Huikea ilta tiedossa.
Robbe Helenius (Boxrecin 17. raskaassa sarjassa) pehmittää pelätyn Samuel Peterin (Boxrecin 8.) ja ottaa kukon askeleen kohti MM-ottelua ja satojen tuhansien dollareiden ottelupalkkioita.
Jos tämän uroteon jälkeen kaikkien merkittävien ammattiliittojen TOP-10:een nousevasta Heleniuksesta ei tehdä vuoden urheilijaa ohi jonkin umpimetsässä painavan suunnistajan, on se osoitus siitä, että suomalaisten urheilutoimittajien putkinäkö on geeneissä, eikä virheellistä maailmankuvaa oikaise kuin uusi toimittajapolvi.
Mikäli Robbe häviää, lupaan rankaista itseäni samoin kuin muutama vuosi sitten, kun Nightwishin menestys osoittautui kestävämmäksi kuin ennustin, enkä enää arvostele kotimaista urheilujournalismia - kunnes taas on sen aika :)
Siis: Robben hävitessä kusen kenkääni ja kävelen rakkaan Lauttasaaren ympäri, ja mietin elämän kovuutta. Sitä, ettei Robbe sittenkään ollut valmis tienaamaan miljoonaa ja palaamaan sen jälkeen terveenä miehenä Porvoon saaristoon postikorttiperheensä kanssa.
Olen nimittäin käynyt heidän Berliinin kodissaan, jossa tuoksui pasta bolognese ja nähnyt Sandra-vaimon kosteat silmät hänen katsoessaan miestään, kun se nostaa Kingston-pojan (nimen saa anteeksi) syliinsä.
Oheinen videoleike ex-mestari Samuel Peteristä osoittaa, minkä vuoren huipulle Robben, koko perheen, on kiivettävä.
P.S.
Ensimmäistä kertaa elämässäni kiitän Yleisradiota, joka kerrankin reagoi nopeammin kuin ikiroutainen mammutti: se televisio Saksassa käytävän kamppailun TV2:ssa klo 22.05 alkaen, jälkilähetyksenä tosin.
Sillä saa jokatapauksessa himpun anteeksi viimeisintä emämokaa: kun tsunami pyyhki Japania, ei toimittajilla lastattu Yle saanut taaskaan erikoislähetystä aikaiseksi telkussa.
Ennen toissa viikonloppua F1-kausi oli vain huokaus, mutta Rosberg Jr.:n avajaishakkelus tallikaveri Schumacherista muutti kaiken. Kuka olisi uskonut?
Nico Rosberg on valmistelemassa lajissa tuplaisänmurhaa. Voittamalla tällä kaudella Schumacherin, hän eliminoisi lajin isähahmon.
Kukaan tuskin sen jälkeen väittäisi, että Nicon maailmanmestaruus vaatisi muuta kuin oikeaa autoa.
Samalla Nicolle avautuisi mahdollisuus hoidella faijansa, jonka kontakteilla oma ura urkeni.
Keken maailmanmestaruus oli kaksi vuotta ennen toteutumistaan yksi epätodennäköisimmistä urheilusaavutuksista maailmassa.
Nicon tiellä ei näy sikaaneja.
Viikon toinen faijantappaja on on Robert Helenius, jolla oli kaksi vuotta sitten kyllin palleja astua ulos faijan valmennusringeistä ja häipyä Saksaan,
So far, so good. Rekordi: 11-0-0. Berliiniläistyneen Robert Heleniuksen seuraava matsi osuu perjantai-iltaan.
Ken ei Kisahalliin käy: Maikkarin MAX ja Katsomo näyttävät illan.
Tämän 12. ottelunsa jälkeen Helenius on valmis ottelemaan jatkossa 12 erän matseja, joilla titteleitä ratkaistaan.
Ensin kuitenkin hyvät kyydit nigerilaiselle opponentille, Oloukunille, joka avasi uransa 16 peräkkäisellä voitolla, mutta on viimeisessä neljässä ottelussaan kyykähtänyt kolmesti.
Kuka olisi uskonut, että Jarkko Niemisellä on elämänsä mahdollisuus voittaa Grand Slam-titteli tänä vuonna ja juuri nyt Australian avoimissa.
Vaikka kyseessä on nelinpeli, ei näky ole vähäinen. 36-vuotiaan (!)saksalaisen dubbelispelisalistin Michael Kohlmannin kanssa Jarkko on kaatanut kolme paria, ja jos päälle pannaan vielä toiset kolme, Nieminen tekisi jotain, jota häneltä ei enää ollut lupa odottaa.
Jos ja niin edelleen, Niemistä olisi vaikea sivuuttaa vuoden urheilijan valinnassa, mutta niin tapahtuisi.
Vaikka nelinpeli on joukkuelaji, päiväuni päättynee ensi kierroksella, kun kaksinpelitaitureina tunnetut puolivälierävastustajat Ivan Ljubicic (kaksinpelin ATP-ranking 24.) ja Fernando Gonzalez (11.) ovat verkon toisella puolella. Nelinpelirankingin perusteella Nieminen ja Kohlmann olisivat jopa hienoisia suosikkeja (#132 & #59 vs #126 & #90).
Käymme mielenkiintoista suurten lajien urheiluviikkoa. Paitsi Niemisen kvartan (ja siis toivon mukaan semin ja finun) puolesta, varpaat saa ristiä Robert Heleniukselle lauantaina.
Helenius nyrkkeilee Saksassa (jälleen) elämänsä ottelun taannoista raskaan sarjan mestaria Lamon Brewsteria vastaan. Brewster oli maailmanmestari vuosina 2004-2006, erityisesti hänet muistetaan Vladimir Klitshkon tyrmäämisestä.
Brewster uhosi aikoinaan olevansa maailman kovaiskuisin nyrkkeilijä. Häntä pidetään vaarallisena aloittajana, mutta vauhti hyytyy loppueriä kohden. Siksi sitkeää, rauhallista ja tarkasti puolustuvaa Heleniusta pidetään hienoisena ennakkosuosikkina.
Jos Berliinissä asuva Helenius ottaa uransa 11. voiton, hän on tulikuuma tekijä, ja sen jälkeen yksi vuoden seuratuimmista suomalaisurheilijoista, väitän.
Kun tapasin Heleniuksen Berliinissä marraskuussa, hän oli varma voitostaan. Ja niin oli hänen Sandra-vaimonsakin, joka väitti ettei pelkää miehensä puolesta.
"Kun ei siihen ole koskaan aiemminkaan sattunut."