuttoman kanssa? Ehkä joku, joka haluaa päteä ja tuntea ylemmyyttä. Jokainen viisaasti ajatteleva tukee kumppaniansa kohti oman elämän herruutta, oli tämä sitten mies tai nainen.
Kun olin 13 yksi kavereistani sattui olemaan homo. Rinnakkaisluokkien ja ylempien luokkien pojat käyttivät puolet ajastaan homojen haukkumiseen ja kiusaamiseen.
Tyttöjen tehtävänä oli toimia ihmiskilpinä erilaista psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista väkivaltaa vastaan. Homot piti työntää kivisateelta turvaan bussipysäkin taakse ja saattaa illalla kotiin.
En tajunnut, miksi ystäväni ei saanut olla rauhassa. Miksi hän ärsytti muita poikia?
Ympärilläni olevat aikuiset sanoivat, että homofoobikot pelkäävät itse olevansa homoja ja projisoivat omat pelkonsa ja vihansa homoutensa jo löytäneisiin. Jos on sinut itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, ei tarvitse hyökätä muiden kimppuun.
Tänään monissa viestimissä uutisoitiin Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdyistä tutkimuksista. Homofoobikot ovat usein joutuneet sammuttamaan kiinnostuksensa samaa sukupuolta kohtaan. He tulevat autoritaarisista perheistä, joissa homoutta pidetään sopimattomana.
Homofoobikot suuntaavat vihansa juuri niihin, jotka kiehtovat heitä eniten. Jos välttämättä haluaa piilottaa homoutensa kannattaa olla tosi ystävällinen kaikille homoseksuaaleille.
Suomessa on useasti uutisoitu pikkutissuttelun terveyshyödyistä. Syöpälääkärit ovat kuitenkin varoitelleet viinan vaaroista. Alkoholi lisää syöpäriskiä.
Kukaan ei ole osannut määritellä mitään tiukkaa rajaa terveelliselle alkoholin käytölle juuri tiettyjä sairauksia ajatellen. Onhan meillä viikkosuositus ja kertakäytön maksimirajat (http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/alkoholi/suurkulutus_ja_kohtuukaytto/), mutta mikä määrä lisää esimerkiksi rintasyövän vaaraa?
MedlinePlus väittää, että jo yksi drinksu päivässä lisää naisen rintasyöpäriskiä viidellä prosentilla ja kolme annosta päivässä aiheuttaa jopa 50 prosentin nousun rintasyöpäriskiin.
Jotkut sydänlääkärit suosittelevat tissuttelua, sillä se vähentää sydän- ja verisuonitaudin riskiä. MedlinePlussan mukaan Heidelbergin yliopiston professori Helmut Seiz sanoo viinanjuonnin hyödyttävän vain joitakin vanhuksia. Nuorten tulisi välttää koko tuotetta.
Yhdysvalloissa arvellaan yhden naisen kahdeksasta sairastuvan elämänsä aikana rintasyöpään. Varsinkin syöpäsuvuista tulevien naisten pitäisi tarkkailla alkoholinkulutustaan ja tutkijoiden mukaan mieluiten lopettaa juominen kokonaan.
Tutkijaryhmän viinasuositukset perustuvat yli sataan "kevyttä juomista" ja rintasyöpää selvittäneen tutkimuksen metatutkimukseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Even a Little Drinking May Raise Breast Cancer Risk: Study
MedlinePlus 29.3.2012
Korkeat testosteronitasot korreloivat riskinottohalun kanssa. Varsinkin taloudellisen riskin ottaminen kiinnostaa testosteronipitoisia miehiä, mutta korkeiden hormonien on huomattu vaikuttavan myös terveyskäyttäytymiseen.
Joukko Michiganin yliopiston tutkijoita halusi testata nuorten opiskelijamiesten hormonitasoja ja niiden yhteyttä seksuaaliterveysasenteisiin.
Onko testosteroni-tyypeillä hälläväliä-asenne sukupuolitauteihin?
Aiheuttaako turvaseksin vaatiminen sosiaalisia ongelmia tai noloja tilanteita? Vai katsotaanko turvaseksimyönteisyys (esim. kondomien ostaminen) ennemminkin rohkeudeksi ja merkiksi säännöllisestä sukupuolielämästä?
Tutkijat testasivat 78:n ensimmäisen vuoden miesopiskelijan syljen testosteronitasot. Miehet täyttivät myös kyselykaavakkeen, jossa arvioitiin käyttäytymiseen vaikuttavia seksiasenteita.
Korkeat testosteronitasot olivat positiivisesti yhteydessä myönteisiin turvaseksiasenteisiin, varsinkin sukupuolitautien välttämiseen tähtäävään käytökseen. Rohkeat maskuliiniset miehet uskaltavat vaalia seksuaaliterveyttään.
Tutkijoiden mukaan näitä alustavia tutkimuksia kannattaa jatkaa ja hyödyntää sukupuolitautien torjunnassa. Paradoksaalisesti "rohkea riskinottaja" suojaakin itsensä ja kumppaninsa vaaroilta.
Joka tapauksessa näyttäisi olevan terveellisempää asua jonkun kanssa.
Heini Orell on tehnyt sosiologian gradun ystävyydestä. Hän kuvaili alan tutkimustuloksia näin: ei-vakiintuneet aikuiset luovat enemmän uusia ystävyyssuhteita, vaalivat tarkemmin vanhoja suhteita ja tapaavat useammin ystäviään kuin naimisissa olevat. Ystävät ovat tärkeä läheisyyden, tunteiden jakamisen ja yhteenkuuluvuuden lähde. He täyttävät osaksi tyhjyyttä, jonka aviopuolison ja lasten puute tuo. Ystävät eivät kuitenkaan täysin kompensoi partnerin puutetta esimerkiksi parisuhteen loppuessa.
Osa yksin asuvista voi olla tutkimustulosten kanssa eri mieltä. Kaipaavatko kaikki omaa perhettä? En tiedä.
Helmikuussa tänä vuonna Population Studies julkaisi Marika Jalovaaran artikkelin "Socio-economic resources and first-union formation in Finland, cohorts born 1969-81". Jalovaara kirjoittaa, että tutkijoilla on ollut yhteneväinen käsitys miesten taloudellisen menestyksen positiivisesta vaikutuksesta avioitumisen todennäköisyyteen. Jalovaaran tutkimuksessa selvitettiin suomalaista tilastotietoa hyödyntäen, miten nuorten aikuisten sosioekonomiset resurssit vaikuttavat ensimmäisen liiton perustamiseen.
Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että avoliiton muodostaminen vaatii vähemmän resursseja kuin avioliitto. Nyt Jalovaara halusi tutkia miten sosioekonominen asema vaikuttaa ensimmäisen liiton perustamiseen ja vaihtelevatko vaikutukset sukupuolen ja solmittavan liiton tyypin mukaan. Tulokset osoittavat, että korkea koulutus, työelämään osallistuminen ja hyvät tulot edistävät pariutumista sekä miehillä että naisilla, sekä avo- että avioliittoon. Avioitumista edistävät erityisesti yliopistokoulutus ja vakkarityö. Avioliittoa harkitsevat näyttävät punnitsevan tulevaisuudennäkymiä varsin kauaskantoisesti.
Jotkut ovat kuvailleet ystäviään perheekseen. "Ystävät saa itse valita, sukulaiset tulevat annettuina." (Suomessa kumppaninkin saa valita itse.) Vaikka suhteet ystäviin olisivatkin läheiset on moni sinkku kertonut tuntevansa olonsa joskus hyvin yksinäiseksi. Niin parisuhteessa olevat kuin tutkijatkin tietävät, että liitossakin voi tuntea välillä yksinäisyyttä. Huonossa parisuhteessa olevat ovat kuvailleet yksinäisyyden tunnetta erityisen jäätäväksi, kun oletusarvona on ihana yhteiselo. Jos tämä yhtään lohduttaa.
1 kommentti 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta