Suomessa voi tutkailla maassamme solmittujen avioliittojen määrää jopa kuukausitasolla (Tilastokeskus seuraa meitä). Suosituin aika häille on kesä - yllätys yllätys. Viime vuonna tapahtui jotakin yllättävää: yli kolme tuhatta paria meni lokakuussa naimisiin.
Maistraateissa ja kirkoissa on väljää tammi-huhtikuussa ja marras-joulukuussa.
Miksi ihmiset menevät edelleen kesällä naimisiin? Historiallisina aikoina loppukesä oli hyvä aika, koska silloin riitti ruokaa ja häitä tanssittiin ulkona.
Ehkä lokakuu-ilmiö on fiksujen trendsetterien keksintö.
Häät ovat kaikin tavoin paisunut tapahtuma. 1960-70 -luvulla oli tapana mennä töiden jälkeen maistraattiin/ kirkkoon ja ulos syömään pienellä poppoolla. 80-90 -luvulla 30-50 hengen juhlat olivat normaalit. Nykyään 100 vieraan häät eivät ole erityisen isot.
Jotkut eivät voi mennä naimisiin käymättä messuilla, lukematta kymmeniä erilaisia häälehtiä tai tilaamatta tuhansien eurojen pukuja. Häitä valmistellaan kuin kansainvälistä konferenssia.
Naimajuhliin satsataan niin paljon aikaa, rahaa ja henkisiä resursseja, että pienikin yllätys tai suunnitelmien pettäminen aiheuttaa hermoromahduksia. Parisuhdeterapeutit hoitavat häiden jälkeistä masennusta. Kaikki paukut on pantu yhteen päivään ja sen jälkeen elämä tuntuu tyhjältä.
Ystäväni meni juuri naimisiin. Hänen häissään oli viisitoista ihmistä. Jokainen vieras sai oman puheen. Morsian itki onnesta. Häitä suunniteltiin muutama viikko, asu löytyi tutusta kauppakeskuksesta. Kukaan ei ollut kännissä. Yksikään ei unohda.
Suomessa asuu EU-maiden kolmanneksi vähiten ulkomaalaisia. He haluavat pääsääntöisesti asua pääkaupunkiseudulla tai muissa isoissa kaupungeissa.
Vaikka jotkut maamme miehet haukkuvat naisia eksotiikan onkijoiksi, on totuus toisenlainen.
Suomalaiset miehet menevät naisia useammin naimisiin ulkomaalaisen puolison kanssa - useimmiten thaimaalaisen, virolaisen, venäläisen tai kiinalaisen naisen kanssa. Suomalaiset naiset suosivat yhdysvaltalaisia, turkkilaisia, ruotsalaisia ja britti-miehiä.
Todennäköisimmin avioliiton ulkomaalaisen kanssa solmii helsinkiläinen.
Ulkomaalaisen on keskimääräistä helpompi integroitua Suomeen ja saada esimerkiksi työpaikka, jos hän saa suomalaisen puolison kautta hyvän kielitaidon ja suomalaisia kontakteja.
Näyttöä toisenkinsuuntaisesta kehityksestä on. Osa ulkomaalaisista puolisoista ei opi maan kieltä, eikä pääse ulos kodista. Jotkut suomalaiset puolisot yrittävät jopa estää ulkomaalaista pariaan integroitumasta maahamme.
Suomessa maaseudulla asuu keskimäärin hyvin vähän ulkomaalaisia. Silti juuri harvaan asutuilla alueilla heitä pelätään eniten. (Paitsi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä muutamilla pienillä paikkakunnilla asuu ja työskentelee suhteessa eniten ulkomaalaisia.)
Tilastokeskuksen mukaan ns. seka-avioliiton todennäköisyys päätyä eroon on noin kolminkertainen verrattuna suomalais-suomalaiseen liittoon. Erilaisten tutkimusten mukaan syynä ovat usein kulttuurierot, kieli, työttömyys, sopeutumattomuus. Ehkä myös ympäristön nihkeä suhtautuminen.
Kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät todellakaan havittele suomalaista puolisoa. Joissakin kulttuureissa tyrmätään oman piirin ulkopuolelta tuleva kumppani. Ulkomaalaisilla ei ole mitään erityistä avioerotaipumusta. Suomessakin asuu ryhmiä, joiden avioeroluku on lähellä nollaa.
Naimisiin meno tuo uusia tehtäviä naiselle. Tämä ei nyt liity seksiin. Jotkut ultratasa-arvoiset mimmit eivät ole huomaavinaan, mutta rouvan on tiedettävä muutama juttu.
Ihan sama oletko kiinnostunut verhoista, inhoatko niitä tms. Nyt ostat verhokankaita, ompelet verhoja, silität verhoja, peset verhoja, vaihdat joulu- ja kesäverhot ja puhut niistä muiden rouvien kanssa.
Aviovaimon on pantava pakkaseen ainakin mansikoita. Tämä on tärkeä velvoite, vaikka kaupasta saa hyviä teollisuuden pakkaamia marjoja. Superemäntä varaa jäähän viiden vuoden ruuat.
(Jo kaksi naisystävääni on pistänyt minut pariskuntatreffeillä hankalaan rakoon: minun pitäisi vakuuttaa heidän aviomiehensä toisen pakastearkun välttämättömyydestä. Apua. Ruokahan menee pakastimessa pilalle. Ihminen tarvitsee vain kunnon pakastelokeron. Jääpaloille ja jätskille.)
Vaimon työ on kirjoittaa kaikki yhteisten tuttujen, omien ja miesten sukulaisten joulu-, ystävänpäivä-, pääsiäis- ja syntymäpäiväkortit.
Avioitumisesta seuraa lahjojenostovelvoite. Vaimon on muistettava merkkipäivät, keksittävä, hankittava ja toimitettava lahjat. Vaimon tulee tietää, koska miehen serkun esikoinen on syntynyt tai paljonko puolison eno täyttää tänä vuonna.
Nainen on avioliiton pr-sihteeri. Hän sopii parin tapaamiset muiden ihmisten kanssa, selittää miksi mies on huonolla tuulella ja pyytää anteeksi, jos puoliso unohti auttaa isäänsä mökin syystöissä.
Yksikään velvoitteista ei ole miehen keksimä. Miehelle käy sälekaihtimet.
Hä, mitkä kortit?, ihmettelee mies.
Ei ne mitään tarvii.
Tee mitä haluat.
Tärkein velvoite vaimojen sisäpiiriin on tietysti äitiys.