Blogi: WilleRydmanLöytyi 3 merkintää tagilla kokoomusnuoret. 30.11.2010 17:35 Tämä teksti on viimeinen osa kolmiosaista kirjoitussarjaa, jossa käsittelen Kokoomuksen Nuorten Liiton 77. liittokokouksen tapahtumia ja poliittisia linjanvetoja. Tässä kirjoitussarjan viimeisessä osassa käsittelen Kouvolassa 12.-14.11. järjestetyssä kokouksessa hyväksyttyä kokoomusnuorten uutta tavoiteohjelmaa. Kokonaisuudessaan tavoiteohjelma on luettavissa osoitteessa: www.kokoomusnuoret.fis/Sivonen/Kokoomusnuorten_tavoiteohjelma_2011.pdf
Kokoomusnuorten tavoiteohjelma on poliittinen asiakirja, jonka järjestö uudistaa joka vuosi liittokokouksessaan. Siinä kirjataan ylös ne konkreettiset poliittiset tavoitteet, joiden toteutumista kokoomusnuoret haluaa seuraavan vuoden aikana edistää.
Tänä vuonna uudistuva tavoiteohjelma sai osakseen ennennäkemättömän paljon julkista huomiota. Eikä ihme, sillä tavoiteohjelmaa ei ollut laadittu tavanomaisen tavoiteohjelman, vaan pikemminkin "leikkauslistan" muotoon. Ohjelman tarkoituksena oli tarjota kokoomusnuorten konkreettinen resepti valtiontalouden tasapainottamiseksi ja velkakierteen katkaisemiseksi.
Sain useampaankin kertaan kuulla kysymyksen, että eikö leikkauslistan laatiminen ennen vaaleja ole poliittinen itsemurha, joka vain karkottaa äänestäjiä. Kaikille vastasin, ettei kokoomusnuorten ole tarkoituskaan olla pehmoisia tulevaisuudenkuvia maalaileva ja mielikuvapolitikointiin nojaava ääntenkalastelujärjestö, vaan pikemminkin tienraivaaja. Tämä edellyttää, että kerromme asiat suoraan niin kuin ne ovat ja että kerromme kiertelemättä oman poliittisen vaihtoehtomme.
Tämän vaalikauden aikana valtio on velkaantunut ennennäkemättömän nopeasti. Kokoomusnuoret on alusta lähtien ollut nykyistä velkaantumispolitiikkaa vastaan. Jokainen politiikkaa seuraava kuitenkin ymmärtää, että viimeistään seuraava hallitus joutuu tekemään isoja menoleikkauksia velkaantumisen pysäyttämiseksi, halusi se sitten sitä tai ei. Kokoomusnuoret on siitä poikkeuksellinen, ryhdikäs ja rehellinen järjestö, että se uskaltaa kertoa jo ennen vaaleja, mistä se leikkaisi ja miten se laittaisi valtiontalouden jälleen kuntoon.
Tavoiteohjelman keskeisimpänä ja oikeastaan koko sen myöhemmän sisällön avaavana vaatimuksena on sen ensimmäinen, talouspolitiikkaa käsittelevä kohta, jossa vaaditaan valtiontalouden tasapainotustoimenpiteiden aloittamista välittömästi. Lisäksi samaisessa kohdassa esitetään 20-40 prosentin leikkaus- ja säästötoimenpiteitä Ison-Britannian tapaan kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla. Tavoiteohjelman myöhemmät kohdat ovat oikeastaan vain tämän peruslähtökohdan täsmentämistä.
Leikkauslistan muotoon laaditussa tavoiteohjelmassa esitetään julkisen sektorin tehtävien määrän tuntuvaa supistamista ja valtionyhtiöiden yksityistämistä. Yhteisöverotusta esitetään kevennettäväksi ja tasaveroon siirtymistä tuloverotuksessa. Lisäksi sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuksista esitetään luovuttavan ja verovähennyksiä vaaditaan karsittaviksi. Nykymuotoisesta kehitysavusta kokoomusnuoret luopuisi kokonaan.
Laittomista lakoista kokoomusnuoret vaatii vahingonkorvausvelvollisuutta, joka määräytyisi laittoman lakon yritykselle aiheuttaman taloudellisen tappion perusteella. Työttömyysturvassa kokoomusnuoret siirtyisi ns. Tanskan malliin. Tanskassa työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanominen on helpompaa, työttömyysturva suurempaa mutta lyhytkestoisempaa ja tarjotusta työstä kieltäytyminen pienentää työttömyysturvaa merkittävästi.
Maahanmuuttopolitiikan suhteen kokoomusnuoret on uudessa tavoiteohjelmassaan omaksunut tiukan linjan. Siinä vaaditaan, että Suomen vero-, maahantulo- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehitetään siten, että ne kannustavat yrityksiä ja työteliäitä maahanmuuttajia tulemaan Suomeen, mutta vähentävät houkutusta tulla Suomeen hyvän sosiaaliturvan vuoksi. Turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia esitetään leikattavaksi reippaasti. Lisäksi tavoiteohjelmassa linjataan kategorisesti, ettei maahanmuuttajia tule vastaanottaa enempää eikä nopeammin, kuin mitä heitä on mahdollista sopeuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Aluepolitiikan saralta kokoomusnuoret esittää tavoiteohjelmassaan, että aluekehityksen kannalta tärkeistä kuntaliitoksista kieltäytyvät kunnat menettäisivät valtionosuutensa. Lisäksi kokoomusnuoret vaatii, että kuntaliitosten yhteydessä mahdollistettaisiin henkilökunnan irtisanominen niissä tapauksissa, joissa henkilöstön karsiminen hallinnollisten päällekkäisyyksien vuoksi on perusteltua. Samalla esitetään, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennettäisiin siten, että kuntia velvoitettaisiin vain perustoimintojen järjestämiseen.
Aivan muutamia esityksiä vain mainitakseni. Kaiken kaikkiaan tavoiteohjelmassa on 98 kohtaa, joista jokaisessa tehdään konkreettisia toimenpide-esityksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi.
Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa puolueet mainostoimistojen avustamina kilpailevat siitä, kuka onnistuu keksimään pörröisimmän ja sisällöltään köykäisimmän vaalikampanjan, on tämä kokoomusnuorten vaalien alla julkaisema "leikkauslista" varsin poikkeuksellinen ilmiö. Mutta se on eräs niistä syistä, joiden vuoksi tästä järjestöstä pidän. Taloudellinen tilanne tulee joka tapauksessa pakottamaan kipeisiin menoleikkauksiin riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat seuraavassa hallituksessa. Mutta kokoomusnuoret on Suomessa ainoa taho, joka jo ennen vaaleja uskaltaa sanoa tämän ääneen ja esittää myös omat konkreettiset toimenpide-esityksensä sen suhteen.
Tämän vuoksi kokoomusnuoret on suomalaisten poliittisten toimijoiden keskuudessa todellinen edelläkävijä. Se on sitä ensinnäkin siksi, että se tekee aidosti politiikkaa eikä pelaa pelkillä mielikuvilla. Toisekseen se on sitä poliittisessa rohkeudessaan. Ja kolmannekseen se on sitä politiikan moraalissaan. Sillä on suoraselkäisyyttä tarjota oma realistinen vaihtoehtonsa taloudellisesti kurjassa tilanteessa silläkin uhalla, että menoleikkauskohteiden listaamisella voisi olla negatiivinen vaikutus sen poliittiseen suosioon.
Mutta totta puhuen, en usko, että sillä olisi. Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä ja suorapuheisuutta. Suomalaisilla ei ole tapana rangaista viestintuojaa, vaikka itse viesti olisikin epämiellyttävä. Ei Sauli Niinistöstäkään ole tullut Suomen suosituinta poliitikkoa pehmoisia lupailemalla, vaan suoraselkäisesti ja avoimesti vaikeatkin asiat ääneen sanomalla ja rohkeasti toimimalla.
Poliittisia toimijoita on karkeasti ottaen kahdenlaisia. On äänten kalastelijoita, jotka seurailevat kulloisiakin poliittisia virtauksia ja mukautuvat niihin. Ja sitten on todellisia poliittisia vaikuttajia, jotka sen sijaan, että hyppäisivät virran vietäviksi, pyrkivät itse vaikuttamaan tuon virran kulkuun ja suuntaan. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kokoomusnuoret kuuluisi jälkimmäisiin.Tagit: kokoomusnuoret leikkauslista talous valtionvelka verotus
26.11.2010 10:40 Tässä tekstissä jatkan jo aiemmassa blogitekstissäni aloitettua Kokoomuksen Nuorten Liiton 77. liittokokouksen tapahtumien ja poliittisten päätösten analysointia. Kouvolassa 12.-14.11.2010 järjestetyssä liittokokouksessa kokoomusnuoret uudisti muun muassa periaateohjelmansa. Tässä tekstissä syvennyn nimenomaisesti tuon asiakirjan käsittelyyn.
Periaateohjelma on Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittisten ohjelmien hierarkiassa ylimpänä. Se määrittää kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofian ja ne arvot, joihin kokoomusnuorten kaikkien muiden poliittisten kantojen ja ohjelmien tulee perustua. Periaateohjelmaa uudistetaan vain 3-5 vuoden välein, eli se on asiakirjana luonteeltaan tavallista tavoiteohjelmaa pysyväisluontoisempi. Kokoomusnuorten edellinen periaateohjelma oli vuodelta 2005.
Kun kokoomusnuoret tänä vuonna minun johdollani lähti uudistamaan tuota tärkeintä poliittista asiakirjaansa, ei uudistustyötä tehty vanhaa periaateohjelmaa päivittämällä, vaan kirjoittamalla periaateohjelma kokonaan uusiksi. Siitä tuli kaksiosainen asiakirja, jonka ensimmäisessä osassa käsitellään kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofia ja toisessa osassa listataan sen arvot.
Periaateohjelman ensimmäinen, yhteiskuntafilosofiaa käsittelevä osa on otsikon Yksilö ja yhteiskunta alla. Tuo luku jakautuu vielä erikseen kolmen alaotsikon alle, joista ensimmäisessä määritellään kokoomusnuorten näkemys yksilön ja yhteiskunnan suhteesta, toisessa määritellään yleinen yhteiskuntaetiikka ja kolmannessa alleviivataan sitoutumista läntisiin arvoihin.
Yksilön ja yhteiskunnan suhdetta määritellessään kokoomusnuoret asettuu selvästi klassisen liberalismin kannalle. Ja korostan, että nimenomaan klassisen liberalismin kannalle, erotuksena kaikenlaisesta vasemmistolaisesta hutusta, jota myöhemmin on liberalismiksi nimitelty. Kokoomusnuorten mielestä "Yhteiskunnan tehtävä ei ole päättää, millaista elämää kunkin yksilön tulisi elää. Sen sijaan yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset sille, että kukin yksilö voi tavoitella omanlaistaan hyvää elämää. (--) Yhteiskunnan ei tule pyrkiä tasaamaan niinkään varallisuutta kuin menestymisen edellytyksiä. Todellista tasa-arvoa ei ole aineellinen tasa-arvo vaan mahdollisuuksien tasa-arvo. (--) Yhteiskunnan ei tule rajoittaa yksilön vapautta enempää kuin mitä on välttämätöntä toisten yksilöiden vapauden turvaamiseksi."
Määritellessään uudessa periaateohjelmassaan yhteiskuntaetiikkansa, päätyy kokoomusnuoret selvästi utilitaristisen yhteiskuntaetiikan kannalle: yhteiskunnallisten toimien moraalista arvoa tulee arvioida sen mukaan, missä määrin ne palvelevat yhteiskunnan etua kokonaisuutena. Tämä määritellään ohjelmassa seuraavasti: "Moraalisesti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa on yhteiskunnan kokonaisedun asettaminen yksittäisten eturyhmäintressien edelle. (--) Päätöksentekijöiltä tulee edellyttää kykyä tehdä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia päätöksiä silloinkin, kun ne ovat epäsuosittuja. Poliittista suosiota ei tule tavoitella lupailemalla vastuuttomasti kaikkea hyvää kaikille."
Tarkkaavainen lukija saattaa aistia tässä ristiriitaa. Jos kokoomusnuoret kerran on periaateohjelmassaan asettunut klassisen liberalismin kannalle mitä tulee yksilön ja yhteiskunnan suhteeseen, kuinka yhteiskuntaetiikka silti voidaan määritellä utilitarististen periaatteiden mukaan - siis yhteisön eikä yksilön kautta? Tosiasiassa tämä ristiriita on kuitenkin vain näennäinen. Historia on nimittäin kokoomusnuorten näkemyksen mukaan yksiselitteisesti osoittanut, että nimenomaisesti mahdollisimman laaja yksilönvapaus on tuottanut myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaat tulokset.
Lisäksi yhteiskuntafilosofiaansa määritellessään kokoomusnuoret ilmoittaa sitoutuvansa länsimaiseen sivistykseen ja oikeusjärjestykseen. Tämä on erittäin merkittävä kirjaus meidän aikakautenamme, jota leimaavat esimerkiksi monikulttuurisuuden nimissä esitetyt vaatimukset sharia-lain käyttöönotosta Euroopassa, kuten Iso-Britanniassa on jo tehty. Suomessa näitä vaatimuksia ovat esittäneet esimerkiksi imaami Khodr Chehab ja luottamuspulan vuoksi eroamaan joutunut Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen. Kokoomusnuoret torjuu tällaiset vaatimukset tiukasti periaateohjelmassaan sitoutumalla puolustamaan länsimaisia periaatteita.
Uuden periaateohjelmansa toisessa luvussa kokoomusnuoret listaa arvonsa, joihin se järjestönä politiikkansa perustaa. Nuo arvot ovat vapaus, vastuu ja välittäminen, sivistys, kannustavuus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja isänmaallisuus. Se, miten nuo arvot uudessa periaateohjelmassa tarkalleen ottaen määritellään, veisi varsin paljon kirjoitustilaa, joten tyydyn tekemään vain muutamia asiasisällöltään mielenkiintoisia nostoja.
Sivistyksestä kokoomusnuorten arvona todetaan uudessa periaateohjelmassa seuraavaa: "Sivistys merkitsee kypsää ja kunnioittavaa suhdetta menneisyyden perintöön sekä avarakatseista ja avointa suhdetta tulevaisuuteen. Se merkitsee perinteen arvostavaa vaalimista ja kykyä ennakkoluulottomaan uudistamiseen." Olen erittäin ylpeä ja tyytyväinen, että saan johtaa poliittista nuorisojärjestöä, jolla on kirjattuna tärkeimpään poliittiseen asiakirjaansa näin kypsä ja tasapainoinen suhde menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Se kurkottaa tulevaisuuteen ja vaatii kykyä rohkeaan uudistamiseen, mutta ei silti torju menneisyyttäkään, vaan osaa arvostaa myös perinteitä. Tällaiseen kypsyyteen en tiedä kovin monen poliittisen nuorisojärjestön kykenevän.
Kannustavuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta todetaan, että "Yhteiskunnan voidaan katsoa onnistuneen sitä paremmin, mitä vähemmän yksilöiden tarvitsee turvautua sen apuun ja tukeen. (--) (K)iintiöt tai tasausjärjestelmät eivät ole todellista tasa-arvoa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin vaan se, että kaikki lähtevät samalta viivalta." Kokoomusnuoret sanoutuu siis järjestönä irti esimerkiksi senkaltaisesta feminismistä, jossa sukupuolikiintiöt asetetaan pätevyysvaatimusten edelle.
Ja viimeisimpänä kokoomusnuorten arvona, muttei lainkaan vähäisimpänä, tulee isänmaallisuus. Siitä todetaan periaateohjelmassa seuraavaa: "Isänmaanrakkaus merkitsee vastuuta omasta elinympäristöstä ja toisista ihmisistä. Se merkitsee kansallisen perinteen kunnioittamista, vaalimista ja puolustamista. Se merkitsee myös yksilön halua kantaa oma kortensa kekoon isänmaan vapauden ja turvallisuuden takaamisessa. (--) Suomi on osa länsimaista perhettä ja sen tulee puolustaa läntisiä arvojaan silloin, kun ne ovat uhattuina."
Siinä, mitä kokoomusnuorten uudessa periaateohjelmassa todetaan isänmaallisuudesta, kiteytyy vapauden kanssa aina käsi kädessä kulkeva ja vaadittava vastuu. Samalla, kun vaadimme mahdollisimman vapaata ja yksilönvapaudet tunnustavaa yhteiskuntaa, luemme arvoihimme myös isänmaallisuuden kautta määrittyvän vastuullisuuden. Toteamme, että vapaus tarvitsee myös puolustajansa, eikä tuota puolustusta voida järjestää ilman vapaiden yksilöiden yhteisvastuullisuutta. Juuri tästä on isänmaallisuudessa pohjimmiltaan kyse.
Kokoomusnuorten uuden periaateohjelman määrittelemän yhteiskuntafilosofian ja arvojen takana on ilo seistä.Tagit: arvot isänmaallisuus kokoomusnuoret länsimaisuus
23.11.2010 10:15 Kokoomuksen Nuorten Liiton 77. liittokokous Kouvolassa 12.-14.11.2010 oli monellakin tapaa historiallinen tapahtuma. Kokouksen tapahtumista ja päätöksistä sekä niiden analysoinnista riittää niin paljon kerrottavaa, että teen sen kolmessa erillisessä blogitekstissä. Tässä ensimmäisessä osassa kerron kokouksen yleisistä arvolinjauksista, toisessa syvennyn uuteen periaateohjelmaan ja kolmannessa uudistettuun tavoiteohjelmaan.
Ensinnäkin kokoomusnuorten liittokokouksessa uudistettiin liiton sääntöjä ennenkuulumattoman rohkealla tavalla, kun kokoomusnuoret ensimmäisenä poliittisena nuorisojärjestönä Suomessa päätti ottaa käyttöön suoran jäsenäänestyksen liiton puheenjohtajaa valittaessa. Myös kokouksen avajaisjuhlat järjestettiin laajamuotoisempina kuin koskaan aiemmin. Perinteisen puhallinorkesterin asemesta tilaisuudessa soitti Tampereen Akateeminen Sinfoniaorkesteri Kimmo Tullilan johdolla. Avajaistilaisuuden musiikki oli minun varta vasten tuota tilaisuutta varten säveltämääni.
Liittokokouksemme isänmaallisessa avajaistilaisuudessa, jossa puhujina olivat mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen ja puolustusministeri Jyri Häkämies, suoritettiin myös tärkeä symbolinen teko: liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsuttiin kokoomusnuorten 1970-luvun aktiivitoimijat, nykyiset kansanedustajat Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi liiton kunniajäseniksi.
Se, että nykyiset kokoomusnuoret halusivat antaa Sasille ja Zyskowiczille tällaisen tunnustuksen, kuvastaa hyvin uutta aikakautta Kokoomuksen Nuorten Liiton historiassa. Omana aikanaan Zyskowicz ja Sasi edustivat kokoomusnuorten sisäistä oppositiota, jonka työlle ei liitossa juuri tunnustusta annettu. Sasi ja Zyskowicz kritisoivat tuolloin jyrkästi sitä, että jopa oikeistopuolue kokoomus ja etenkin sen nuorisojärjestö myötäilivät ajan virtauksia ja pyrkivät miellyttämään Neuvostoliittoa ja muuttamaan politiikkaansa vasemmistolaisemmaksi.
Omana aikanaan Zyskowicz ja Sasi saivat neuvostokriittisyydestään johtuen ulkopoliittisesti epäluotettavan leiman, mutta kylmän sodan ehdottomina moraalisina voittajina he selvisivät. Se, että kokoomusnuoret päätti nyt kutsua heidät kunniajäsenikseen, oli tunnustus heidän rohkeudestaan noina vaikeina aikoina - mutta samalla myös muistutus kaikille nykyajan poliitikoille siitä, että samanlaista rohkeutta tarvitaan tänäkin päivänä oikeistoaatteen ja vapauden puolustamiseksi. Henkisiä Tehtaankadun-kävijöitä riittää yhä, vaikka Neuvostoliitto onkin hajonnut ja poliittiset kiistakysymykset vaihtuneet toisiksi.
Mutta ennen muuta kokoomusnuorten 77. liittokokous oli historiallinen sen poliittisen annin puolesta. Selvin ääntenenemmistöin jäsenkenttää edustaneet liittokokousedustajat antoivat tunnustuksensa ja tukensa sille poliittiselle linjalle, jota kokoomusnuorissa on viimeisen vuoden ajan harjoitettu. Tämä näkyi kokouksen hyväksymissä poliittisissa ohjelmapapereissa, joissa kokoomusnuoret päivittivät esimerkiksi virallisia maahanmuutto- ja talouspoliittisia kantojaan selvästi aiempaa tiukempaan suuntaan. Ilmapiirin muutos näiden suhteen on ollut selvä jo pidemmän aikaa, mutta nyt tiukentunut linja saatiin ensimmäistä kertaa kirjatuksi myös virallisiin ohjelmapapereihin.
Vielä merkittävämpää oli se, että kokoomusnuoret uudisti tässä historiallisessa kokouksessaan totaalisesti myös periaateohjelmansa. Periaateohjelma on Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittisten ohjelmien hierarkiassa ylimpänä. Se määrittää kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofian ja ne arvot, joihin kokoomusnuorten kaikkien muiden poliittisten kantojen ja ohjelmien tulee perustua. Periaateohjelmaa uudistetaan vain 3-5 vuoden välein, eli se on asiakirjana luonteeltaan tavallista tavoiteohjelmaa pysyväisluontoisempi. Kokoomusnuorten edellinen periaateohjelma oli vuodelta 2006.
Sisällöltään merkittävin muutos kokoomusnuorten uudessa periaateohjelmassa on se, että se asettuu yksiselitteisesti länsimaisten arvojen taakse. Se torjuu ehdottomasti kulttuurirelativismin eli käsityksen siitä, että kaikki kulttuurit ja yhteiskuntajärjestelmät olisivat pohjimmiltaan yhtä hyviä. Uudella periaateohjelmallaan kokoomusnuoret asemoi itsensä aikamme kulttuuri- ja yhteiskuntakeskusteluissa selvästi niiden poliittisten voimien joukkoon, jotka haluavat rakentaa ja edelleen kehittää länsimaista yhteiskuntamallia sen romuttamisen ja pirstaloimisen sijaan.
Sanatarkasti KNL:n uudessa periaateohjelmassa todetaan seuraavaa: "Kokoomusnuoret on järjestönä sitoutunut puolustamaan länsimaista sivistystä ja oikeusjärjestystä. Se haluaa omalla toiminnallaan olla vaalimassa, kehittämässä ja viemässä eteenpäin sitä tuhansien vuosien aikana kehittynyttä eurooppalaista yhteiskuntafilosofista perinnettä, jonka kulmakivenä on rationaalinen ajattelu ja sen mahdollistava sanan- ja mielipiteen vapaus sekä kyky uudistua.
Historialliset esimerkit osoittavat yhtäpitävästi ja aukottomasti, että eniten hyvää sekä aineellisessa että inhimillisessä mielessä on luonut länsimainen valtiojärjestys. Oikeusvaltioperiaatteeseen, edustukselliseen demokratiaan ja vapaaseen markkinatalouteen nojaava yhteiskuntamalli maksimoi sekä yhteiskunnallisen kokonaisedun että yksilöiden vapauden."
Olen erittäin iloinen ja onnellinen saadessani johtaa sellaista poliittista organisaatiota, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen ja puolustaa sitä. Sinä päivänä, kun lakkaamme puolustamasta demokraattista, vapaaseen markkinatalouteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa länsimaista kulttuuriamme, sinä päivänä me sen myös menetämme. Mikäli se kokoomusnuorista on kiinni, sellaista päivää ei koskaan tule.Tagit: arvot kokoomusnuoret länsimaisuus
|