Blogi: WilleRydmanLöytyi 4 merkintää tagilla maahanmuutto. 30.3.2011 08:56 Aleksis Kiven luovan työn jälki on näkynyt vahvasti lähestyvien eduskuntavaalien poliittisessa retoriikassa. Lähinnä tosin yhden ainoan käsitteen, "impivaaralaisuuden", muodossa. Kun enää ei voi poliittisessa keskustelussa oikein itseään nolaamatta leimata vastapuolen ajatuksia rasismiksi, on pitänyt keksiä uusi leimakirves. "Impivaaralaisuus" on ottanut sen paikan poliittisessa keskustelussa, joka "rasismilla" aikanaan oli.
Kiven romaanissa Seitsemän veljestä Impivaara on vuori Jukolan tilan takamailla, jonne veljekset pakenevat vältelläkseen kyläympäristönsä sosiaalisia paineita. Poliittisessa retoriikassa impivaaralaisuus on muodostunut käsitteeksi, jolla on haluttu kuvata haluttomuutta ottaa huomioon maailman muutoksia ja pyrkimystä sulkeutua omaan (kansalliseen) kuoreensa.
Tänä keväänä mielestään edistykselliset poliittiset voimat ovat pyrkineet leimaamaan impivaaralaisiksi etenkin sellaisia poliitikkoja, jotka ovat tyytymättömiä vallitsevaan maahanmuuttopolitiikkaan. Leimakirveen heiluttelijoiden mielestä on impivaaralaista itseensä sulkeutumista vaatia nykyistä tiukempia maahanmuuttokäytäntöjä.
Samaan aikaan kaikkialla muualla Euroopassa tuuli vie juuri päinvastaiseen suuntaan. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Ison-Britannian pääministeri David Cameron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat kaikki todenneet "monikulttuurisen" yhteiskunnan epäonnistuneen täydellisesti. Multietnisen onnelan sijaan massiivinen maahanmuutto onkin kaikkialla Euroopassa johtanut gettoutumiseen, radikaalin islamismin voimistumiseen ja vakaviin sopeutumisongelmiin. Terrori-iskuja on koettu moniaalla, jopa Ruotsissa.
Todellista impivaaralaisuutta on kuvitella, etteivät samat negatiiviset ilmiöt löytäisi tietään Suomeenkin, jos Suomi toistaa muualla tehdyt virheet. Impivaaralaisuuden ydin on kuvitelmassa, että ongelmat ovat jossain muualla, eivätkä ne koske meitä. Missään muualla tällaista ajattelua ei tapaa niin paljon kuin niissä piireissä, joiden mielestä maahanmuuttoa ei tule rajoittaa.
Koko Eurooppa on heräämässä hallitsemattoman maahanmuuton aikaansaamiin ongelmiin. Suomessa olisi vielä mahdollista välttää nuo ongelmat, mikäli lähtisimme määrätietoisesti vähentämään humanitaarisen maahanmuuton määrää. Mutta ei, meillä syytetään impivaaralaisuudesta niitä, jotka avoimin silmin tarkastelevat kansainvälistä ympäristöämme ja osaavat vetää johtopäätöksensä siitä. Sen sijaan itsetyytyväisellä ylimielisyydellä itseään edistyksellisinä pitävät ne, jotka muiden virheistä oppimatta ummistavat silmänsä maailman tapahtumilta ja uskovat, että me kyllä onnistumme siinä, mikä kaikkialla muualla on osoittautunut mahdottomaksi.Tagit: impivaaralaisuus maahanmuutto monikulttuurisuus
8.12.2010 20:59 Joukko maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kävi tiistaina sisäasiainministeriössä luovuttamassa adressin, jonka tarkoituksena on vastustaa Siirtolaisparlamentti -nimellä perustettua hanketta. Aiheesta kertoo esimerkiksi Kymen Sanomat 7.12.2010. Siirtolaisparlamentti on viime kesänä perustettu, toistaiseksi yhdistysmuotoisena toimiva järjestö, jonka puuhahenkilöinä ovat julkisuudessa hääränneet esimerkiksi Helsinki Times -lehden päätoimittaja Alexis Kouros ja kirjailija Umayya Abu-Hanna.
Olen alusta asti suhtautunut ajatukseen "siirtolaisparlamentista" kielteisesti. Luonnollisestikaan en vastusta yhdistystoimintaa enkä vapaata järjestäytymistä erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Siirtolaisparlamentti on kuitenkin ajatuksena ja tavoitteidensakin puolesta sellainen projekti, joka ei edistä mitään sellaista, mistä olisi hyötyä Suomelle sen paremmin kuin Suomessa asuville maahanmuuttajillekaan. Ehkä lukuun ottamatta niitä muutamaa aktivistia, jotka näkevät tässä tilaisuuden saada itselleen verovaroin ylläpidetyn suojatyöpaikan.
Ensinnäkin huomio kiinnittyy sanaan "siirtolainen". Hankkeessa mukana ollut kirjailija Abu-Hanna kertoi taannoin Huomenta Suomi -ohjelman haastattelussa haluavansa lanseerata laajempaan käyttöön nimenomaan sanaa "siirtolainen", koska hänen käsityksensä mukaan "siirtolainen rakentaa yhteiskuntaa, mutta maahanmuuttaja siivoaa Alepaa". Tämä Abu-Hannan käsitys on masentava. Alepan siivooja tekee kunniallista, rehellistä ja raskasta työtä sen sijaan, että odottaisi yhteiskunnan kustantavan ilmaisen elämisen tai mukavan puuhahankkeen. Erilaisissa valtion maksamissa projekteissa työskentelevät "asiantuntijat" saisivat olla kiitollisia Alepan siivoojille, koska juurikin Alepan siivoojat ja muut yksityisellä sektorilla työskentelevät maksavat verovaroillaan heidän palkkansa.
Toinen kritiikkiä osakseen ansaitseva seikka on se, että "siirtolaisparlamentti" tekee juuri sen, mikä kaikessa sivistyneessä maahanmuuttokeskustelussa on jo ajat sitten hylätty: niputtaa maahanmuuttajat yhdeksi monoliittiseksi ryhmäksi ja nostaa tämän ryhmän muusta kansasta irralliseksi osaksi. "Siirtolaisia", "maahanmuuttajia", miksi tahansa heitä halutaan kutsua, yhdistää ainoastaan se, että heidän juurensa ovat muualla kuin Suomessa. Minusta se on aivan liian pieni yhteinen nimittäjä, ja ilahduttavasti myös aikamoinen joukko maahanmuuttajia on tästä asiasta samaa mieltä.
Kolmannekseen luotaan työntävät tämän "parlamentin" tavoitteet ja suunnitellut toimintatavat. Kesäkuussa uutiset kertoivat: "Tarkoituksena on saada siirtolaisten ääni kuuluviin. Äänioikeutettuja olisivat sellaiset siirtolaiset, jotka aikovat asua Suomessa vähintään kaksi vuotta. Parlamentti voisi neuvoa viranomaisia ja lainsäätäjiä sekä tehdä aloitteita. Rahoitusta hankkeella ei vielä ole, mutta ensimmäinen vaali halutaan järjestää seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Ajatuksena on saada osa rahoituksesta siirtolaisilta itseltään ja osa ehkä valtiolta tai EU:lta."
Mitään tällaista ulkopuolista tahoa ei todellakaan pidä perustaa ainakaan siinä tarkoituksessa, että se "neuvoisi" viranomaisia, lainsäätäjistä nyt puhumattakaan. Suomessa on nykyisinkin valtionhallinto ja kolmas sektori tupaten täynnä monenlaista ja monen tasoista asiantuntemusta kaikesta mahdollisesta, maahanmuuttaja-asiat mukaan lukien, ja viranomaiset sekä eduskunta hyödyntävät koko tätä skaalaa kaikessa toiminnassaan jo nyt erittäin laajasti, ehkä jopa liikaa. Ei voida uskottavasti perustella, että juuri maahanmuuttaja-asioissa olisi jotain niin merkittävää informaatiokatvetta, että sen paikkaaminen vaatisi jonkinlaisen "siirtolaisparlamentin" perustamista.
Etenkään valtion tai EU:n rahaa ei pidä kohdentaa tällaiseen toimintaan. Erillisen "siirtolaisparlamentin" perustaminen toimisi kaikkia järkeviä integraatio- ja kotoutumistavoitteita vastaan. Ehdotetun kaltainen "parlamentti" olisi vahingollinen sekä maahanmuuttajien itsensä että suomalaisen yhteiskunnan etujen näkökulmasta.
Mitä tulee maahanmuuttajien osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja heidän äänensä kuulumiseen, on tuohon kaikkeen jo nyt olemassa erinomaiset edellytykset. Suomessa, samoin kuin länsimaisissa demokratioissa yleensäkin, vaikutetaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin politiikan ja poliittisten puolueiden kautta. Nämä vaikutuskanavat ovat avoinna Suomessa maahanmuuttajillekin. Sitä vastoin en voi kannattaa "siirtolaisparlamentin" kaltaisia projekteja, joilla ehdoin tahdoin luodaan rakenteita, jotka tuottavat erillisyyttä ja lokeroitumista sekä ylläpitävät ulkopuolisuutta.Tagit: maahanmuutto puoluepolitiikka siirtolaisparlamentti
21.10.2010 10:55 Olen samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä talous on ja sen tulee olla eduskuntavaalien 2011 tärkein poliittinen teema. Valtion nykyinen holtiton velkaantuminen on saatava pysähtymään ja talous kääntymään takaisin kestävälle kasvu-uralle.
Olen kuitenkin eri mieltä niiden kanssa, jotka talouskysymysten tärkeyteen vedoten haluaisivat vaieta maahanmuuttokysymyksistä. Sellainen on älyllistä epärehellisyyttä, sillä maahanmuuttopolitiikan onnistumisella tai epäonnistumisella on suuri vaikutus myös talouteen. Oikein toteutetulla maahanmuuttopolitiikalla voidaan tukea talouskasvua, huonosti toteutetulla rakentaa talouskasvulle esteitä.
Suurinta älyllistä epärehellisyyttä on se, kun nykyistä turvapaikkapolitiikkaa tai maahanmuuttajien perheenyhdistämiskäytäntöjä perustellaan oletetulla tulevaisuuden työvoimapulalla, eläköitymisellä ja huoltosuhteen parantamisella. Että kun suuret ikäluokat nyt jäävät työelämästä pois, niin nämä maahanmuuttajat siirtyvät työmarkkinoille ja tervehdyttävät muutoin vinoutuvan huoltosuhteen.
Oletus on väärä. Huoltosuhde on siitä petollinen käsite, että vaikka se esiintyy jatkuvasti poliittisessa kielessä, se on tarkalleen ottaen vain kattotermi eikä sellaisenaan kuvaa vielä yhtään mitään. Pelkästä huoltosuhteesta puhuminen on oikeastaan harhaanjohtavaa, koska erilaiset huoltosuhteen tyypit ovat täysin eri asioita kuvaavia. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15- ja yli 65-vuotiaiden määrää suhteessa työikäisten eli 15-65 -vuotiaiden määrään. Vanhushuoltosuhde on työikäisten ja 65 vuotta täyttäneiden määrien välinen suhde. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työllisten määrän suhdetta työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrään. Väestöllinen huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde kuvaavat pelkästään väestön ikärakennetta.
Ainoa huoltosuhteen laji, jolla on todellista merkitystä kansantalouden ja julkisen talouden kantokykyyn, on taloudellinen huoltosuhde. Valitettavan usein poliitikko ei selvästikään tunne edellä mainittuja huoltosuhdetyyppien määritelmiä vaan perustelee esimerkiksi löysää turvapaikkapolitiikkaa "huoltosuhteella". Todellisuudessa pelkästään työikäisen väestön tai alle 65-vuotiaan väestön määrän kasvattaminen hinnalla millä hyvänsä johtaa tyypillisesti nimenomaan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Tämä johtuu siitä, että muuten kuin olemassaolevaan työpaikkaan tai itsenäisenä yrittäjänä maahan tuleva henkilö ei tavallisesti työllisty kovin nopeasti, eikä suomalaisilla työmarkkinoilla ole juuri kysyntääkään muille kuin ammattitaitoisille ja erityisosaamista hankkineille henkilöille.
Kun yhtälöön lisätään työn tuottavuus, kansantalouden ja julkisen talouden kestävyyttä voi katsoa edistettävän lähinnä sellaisella ulkomaalaisella työvoimalla, jonka tehtävät sijoittuvat yksityisen sektorin ja korkeakoululaitoksen ylimmille asiantuntijatasoille. Taloudellisella huoltosuhteella ei sitä vastoin voi mitenkään perustella vailla koulutusta ja kielitaitoa olevan väen mahdollisimman vapaata maahantuloa, koska se ei vahvista taloudellista huoltosuhdetta vaan heikentää sitä.
On aivan selvää, että esimerkiksi turvapaikkapolitiikan yksittäisen osa-alueen merkitys koko julkisen talouden kestävyysvajeen ja Suomen tulevien kohtalonkysymysten kannalta ei ole yksistään ratkaiseva. Kuitenkin kaikki kokonaisuudet, myös tämä, koostuvat yksittäisistä osista. Joka kantaa huolta suomalaisen kansantalouden kestävyydestä, ei voi väistää kysymystä myöskään humanitaarisen maahanmuuton rajoittamisesta.Tagit: eläköityminen huoltosuhde maahanmuutto talous
19.10.2010 11:56 Olen päättänyt asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin Helsingin vaalipiiriin. Helsingin Kokoomus järjesti eilen ylimääräisen piirikokouksen, jossa se nimesi suurimman osan eduskuntavaaliehdokkaistaan. Samalla vahvistettiin oma ehdokkuuteni.
Asettuminen ehdolle eduskuntavaaleihin on johdonmukainen ratkaisu sen suhteen, mitä tähän mennessä olen politiikassa tehnyt. Siirtyminen Sampsa Katajan eduskunta-avustajan paikalta Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi pohjusti osaltaan tätä ratkaisua. KNL:n puheenjohtajana olen myös järjestelmällisesti pyrkinyt tarjoamaan omaa poliittista vaihtoehtoani. Johdonmukaista kaiken tämän kanssa on, että tuon linjan kannatus päästään myös vaaleissa mittaamaan.
Ensi vaalikaudella Suomen tulee kyetä ratkaisemaan sen tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä kysymyksiä. Kuluneella vaalikaudella Suomesta on tullut velkaisempi kansantalous kuin koskaan aiemmin. Valtiolla on nyt enemmän velkaa kuin edes viime laman lopussa. Velkaantumisen tie on kestämätön tie. Mitä pidempään jatkamme vaikeiden ratkaisujen tekemisen lykkäämistä ottamalla lisävelkaa, sitä suuremman laskun joudumme siitä tulevaisuudessa maksamaan.
Lupaan, että en tee sellaisia vaalilupauksia, joiden toteuttaminen vaatisi mittavaa julkista lisärahoitusta. Suosittelen suhtautumaan epäilevästi sellaisiin ehdokkaisiin, jotka tekevät. Valtio velkaantuu ensi vuonnakin yli kahdeksan miljardia euroa. Seuraava hallitus joutuu joka tapauksessa tekemään kipeitä menoleikkauksia saattaakseen valtiontalouden jälleen tasapainoon. Poliitikoilla on oltava rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä silloin, kun ne ovat välttämättömiä. Mutta lupaan tehdä parhaani, että vaikeitakaan taloudellisia päätöksiä tehtäessä inhimillinen näkökulma politiikkaan ei unohtuisi.
Toinen suuri kysymys, joka kaipaa pikaista remontointia, on maahanmuuttopolitiikka. Kansalaisten keskuudessa on herännyt oikeutettu tyytymättömyys nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Oma lähtökohtani on se, että Suomen tai minkään muunkaan maan ei tule ottaa maahanmuuttajia vastaan enempää eikä nopeammin, kuin mitä se kykenee menestyksellisesti sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa.
Suomen tulee viipymättä korjata ne ongelmat, joita liittyy Suomen nykyisiin perheenyhdistämis- ja turvapaikanhakukäytäntöihin. Oikeus perheenyhdistämiseen tulee rajata vain sellaisille maahanmuuttajille, jotka kykenevät elättämään perheensä Suomessa omalla työllään ja ilman sosiaaliavustuksia. Esimerkiksi Tanskassa maahanmuuttajalla on oikeus perheenyhdistämiseen vasta, kun maahanmuuttaja on asunut maassa kolme vuotta ilman sosiaaliavustuksia.
Turvapaikanhakijoille Suomi maksaa edelleen eurooppalaisittain huomattavan suuria rahallisia sosiaaliavustuksia. Tämä on tehnyt Suomesta turvapaikanhakijoiden ja ihmissalakuljettajien silmissä erityisen houkuttelevan maan ja ruuhkauttanut suomalaiset vastaanottokeskukset. Turvapaikanhakijoiden sosiaaliavustusten tuntuva leikkaaminen on ensimmäisiä edellytyksiä vastaanottokeskusten ruuhkien purkamiseksi.
Olen varma, etten ole ajatuksineni yksin. Lähden tekemään eduskuntavaalikampanjaa tosissani ja ainoana päämääränäni valituksi tuleminen. Kaikki edellytykset sille ovat olemassa. Kampanjatiimi on kasvanut jo tähänkin mennessä vaikuttavan suureksi, mutta edelleen on tilaa innokkaille tekijöille. Mukaan pääsee liittymään täällä: www.willerydman.fi/tukijat/
Tervetuloa tekemään menestyksekästä kampanjaa!Tagit: maahanmuutto perheenyhdistäminen talous turvapaikanhakijat valtionvelka
|
5 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta