Blogi: Nuupi10.11.2008 21:30 Uida molskuttelin läheisellä rannalla ja seurasin ohi kulkevia paikallisia. Enemmistö on pukeutunut talvi hameisiin / pitkiin housuihin ja osa on jopa survonut itsensä kevyisiin toppatakkeihin keskellä päivää. Illalla saattaa olla jo niin viileää, että tulee vetäistyä huppari päälle, mutta toppatakkia ei ole tullut mieleenkään ostaa. Kairossa pärjäsin t-paidalla ja farkuilla keskellä yötäkin, vaikka jälleen paikalliset ällistyttivät mua talvisilla varusteillaan. Tulipa siellä nähtyä pari pipoa ja tumppujakin...
Heh, vaikea kuvitella miten viileätä Helsingissä nyt on. Siellä ei vissiin t-paidalla enää pärjää?
Näin ekan pilven moneen kuukauteen aavikon yllä palatessani El Turista. Sen jälkeen on pilviä näkynyt päivittäin muutamia roikaleita. Vesisadetta odotan kovasti, tulisipa tammikuu mahdollisine sateineen pian. Öisin kovaan ääneen sirittävät sirkat ovat vaienneet ja tuuli tuntuu raikkaalta joten syksy se on täälläkin.
2.10.2008 12:54 Keittiön ikkunalle ilmestyi reilu kuukausi sitten ruskeankukertava kissa, joka on mahtavien kitarisojensa ansiosta saanut nimekseen Laulu. Tuo naaraspuolinen Pavarotti viihdyttää minua suunnattomasti selkäpiitä karmivalla lauleskelullaan ja käsittämättömillä tempuillaan.
Ovimiehemme (joka muuten on ahkerin ikinä tapaamani ihminen) pelkää kissoja ja hänen & Laulun sodankäyntiä on mielenkiintoista seurata. Tällä hetkellä kissa johtaa oveluudessa, teatraalisuudessa ja sinnikkyydessä. Ovimies johtaa voimankäytössä, mutta on saanut talon asukkailta melko hyytävää palautetta häätäessään kissariepua portista pihalle luudan avulla.
Kissa luikahtaa pensaaseen kuullessaan ovimiehen lähestyvät askeleet, vaikka ketään muuta talossa asuvaa ei luikikkaan karkuun. Kissa kiipeää taloa ympäröivää korkeaa betoniaitaa ylös takaisin pihalle, jos ovimies jotenkin ihmeen kaupalla saa katin kadulle ja portin kiinni. Ovimies yrittää karkottaa kissan kastelemalla puutarhan kaameaksi mutavelliksi, mutta kissapa viettää päivänsä puussa ja kurkkii iloisesti naukuen oksien välistä ovimiehen touhuja tämän kahlaillessa polviaan myöten löyhkäävässä mudassa puun alla. Ovimies alkaa sähisemään isoon ääneen pelottaakseen kissan pois, mutta kissa nauraa partaansa ja vastaa sähinään iloisella kujertelulla...
Nyt Laulu näyttää pamahtaneen paksuksi, joten ovimiehellä tulee aikanaan pitämään kiirettä, jos pennut tulevat äitiinsä.
27.9.2008 03:31 Tänään lonnittiin ilta kylillä tavalliseen tapaan turisten niitä näitä. Rupattelu päätyi asioihin joita kotimaasta kaipaa. Mun lista tällä hetkellä:
- Äiti, Freya ja Ofelia
- toimiva, luotettava posti (täällä katoaa 98% molempiin suuntiin)
- Juhla Mokka omasta valtavasta mukista
- kylmä, raikas suihku ja juomakelpoinen hanavesi
- ihmiset jotka osaavat jonottaa / odottaa kiltisti omaa vuoroaan häsläämättä
- kauraleseet, maustamaton rahka, suolakurkut ja erilaiset marjat
- hygienisesti käsitelty ja tuore liha / kana / kala (vituttaa, että kauppiaan on pakko sorkkia kaikkea paljain, pesemättömin käsin)
Borta bra men hemma bäst sanovatten. Kunhan lista on riittävän pitkä saatan harkita härmässä pistäytymistä.
10.9.2008 16:51 Jos aikaisemmin pidin Kairon liikennettä hivenen kaoottisena en ramadanin ensimmäisenä päivänä ollut uskoa silmiäni. Kadut on ehkä suunniteltu n. 2 miljoonalle autolle, mutta ennen päivän laskeutumista ilmoittavaa rukouskutsua kaduille pakkautui 12 miljoonaa autoa. Tapana on syödä päivän ensimmäinen ateria perheen tai ystävien kanssa ja sinne tietysti kaahataan torvet toitottaen omalla autolla. Jumaleissön, mikä kokemus!
Julkinen liikenne Kairossa on lähes olematonta, enkä suosittele sitä heikkohermoisille tai ahtaita paikkoja kammoksuville. Kairon metro hakkaa tuoksuillaan ja tunnelmallaan Pietarin metron ruuhka-aikana mennen tullen ja minibussia käyttääksesi sinun tulee tietää minne olet menossa, lukea kyseinen päämäärä liikkuvan onnikan tuulilasista tai ymmärtää ovella roikkuvan ukon huutelusta jotain, loikata sitten liikkuvaan autoon ja liikkuvasta autosta pois. Bussi nimittäin ei pysähdy, kun uskovat olevansa tehokkaita tällä systeemillä.
Autoilu Kairossa on "hivenen" liian jännittävää minulle. Oman auton omistaminen näyttää tuovan elämälle tarkoituksen ja ihmiselle korkeamman statuksen. Jollain uskomattomalla tavalla porukka kuitenkin pääsee kaaoksessa hengissä perille, mutta parkkipaikan löytäminen saakin sitten suonet pullistelemaan vaarallisesti. Minä tyydyn tässä kaupungissa takseiluun, sillä en halua kuluttaa 5 km matkaan 35 min jonossa stressaamista ja torven soittelua + parkkipaikan etsimiseen 30 min ja ruttaantuneen pellin korjailuun 1000£E per päivä. Kukin taaplaa tavallaan, minä istuskelen mielummin takapenkillä maisemia katsellen ja tupakkaa poltellen.
Ilma oli päivisin siedettävää verrattuna edellisiin kertoihin, edes silmiä ei kirvellyt. Ramadanista johtuen liikenne on päivällä huomattavasti vähäisempää kuin normaalisti. Illalla vahinko tietenkin otetaan takaisin kaahailemalla kaduilla viimeistä päivää. Kuumuudesta johtuen porukka välttää kaikkea ylimääräistä toimintaa paastotessaan ja tunnustan, että kaupunki tuntui tällä kertaa jopa viehättävältä. Harmi, että ramadan on sekoittanut kaikki aikataulut ja aukioloajat joten turisti voi kohdata Kairossa ikäviä ylläyksiä. Kaupungissa useammin piipahtavat tietävät, että aikataulut eivät pidä paikkaansa muulloinkaan..
27.8.2008 22:09 Voi miten haaveilenkaan käsiaseesta ja luvasta käyttää sitä surutta... Tai oikeastaan sinko olisi vielä mieluisampi... hitsasi nimittäin taas käämit taksikuskien kanssa. Miten helvetissä niitä voi näin pienessä tuppukylässä olla noin saatanallisen paljon?
Lapissa ei ole hyttysiä yhtä paljon kuin taksisuhareita täällä, tai jos on ne eivät ainakaan ole yhtä rasittavia. Matkaa kämpiltä kivalle ostarille on huikeat 900m ja kyseisen matkan aikana vain 38 taksia soittaa torvea, hidastaa kohdalle ja ratin takaa kuuluu kuin papukaijan suusta: "madam taksi, taksi madam" ja pahimmillaan meinaa jäädä auton alle, koska kyseinen toivorikas taksikuski estää etenemisen pussittaen "asiakkaan" keskelle vilkkaasti liikennöityä tietä.
Joo, ymmärtäisin, jos olisin tullut juuri lentokentän ovesta, hinaisin matkalaukkua ja lukisin ihmeissäni karttaa tms, mutta en todellakaan ymmärrä miten sama idiootti saattaa kaahata korttelin ympäri vain tullakseen uudestaan kysymään, josko akan kunto olisi jo hyytynyt ja suomilehmälle nyt kelpaisi kyyti. Joo, ymmärtäisin, jos seisoisin tien poskessa epätoivoisesti huiskutellen, enkä etenisi reipasta hölkkää ponkkari ojossa.
Koska olen pohjimmiltani ulkoilmaihminen on kämpiltä ja omalta pihalta välillä aivan pakko päästä pois, mutta taksikuskit saavat ulkoilun muuttumaan myrkyksi. Joka perkeleen päivä sama torvensoitto, blokkailu keskelle tietä ja jankutus. Elätän toivoa, että aiheutan samanlaista sapetusta kuskeille kuin he minulle porhaltaessani sinnikkäästi päivittäin päämäärätöntä polkuani. Luulisi, että olisivat jo oppineet tunnistamaan minut ja olisivat heittäneet kirveen kaivoon...
Kuskien sinnikkyys tosin vain kuvastaa Egyptiläisen toiveikasta perusluonnetta pahimmillaan/parhaimmillaan. Jos ei tänään, niin ehkäpä sitten huomenna...
Allah, jos olet olemassa päräytä näille kuskeille pariksi viikoksi kunnon ripuli, kiitos.
Behemothille kiitos kauniista musiikista, jolla peittää suurin osa taustahälinästä.
14.5.2008 18:41 Vesi näyttää houkuttavan kirkkaalta ja viilentävältä vaikka todellisuudessa uiminen näillä keleillä ei viilennä oloa yhtään. Olen todennut saunomisen ja kuuman kahvin tai teen juomisen vilvoittavan paremmin, kuin lillumisen aaltojen armoilla. Merisiilejä on kuitenkin ihan silkasta uteliaisuudesta käytävä katselemassa, kun ovat niin merkillisiä otuksia. Kämpän vieressä on pieni jyrkän kallion suojaama ranta jota turistit eivät ole valloittaneet ja melko harva paikallinen jaksaa nähdä vaivan kiipeillä jyrkkää mäkea alas. Siellä on tullut mulattua maski naamalla useamman kymmenen tuntia pinnan alaista maailmaa tarkastellen. Ihmeellisiä tyyppejä nuo piikkipallerot, joita pohja on mustanaan. Koska olen matemaattisesti lahjaton ja muutenkin bimbo en ole arviota tarkempiin laskelmiin päätynyt, mutta kyseisellä rannalla merisiilejä on ajoittain jopa 50 yksilöä neliömetrillä. Miksikään lapsiystävälliseksi en siis rantaa menisi sanomaan, mutta sehän on ainoastaan positiivista sillä aina ei hihkumista ja kikattelua jaksa kuunnella.
Naperoita täällä tuntuu olevan muutenkin liikaa. Itse asiassa kodittomia, joista suurin osa lapsia on Egyptissä tällä hetkellä yli 500 000, eli enemmän kuin Tampereella, Vantaalla ja Lahdessa on asukkaita yhteensä. Yleistä elintasoa ajatellen on suoranainen ihme, että niinkin suuri osa vesseleistä pysyy hengissä täysi-ikäisyyteen asti. Saasteet, yksipuolinen ravinto, sairaudet ja kaoottinen liikenne taatusti korjaavat vuosittain aikamoista satoa, mutta asioista on todella vaikea löytää paikkaansapitäviä tilastoja. Vielä kimurantimmaksi menee, jos yrittää löytää todenmukaisa tilastoja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on monelle arkipäivää ja välillä meno on todella hurjaa. Sydän syrjällään pohdin, mitä näistä julmasti piestyistä rimppakinttuisista reppanoista kasvaa isona. En ole lapsirakas, mutta tunnen itseni täysin voimattomaksi tilanteessa jossa lasta pahoinpidellään. Ei ole instanssia jonka puoleen kääntyä, sillä Mubarakin luotsaamaa ytimiään myöten korruptoitunutta yhteiskuntaa ei moiset pikku jutut kiinnosta. Piskuisessa suomessa ajatellaan, että lapsissa on muka tulevaisuus ja silti lapsia ei tehtailla riittävästi. Kaikkea kun tunnutaan arvottavan rahan voimalla ja olisihan se tosi ikävää jos jäisi uusi plasmatöllö ja auton vaihto tekemättä lapsen saamisen takia... Tällä vähempikin tehtailu riittäisi.
|
|
Kommentoi 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta