• V.C. Mikko

Rahan korruptio: 33. Eläinkoe.

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 33. Eläinkoe. Jani laasosen blogissa jälleen lisämateriaalia.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/03/33-elainkoe.html

[LAINAUS]perjantaina 5. maaliskuuta 2010
33. Eläinkoe

Viisi apinaa suljetaan aidattuun tilaan, jonka keskellä seisovat tikkaat. Tikkaiden yläpuolelle on asetettu narun varaan riippumaan herkullinen ja houkutteleva banaani. Apina, joka banaanin ensimmäisenä huomaa, kiipeää oitis tikkaille ja kurkottaa kohti mehevää välipalaa. Mutta juuri kun apina on saamassa banaanin käteensä, se vedetään koetta valvon henkilökunnan toimesta katon rajaan, apinan tavoittamattomiin. Samaan aikaan kovaääninen sireeni kajahtaa soimaan ja koko apinalauman päälle suihkutetaan jääkylmää vettä. Kun kaikki lauman jäsenet ovat kastuneet, sireeni sammutetaan ja vesihanat suljetaan.

Järkytyksestä toivuttuaan ja turkkinsa kuivatettuaan, apinat ryhtyvät taas katselemaan portaiden yläpuolella roikkuvaa makupalaa, joka taas on laskettu niiden ulottuville. Hienoista epävarmuutta tuntien, mutta silti päättäväisenä, uusi apina uskaltautuu portaille. Lauman muut jäsenet liikehtivät nyt hermostuneesti, mutta jäävät silti uteliaina seuraamaan tilanteen kehittymistä. Tapahtuu täsmälleen samoin kuin edelliselläkin kerralla. Juuri kun apina on päässyt kyllin korkealle päästäkseen käsiksi banaaniin, se vedetään katon rajaan, sireenit räjähtävät huutamaan ja koko apinalauma kastuu. Toimenpide toistetaan niin monta kertaa, kunnes yksikään apina ei enää edes haaveile banaanin noutamisesta.

Nyt vesihanat suljetaan ja sireeni kytketään pois päältä. Banaani olisi apinoiden toimesta vapaasti haettavissa, mutta apinat eivät ole tästä tietoisia. Yhä edelleen he pelkäävät kastuvansa ja pysyttelevät siksi kaukana tikkaista. Tästä pitää nyt myös lauman ryhmäpaine huolen. Jos joku vielä yrittäisi nousta tikkaille, saisi hän kimppuunsa koko muun apinalauman. Tikkaisiin ei ole enää kenelläkään asiaa.

Kokeen seuraavassa vaiheessa laumasta poistetaan vanha jäsen ja hänet korvataan uudella yksilöllä. Tulokas ei ole tietoinen vanhojen lauman jäsenten saamista kylmistä kylvyistä tai epämiellyttävästä sireenistä. Koska apinat eivät osaa keskustella, informaatio ei välity. Nähdessään tikkaiden yläpuolella roikkuvan banaanin, uusi apina luonnollisesti päättää hakea sen pois, mutta saakin järkytyksekseen kimppuunsa koko muun lauman. Sama hyökkäys toistuu aina hänen yrittäessä lähestyä portaita. Parin yrityskerran jälkeen myös uusi apina ymmärtää jättää banaanin rauhaan. Ei siksi, että hän pelkäisi vesisuihkua tai sireeniä, vaan koska tietää joutuvansa hankaluuksiin lauman muiden jäsenten kanssa. On helpompi nöyrtyä ja alistua, kuin uhmata ja kyseenalaistaa.

Suoritetaan uusi vaihto. Taas yksi lauman vanha jäsen otetaan ulos ja tilalle asetetaan uusi, jäävesikylvyistä ja sireenistä tietämätön apina. Kun tämä uusi lauman jäsen kohta erehtyy lähestymään portaita, kaikki 4 apinaa hyökkäävät taas tulokkaan kimppuun. Mikä tekee hyökkäyksestä tällä kertaa erityisen mielenkiintoisen, on se kuinka vasta hetkeä aikaisemmin saman kohtalon kokenut apina nyt käyttäytyy. Hän on näistä neljästä hyökkäävästä apinasta ylivoimaisesti aggressiivisin. Hänkään ei täysin ymmärrä miksi uutta lauman jäsentä tulee rangaista, mutta koska aggressiivinen käytös selvästi miellyttää lauman valtaeliittiä, apina ei säästele voimiaan. Jokainen isku jonka hän tulokkaalle antaa, nostaa häntä lauman hierarkiassa lähemmäs eliittiä. Toimimalla korostetun aggressiivisesti, apina osoittaa lauman vanhoille jäsenille oppineensa yhteisön pelisäännöt. Apinan käytöksen suurin yksittäinen motivaattori on halu miellyttää.

Kun laumasta taas poistetaan vanhoja jäseniä ja niitä korvataan uusilla, sama ilmiö toistuu kerta toisensa jälkeen. Lauman seuraavaksi uusin jäsen opettaa uusimmalle jäsenelle talon tavat. Näin hän osoittaa kuuluvansa joukkoon samalla, kun vanhojen laumanjäsenten muodostama "valtaeliitti" seuraa toimitusta hyväksyvästi taustalta.

Kun vaihtoja on suoritettu viisi kertaa, laumassa ei ole enää ainoatakaan alkuperäistä jäsentä. Yksikään lauman viidestä jäsenestä ei ole tuntenut ihollaan jääkylmää vesikylpyä, eikä kuullut korvia huumaavan sireenin ulinaa. Silti yksikään apina ei mene hakemaan tarjolle asetettua banaania siitä huolimatta, että se on jatkuvasti heidän ulottuvillaan. Ilman lauman sisäistä ryhmäpainetta kuka tahansa voisi nousta nyt kaikessa rauhassa portaita ylös, syödä banaanin ja tulla alas, mutta niin ei koskaan tapahdu. Yhteisö ylläpitää itselleen vahingollista järjestelmää, sillä heiltä puuttuu kyky kyseenalaistaa ympärillään vallitseva kulttuuri. Jos apinat osaisivat puhua ja heiltä kysyttäisiin syytä siihen, miksi kukaan ei hakenut banaania, yksikään lauman jäsenistä ei osaisi antaa järkevää vastausta. Niin vain oli aina ollut.

Katosta roikkuva banaani on nyt muodostunut apinalauman käyttäytymistä ohjailevaksi instituutioksi. Vaikka banaani itsessään ei pidä sisällään mitään sellaista, mikä oikeuttaisi apinalauman käytöksen, velvoittaa historian painolasti ja siitä kumpuava lauman sisäinen ryhmäpaine osoittamaan kunnioitusta tuota mystistä uskonkappaletta kohtaan. Kun vallitsevia oloja ei osata kyseenalaistaa, ne otetaan itsestäänselvyytenä ja oma elämä rakennetaan niiden varaan.[/LAINAUS]

Yhteiskunnalla on väliä. Tervetuloa mukaan muutokseen.
Yhteiskunnalla on väliä. Tervetuloa mukaan muutokseen.

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus