Jotenkin en ole voinut välttyä siltä lopputulemalta, että isänmaan (miksei äidinmaa?) on nykyään yhden tekevä asia.
Isänmaan rakastaja
suomi2017.wordpress.com2/04/presidentinvaalit-2012-isanmaan-rakastaja/
No. Mielenkiintoista on seurata, mikä on uuden tasavallan presidentin kanta lukuisiin vireillä oleviin asioihin. Isoihin asioihin.
Kerrankin on valittuna virkaan presidentti, joka pystyy avamaan kansalleen asioita laajemminkin. Kuten ERVV ja EVM sekä niiden kautta hillittömästi kasvava valtiovelka ja taloudellisen itsemäärämisoikeuden karkaaminen pois Suomesta.
Ja jos kansallisvaltiot katsotaan vallalla olevasssa poljennossa tarpeettomiksi, niin kuka kertoo asian eri urheilulajien kannattajille. Ei enää vanhan aikaisia maajoukkuetaisteluita. Ei MM-kisoja. Ei EM-kisoja.
Joku tuolla nettikeskustelussa osuvasti kuvasikin, että kiistatta meneillään oleva vaivihkainen hivuttaminen EU-liittovaltioon on uuden ajan kukkaruukkupolitiikkaa, Eli se tullee aina jättämään jonkin sortin jälkensä sen harjoittajiin.
Siksi käsittääkseni etenkin keskustan johdossa on Väyrysen uudesta ylösnousemuksesta suuri hätä. Ydin juttuja on se, että mitä Paavo suostuu jättämään keskustan koreografioista kertomatta... Ne kun eivät käsittääkseni kaipaa päivänvaloa. Toisaalta. Mitähän kaikkea me emme vielä Väyrysen venkuroinneista tiedä. ;-)
Yksi on kuitenkin varmaa. Politiikan rintamille purskahti heti presidentinvaalien jälkeen paljon uutta väriä peliin.
Kirjoitettaessa soi Ilma-Jorma eli Aerosmith
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta