Siellä on peli käynnissä, tulkaa pois sieltä, tekisi mieli huutaa Vancouverin jengillemme.
Se talviurheilusta, mutta kohta koittaa kevät taas saksalaisille siitä huolimatta, että Schumacherin paluu näyttää pahalta niin koko lajin kuin suomalaistenkin kannalta.
Kuinka on selitettävissä, että kaksi vuotta levyä ottanut keski-ikäinen mies on edelleen niin nopea, että maailmanmestaruus ei ole poissuljettu vaihtoehto.
Ja siis: kuinka on mahdollista, että kakskymppinen milteisuomalainen (ja nopeaksi osoittautunut) Nico Rosberg ottaa lukua kuskilta, joka voisi olla hänen faijansa ellei Keke olisi.
Ehkä äfykköset onkin videopeli, se selittäisi Schumacherin sapatilla kehittyneet otteet. Joka tapauksessa hän peittää valon ja imee hapen Rosbergin yritykseltä nousta suureen maineeseen.
Ketä kiinnostaa todella tuleva kausi?
Insinööri Kovalaisen Lotus on lussu ja golden boy Rosberg olisi voinut opetella puhumaan suomea. Pelkästään sillä olisi saanut anteeksi pari aika-ajohäviötä saksalaiselle, jos olisi osannut oikealla kielellä pyytää.
Palataan asiaan, kun Räkä (tai Häkä) tekee comebackin. Näitä miehiä yhdisti kyky seisoa käsillään, juoda tarvittaessa paljon viinaa ja voittaa osakilpailujen ohella maailmanmestaruuksia. Viihdyttäjiä kansa rakastaa, sankareita, joilla sattuu olemaan elämä duuninsakin ulkopuolella.
P.S. Fanitan jälleen: Robert Heleniuksen uusi sijoitus maailmanlistalla (boxrec) on nyt 21. Kundi on korkeammalla kuin kukaan vuoden 2007 jälkeen ammattilaisuransa aloittanut raskaan sarjan nyrkkeilijä maailmassa. Grattis!
MAHDOTON TAPAHTUU - TAAS
1. MM-lätkä 1986: Suomi-Ruotsi
Kahden maalin keula ja 40 sekkaa jäljellä - ensimmäinen arvokisamitali tulossa. Juha Jokinen sen toteaa: Suomi ei voi enää menettää voittoaan.
Mutta tapahtuu se, mikä olisi mahdotonta kaikilla muilla mahdollisilla otteluparikombinaatioilla. Oheinen Youtube-pala on mustan huumorin klassikko.
PERSEESTÄ
2. MM-futiskarsinta 1997: Suomi-Unkari
Historiallinen MM-jatkokarsinta häämöttää, jatkoaikaa jäljellä sekunteja. Unkarin kulma. Paniikki Stadikan läpimärällä ruoholla. Neljä viimeistä kosketusta suomalaisilla - ja kas: pallo lopulta oman puolustajan perseen kautta maalivahti Moilasen taakse. Eurosport-kanavan loppukevennysklassikko.
Youtube-linkki edellisessä blogissani.
SAAT MIEHEN KYYNELIIN
3. Lake Placdinin 1980 miesten 15 km hiihto
Juha Mieto, mies joka ei koskaan ole saavuttanut henkilökohtaista kultaa arvokisoissa, on kisan kärjessä ja jo vilttien alla. Vain Ruotsin Thomas Wassberg voi saada ison miehen itkemään. Ja vain Thomas Wassberg voi tehdä sen sadasosasekunnin erolla.
Herrajumala: Voitto Liukkosen parahdus kertoo kaiken.
KIPSIN ANATOMIA
4. MM-lätkä 2002: Suomi-Ruotsi
5-1 johto, Ruotsille kavennus, jonka jälkeen leijonajoukkueen murtumaton kokovartalokipsi. Pataan 5-6
OSA 2: SINIVALKOINEN ON TAIVAS
MAAGINEN MAANOJA
5. Nuorten EM-futiskarsinta 2008: Suomi-Itävalta
Suomi häviää ensimmäisen osaottelun Itävallassa 1-2, ja on kotonaan 0-1 tappiolla. Aikaa alle 10 minuuttia. Nämä tiedetään, toivo menetetty. Ja -tut: Vasaran kaksi maalia muutamassa minuutissa, ja jatkoajan jälkeen Maanojan torjumilla rankkareilla EM-kisoihin.
HÄKÄ VIRNISTÄÄ
6. F1 Grand Prix, Suzuka 1998
Mika Häkkinen ja Schumi taistelevat maailmanmestaruudesta viimeisessä osakilpailussa. Schumi hermoilee lähdössä, ja sammuttaa autonsa valoihin kuin vaimoni. Häkä tekee mitä miehen pitää tehdä ja Stadissa pompitaan suihkulähteisiin.
HODARI TAKAISIN
7. Futiksen EM-karsinta: Suomi-Azerbaidzhan
Miesmaajoukkueen historian ensimmäinen todellinen nousu tiukassa paikassa, vaikka noutaja tuli karsinnan viimeisessä, mutta kunniakkaassa ottelussa Porton yössä.
OSA 3: SELOSTAJA ON USEIN TYMÄ
8. Vancouverin olympialaisten avajaiset 2010
Tapio Suominen: "Talviolympialaisten avajaisia katsoo arvioiden mukaan jopa kolme miljardia ihmistä." Edes Bubilla ei lähtenyt luvut noin lapasesta.
OSA 4: SAKSA ON SAKSA
9. Futiksen MM-välierä 1982: Saksa-Ranska
Saksa jatkoajalla 1-3 takana. Ranska ekstaasissa. Vaan taas nousee kotka siivilleen: Rummenigge kaventaa, Fischer tasoittaa saksipotkulla. Lopulta Saksa - tietenkin - rankkareilla MM-finaaliin. Tahdon voitto taidosta.
Mitä sinä et unohda?
Haavat auki! Tai lippu salkoon! Vielä kerran!
Jaa avainkokemuksesi penkkiurheilijana.
Hyvä kolmonen. Se on jalkapallon EM-karsinnassa Suomen osa, ja se on raskas, sillä hyvä kakkonen saattaisi viedä kansakunnan taivaaseen ja paras kakkonen veisi varmasti.
Lohkoarvonnan jälkeen perussävy oli riemastunut: samassa lohkossa rakas Ruotsi, maailman paskin futismaa San Marino (ihan totta, tsekatkaa vaikka Fifan uusin lista), joku Moldova, suuruutensa 50-luvulle hukannut Unkari ja kassamagneetti Hollanti. Tästä tulee hyvä, tästä lohkosta marssitaan läpi.
Tiedän hyvin, mistä nämä optimistiset peikot aina ryömivät esiin jokaisen arvonnan jälkeen. Olen ollut itse yksi niistä. Me urpot olemme aina valmiit uskomaan samaan valheeseen, kun se meille kauniisti kerrotaan. Mutta nyt se on loppu.
Faktat pöytään: Litti on jo liikuntarajoitteinen, Jääskeläinen muuten vaan päättänyt olla ulkona kehistä ja tulevaisuuden maalintekijä Teemu Pukki vahva kuin bambi. Ei meillä ole keskikentän rakentajaa, ei maalintekijää, ei maalivahtia. Meillä ei ole talenttia.
Näiden inhouse-ongelmien lisäksi on syytä katsoa vastustajia.
Ruotsi on viimeksi kaadettu 60-luvulla. Maa on keskimäärin heilunut Fifan rankingissa 30 sijaa ylempänä kuin Suomi, 90-luvulla Ruotsi nappasi EM- ja MM-pronssia. Okei, ei ole enää Brolinia ja Dahlinia, mutta heillä on voittamisen kulttuuria enemmän kuin meillä häviämisen.
Hollanti on seinä.
Varoituksen sana Moldovasta: sen all time high Fifan listalla on sija 37 (v. 2006), kun Suomen on 36 (v. 2007).
Unkari on jo kiilannut Suomen ohi.
Ja vaikka San Marinon ylängöllä - sen ainoan kerran, kun maajoukkue siellä kävi - ei mennyt vituiksi, nyt voi hyvinkin mennä.
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta tosiusko on nyt tässä.
Jaloissa kuin kaatunut maito.
Mutta ehkä epäuskostamme kaltaisiani rangaistaan suloisemmin kuin koskaan: ihmeellä, jollaista voi vain hiljaa toivoa, uskoa siihen ei voi.
---
Liitän käänteiseksi talismaaniksi Youtube-videon vuodelta 1997, joka muistuttaa meitä siitä, että hävitä voi ihan itse, kun vaan kyllin lujasti uskoo asiaansa.