Angola

1 tosimaailman matkavinkki 1 matkakuva.

Matkakuvat

Kuva

Cemetario de barcos
2004

Matkavinkit

  • Benguela (ja Luanda)

    Puhdistusspray • 2000 • Kirjoitettu 1.4.2007 01:32

    Köyhä maa, jossa tuolloin oli vielä sisällissota, joka tosin ei kaupunkiarjessa suoraan juuri näkynyt. Unita-sissit tekivät lähinnä varusteluun ja muonitukseen liittyviä hyökkäyksiä lähiseutujen maaseutukylissä. Puolen vuoden vierailu avasi silmät silloin ja avaa varmasti vieläkin, vaikka vuosikymmeniä kestänyt sotatila onkin jo onneksi ohi. Maamiinat niittävät uhrejaan luultavasti vielä pitkään ja toipuminen siirtomaavallan ja sisällissodan kaikkeen vaikuttaneesta kuristusotteesta tapahtunee tuskallisen hitaasti. Ei kaikkein tyypillisin, mutta mielenkiintoinen, esimerkki siirtomaavallan suorista ja epäsuorista vaikutuksista Afrikassa.

    Lumoavista safareista on turha haaveilla, omallamme näimme kotkan ja muutaman antiloopin, norsuista, seeproista tai kissaeläimistä ei näkynyt jälkeäkään, niitä ei maassa tietääkseni ole (?). Paviaaneja olisi kuulemma ollut. Luonto on kaunis ja suuressa maassa sitä on monenlaista, mutta silläkään ei ole - ollut ainakaan meille - tarjota niitä kaikkein huikeimpia elämyksiä. Atlantin potentiaalisesti upeita rantoja löytyy kilometri toisensä perään, mutta koska turisteja ei ole ollut, ei rannoistakaan kukaan ole huolehtinut.

    Kaupungeissa pärjää portugalilla, harvinaisessa tapauksessa jopa englannilla. Maaseutukylissä varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät aina puhu portugalia. Maan sisällä pitempien matkojen liikkuminen tapahtuu uskoakseni vieläkin pääasiassa lentämällä johtuen mm. miinoista, aikaisemmin myös sisseistä. Parannusta on tosin voinut tapahtua, en ole ihan ajan tasalla. Sisällissodan aikana maa oli varsin suljettu ja siksi HIV ei ainakaan vielä vuonna 2000 ollut läheskään yhtä suuri tappaja kuin malaria. Itse sairastin falciparum-malarian puolen vuoden aikana estolääkityksestä huolimatta kolmesti - matkakumppaneistani muutama useamminkin.

    Suosittelen Angolaan tutustumista lämpimästi ihmisille, jotka haluavat ymmärtää paremmin Afrikan nykyisen tilanteen taustoja. Jos matkasta haluaa saada irti muutakin kuin surkeuden taivastelua, kannattaa tutustua Portugalin, Angolan ja yleensä Afrikan siirtomaavaltahistoriaan. Maassa kannaattaa tutustua sekä kaupunkeihin, että maaseutuun, köyhyys - ja rikkaus- on niissä erilaista. Angolassa portugalia puhutaan selkeästi, ymmärtäminen on varsin helppoa. Voisin kuvitella, että Angola on erikoisuudentavoittelijoiden unelmakohde tällä hetkellä. Ainakin Luandasta varmasti löytyy jo jonkinlaista hotellitarjontaakin - tämä on veikkaus. On olemassa suomalainen pieni matkatoimisto, joka järjestää jonkin sortin visiittejä myös Angolaan.

    Palaisin Angolaan mielelläni itsekin. Mielenkiintoista olisi nähdä, onko maassa tapahtunut se, mitä usein sodan loppuessa kuulemma tapahtuu: maa lakkaa kiinnostamasta kansainvälisiä avustusjärjestöjä ja elinolot pahenevat entisestään. Tapasin Angolassa paljon hienoja ihmisiä ja toivon heille kaikkea hyvää!

    Kommentoi