Blogi: WilleRydman

Löytyi 1 merkintä tagilla turvatakuut.

Nato-jäsenyyden hakemista ei pidä lykätä

23.3.2011 10:48

Muistan monien sinänsä Nato-myönteisten poliitikkojen jo 1990-luvulta asti toistelleen, että Nato-jäsenyys kyllä olisi Suomelle eduksi, mutta että sen hakeminen ei ole ajankohtaista. Koskakohan se mahtaisi olla? Kuulemma ei vielä ensi vaalikaudellakaan.

Yhdet perustelevat Nato-jäsenyyden hakemisen jatkuvaa lykkäämistä sillä, että Nato-jäsenyydelle ei löydy kansan tukea. Ottaen huomioon, että suurin osa suomalaisista perustaa Nato-kielteisyytensä virheellisiin mielikuviin, on tämä poliitikoilta vastuun välttelyä. Jos ja kun Nato-jäsenyys on Suomelle hyvä ratkaisu, tulisi poliitikkojen uskaltaa se myös kertoa äänestäjilleen. Suomalainen äänestäjä kuuntelee kyllä yleensä vastuullisia järkiargumentteja.

Toiset puolestaan perustelevat Nato-jäsenyyden hakemisen lykkäämistä sillä, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu ulkopuolista sotilaallista uhkaa. Tämä on huono argumentti niin ikään. Muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ovat usein nopeita, kuten esimerkiksi Georgian sota vuonna 2008 osoitti. Palovakuutuksen hankkiminen on myöhäistä siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa. Lisäksi on muistettava, että Nato-jäsenyydellä on myös konflikteja ennaltaehkäisevä vaikutus - Georgian kimppuun tuskin olisi käyty, mikäli se olisi ollut Naton jäsen. Nyt se liittoutumattomana lilliputtivaltiona oli oivallinen ja helppo kohde suurvallan sotilaalliselle aggressiolle.

Kolmannet perustelevat Nato-jäsenyyden tarpeettomuutta sillä, että Suomella on jo turvatakuut Euroopan unionin kautta. Erikoisinta on se, että tätä argumenttia käyttävät useimmin sosialidemokraatit - vaikka juuri sosialidemokraattinen ulkoministerimme Erkki Tuomioja piti vuonna 2006 huolen siitä, että Euroopan turvatakuut vesitettiin.

Alkuperäinen ehdotus turvatakuupykälän sisällöksi oli, että kaikilla jäsenmailla on velvollisuus auttaa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tämä olisikin ollut vahva kirjaus. Suomen silloinen johto sai kuitenkin ajettua näihin takuisiin porsaanreikälausekkeen, jonka mukaan "Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen" - eli toisin sanoen sotilaallisesti liittoutumattomat maat eivät ole velvoitettuja auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.

Kun siis Suomi näin pelasi itsensä ulos EU:n turvatakuiden velvoittavasta osuudesta, on kaikista EU:n jäsenmaista juuri Suomella vähiten syytä kuvitella saavansa muilta jäsenvaltioilta sotilaallista tukea, mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Solidaarisuus tuskin on suurta sellaista maata kohtaan, joka itse on ilmoittanut itsensä yhteisen solidaarisuuden ulkopuolelle.

Euroopan unioni ei siis ole sotilasliitto, ja sen turvatakuut ovat Suomen omasta toiminnasta johtuen vain väljät. Suurin osa EU:n jäsenmaista on myös Nato-maita, eikä mitään muuta sotilaallisen turvallisuuden järjestelmää tulla perustamaan Naton rinnalle niin kauan, kuin Nato on olemassa. Pitävät turvatakuut Suomi voi saada ainoastaan Nato-jäsenyyden kautta.

Suomi on jo tällä hetkellä mukana Nato-johtoisissa kriisinhallinta- ja avustusoperaatioissa. Erona Naton jäsenmaihin meiltä kuitenkin puuttuu oikeus osallistua Naton päätöksentekoon sekä jäsenyyden tarjoamat turvallisuustakuut. Suomen kansallisen edun mukaista olisi, että pääsisimme myös niiden piirin.

Tagit: eu nato turvatakuut

21 kommenttia