Netin uutisvirrasta huomasin, että SDP:n Eero Heinäluoma esittää "Nova-rahat palautettava konkurssipesälle".
Ihan hyvää profiilin nostoa häneltä. Toivottavasti hänkin avaa vaalirahoitustaan syksyn aikana.
Lisää voidellusta vallasta ja Eero Heinäluomasta:
http://ajankuva.blogspot.com/2009/06/liian-vilkkaaksi-vaalirahalla-voideltu.html
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausuma finanssikriisistä tämän päivän Hesarissa ihmetyttää.
Mennyt vuosi ei ole vaikuttanut Kataisen näkemyksiin kriisin syistä.
Hänelle on vain entistä selvemmin kirkastunut, että finanssimarkkinoilla oli epäterveitä piirteitä kuten johdon palkitseminen, kohtuuttomia tuottoja liian nopeasti hakenut vauhtisokeus ja uudet tuotteet, joiden myyjät eivät ymmärtäneet mitä myivät eivätkä ostajat tajunneet mitä ostivat.
"Elettiin kuin pellossa", Katainen kiteyttää.
Pellossa elämisestä ja "holtittomasta ja typerästä käytöksestä" sikisi "yksi maailman turhimmista kriiseistä".
Markkinatalouden puolella olevan puolueen puheenjohtajan ei luulisi olevan näin sinisilmäinen? Tai sitten Jyrkikin on jo aika pihalla. Finanssiala ei tee mitään juttuja noin typerästi, vaan niin röyhkeästi kuin pokka ikinä kestää.
* * * *
Suomalaisten suurpankkien vakavaraisuuden kerrotaan olevan erinomaisen. Kuitenkaan vielä ei kerrota mitään tietoja ko. suurpankkien roskalainojen suuruksista...
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tässä ministeri Kataisen tiedotusvälineissä tänään sanomassa on jotain pelottavan tuttua 1990-luvun pankkikriisiin nähden.
Katainen: "Oltiin ihan muutaman päivän päässä totaalikatastrofista":
"Esimerkiksi STT:lle Katainen harmitteli 8. lokakuuta markkinoiden rauhattomuutta ja myönsi tilanteen vakavaksi, mutta rauhoitteli olennaisen asian olevan Suomen oman pankkijärjestelmän pysyminen terveellä pohjalla."
Pari ilmaanheittoa alasammuttaviksi:
* euron yliarvostus tällä hetkellä noin 30 prosentin luokkaa.
* kiinteistöjen ja asuntojen hinnoissa löysää noin 40 prosenttia.
Mielestäni Suomen pankkijärjestelmän tosiasiallinen tilanne taitaa olla harvojen tiedossa.
Mikä on vakuutuskonserni Sammon havitteleman Nordean velkatilanne suhteessa varoihin? Saako Sampo konserni Nordean varat taseeseensa? Jolloin mahdolliset velat jäävät vanhalla SYP1 SYP2 - tempulla Suomen ja Ruotsin veronmaksajien kustannettaviksi....
* * * * * * * * * * *
Sitten pieni takauma menneeseen:
"Tammikuun lopussa 1993 olin puhujamatkalla Mikkelin läänissä. Harvoin olen nähnyt niin paljon ahdistusta kuin sillä matkaIla.
Mistä ne kaikki ihmiset oikein tulivat?
Keskellä päivää salit oivat täynnä ihmisiä. Kaipa he olivat työttömiä ja velkaantuneita, koska niistä asioista siellä puhuttiin.
Ne ihmiset olivat täynnä vihaa pankki tukea ja päättäjiä kohtaan.
Välistä tuntui kuin olisi oltu lähestymässä kansalaissotaa. Nyt eivät vastakkain olleet punaiset ja valkoiset, vaan ne, jotka olivat laman myötä menettäneet kotinsa ja työpaikkansa ja ne, joilla edelleen meni hyvin.
3.2.1993. »Iltakoulussa pääministeri ilmoitti, että ministerit ovat sisäpiiriläisiä suhteessa pankki tukeen. Niin että suut pitää osata pitää kiinni, eikä pankkien asioista saa kertoa julkisuuteen.
Kummallisista asioista pääministeri on huolissaan. Siitä, mitä valtioneuvoston jäsenet kertovat julkisuuteen, ei kannattaisi olla huolissaan, sillä ylipäänsä ministerit eivät pankki tuesta tiedä juuri muuta kuin sen, että päättävät sen myöntämisestä.
Ei ministereillä ole sen arvoisia tietoja, että niiden vuodattamisesta julkisuuteen, olisi isompaa haittaa.
Sen sijaan pankkitukea kyllä valuu koko ajan ilman, että valtioneuvosto tietää, mihin sitä käytetään. Onko valtioneuvoston jäsenillä ylipäänsä asiantuntemusta ratkoa pankkitukiasioita?
Mitä muuten tulee tähän politiikan menoon, niin puheitten tasolla hallitus on kallistumassa elvytykseen. Suomen Pankin johtaja Matti Vanhala selittää, että pienyritysten konkurssit ovat Helsingin Sanomien syytä. Lehti kun kirjoituksillaan ruokkii epävarmuutta ja levottomuutta rahamarkkinoilla».
Lähde - Hannele Pokka, Porvarihallitus
* * * * * * * * * * *
Jännityksellä tulevaa odottaen ja toivon, ettei historia toista itseään.
Pääministeri "Lahnanen" oli tavoistaan poiketen kampanjoimassa Helsingin Kalliossa. Vaasantorilla.
Kesken hänen puheensa "Lokaalinen globalisaatio ruunanhinnassa" pirteä ääninen pikkupoika huomasi kaksi koiraa parittelemassa. Melkeinpä pääministerin vieressä.
"Hei setä! Mitä noi koirat oikein tekee?" , kysyi poika kovalla äänellä. "Lahnanen" hätkähti, kun tajusi mitä koirat tekivät ja yritti jatkaa puhettaan.
Poika ravisteli "Lahnasta" topakasti housunlahkeesta ja toisti kysymyksensä. Vieläkin kovemmalla äänellä.
Hämillään "Lahnanen" katsoi ympärilleen ja sai pika-apua viehkeältä Milestonen konsulentilta, joka supatti ohjeistuksen "Lahnasen" korvaan.
"Kuule hei! Hyvä kysymys. Tuo etummainen koira on sokea ja sen kaveri lykkii sitä saamaan apua tuohon aika lähellä olevaan eläinsairaalaan."
Päivän HS kertoo toimittaja Mats Dumellin SUPO/KGB-tapauksesta. Mielenkiintoista tietoa.
Viikonlopun Iltalehdessä Aarno "Loka" Laitinen kirjoittaa samasta aihepiiristä otsikolla - Vakoilua ja raiskauksia.
Mielenkiintoista tietoa.
Tuossa jutussaan Laitinen antaa verhotun vihjeen eduskunnassa vaikuttaneesta KGB:n agentista:
"Raportin alkuperäinen laatija oli KGB:n kenraali Viktor Vladimirov, joka sai raportin takaisin paluupostissa, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa oleva suomalainen KGB:n agentti lähetti sen Moskovaan.
Tämä palvelus tuli kalliiksi Olli Mattilalle, sillä KGB ryhtyi vaatimaan häneltä vastapalveluksia. Olli toimitti ulkoministeriön salaisia papereita KGB:lle, jäi kiinni, menetti virkansa ja sai tuomion."
Henkilöt Mats Dumell ja Olli Mattila ovat tuomionsa saaneet sekä kärsineet.
Vaan kuka on mahdollisesti tuo Laitisen vihjaama eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa vaikuttanut KGB:n agentti? Vaikuttaako hän edelleen Suomen politiikassa.
Siitä luulisi ainakin nyky-Supon kiinnostuvan? Ja vielä tällä vuosikymmennellä.
> Vakoilua ja raiskauksia Iltalehden sivustolla:
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2009090510182778_k6.shtml
Jari Tervon Koljatti avaa toivottavasti sitä uuvuttavaa umpihankea, joka vallitsee lähihistoriamme ympärillä.
Ministeri Iiro Viinanen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ovat avainasemassa, jos eri muodoissa annetun vaalirahan vaikuttavuudesta muun muassa lainsäädäntöön halutaan täsmätietoa.
Molempien todella isot teot valtiovarainministerinä ovat jääneet hämärän peittoon.
Biologisen elinkaarensa loppusuoralle pikku hiljaa rullaava ministeri Iiro Viinanen yrittää tehdä Sinun-kauppoja omatuntonsa kanssa.
Sen takia uskonkin vakaasti, että meillä taviksilla on toistaiseksi vain kalpea aavistus siitä miten kierosti tämänkin päivän poliittinen koneistomme toimii.
Toivottavasti Jari Tervon Koljatti raivaa tietä myös sille, mitä toimittajat saavat kertoa päättäjistämme. Tosiasioihin perustuen.
- - - - - - - - - - -
LÄHDE - HELSINGIN UUTISET 21052008
Iiro Viinanen paljastaa pankkikriisin salat:
Pankit olisivat kaatuneet veronkiertoon vuonna 1993
ANTTI-PEKKA PIETILÄ
■ Pankkikriisin salatuimpiin kauhunhetkiin kuuluu 4. helmikuuta1993.
"Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen joutui selkä seinää vasten antamaan pankeille anteeksi miljardien markkojen maksamattomat verot.
Pankkikriisin synkät yksityiskohdat ovat tähän saakka olleet pimennossa. Niitä ei aikoinaan kerrottu edes eduskunnalle, koska se ei kiinnostanut kansanedustajia.
Niinpä pankit pelastettiin säätämällä verovelat anteeksiantava taannehtiva laki juhannuksena 1993. Tosiasioiden paljastuminen olisi voinut kaataa koko pankkijärjestelmän."
Alkuvuodesta 1993 Viinanen oli saamassa pankkikriisin hallintaansa, kun säästöpankkileirin jäänteet otettiin valtiovarainministeriön hoitoon.
Sen jälkeen säästöpankkien itsenäisyys oli enää teoreettinen asia. Viinasen ajoi voimakkaasti Suomen Säästöpankin ja SKOP:n pilkkomista muiden pankkien kesken.
– Kriisi näytti hetken olevan hallinnassa, Viinanen kuvaa tunnelmaa.
Rauha kuitenkin rikkoutui.
Verohallituksesta tuli tieto, jonka mukaan kaikki pankit olivat systemaattisesti kiertäneet sijoitustodistusten leimaveroja. Maksamattomien verojen potti arvioitiin noin 10 miljardiksi markaksi.
– Oli selvää, ettei pankeilla olisi ollut rahaa leimaveroihin. Sellaista rahaa ei ollut mistään saatavissa.
Vaikka verohallitus oli jo vuonna 1985 ohjeistanut verojen maksamisen, pankit jättivät sen tekemättä.
Pankkien mielestä leimaverolaki oli epäselvä, mikä oikeutti ne toimimaan vastoin annettuja ohjeita. Lisäksi pankit katsoivat, että luottojen leimaverot olisivat vaikeuttaneet niiden ulkomaista varainhankintaa.
Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen tulivat siihen tulokseen, että asian vuotaminen julkisuuteen kaataisi pankkeja ja aiheuttaisi kansantaloudellisen hätätilan.
– Aikaisemmat pankkikriisin vaiheet olivat pieniä yksittäispaukkuja tämän veromällin rinnalla, Viinanen sanoo.
Saatuaan tietää tilanteen karmeuden, hän soitti kokoomuksen silloiselle puheenjohtajalle Pertti Salolaiselle, joka kysyi, kauanko asia on painanut hänen mieltään. Vastaus oli ”kaksi tuntia”.
Viinasen ja Keinäsen mielestä verorikos oli pakko antaa anteeksi. Muuta ratkaisua ei keksitty kuin taannehtiva laki ja verottajan perintätoimien lopettaminen.
Viinasen oli valittava pienimmän pahan vaihtoehto, koska suurempi paha olisi voinut viedä mennessään koko maan.
– Siinä olisi mennyt tyhjäksi kaikki aikaisemmat pankkien pelastustoimet.
Virkamiehet selvittivät taannehtivan lain yksityiskohdat ainoastaan pääministeri Esko Aholle ja muutamille muille ministereille.
Leimaverolain muutos läpäisi eduskunnan täysistunnon juhannuksen alla 1993 juuri ennen kansanedustajien kesälomaa.
Valiokuntien asiakirjojen perusteella kansanedustajat olivat autuaan tietämättömiä ongelman laajuudesta ja sen vaikutuksista pankkijärjestelmään ja kansantalouden tilaan. Yhdessäkään dokumentissa ei kerrota anteeksi annettavien verojen kokonaismäärää ja veronkierron järjestelmällisyyttä.
Ennen lain voimaantuloa verottajalla oli valmiina 500 miljoonan markan lasku ensimmäisistä maksamattomista leimaveroista ja valmistelussa oli kolme kertaa suurempi erä.
– Koska eduskunnassa ei esitetty asiasta kysymyksiä, ei niitä oma aloitteisesti myöskään kerrottu siinä pelossa, että koko laki olisi kaatunut.
Viinanen sanoo monesti miettineensä, että varmasti joskus tulee hetki, jolloin minunkin päätäni vaaditaan vadille ja syyte uhkaa niistä toimenpiteistä, joilla olin pelastamassa koko pankkijärjestelmää.
– Silloin ei ollut toista vaihtoehtoa. Kansantalous olisi kaatunut pankkien perässä. Ei sellaista voitu sallia.
Yksityisellä yritystoiminnalla on tietysti omat pelisääntönsä. Raha on aina tärkein toimintojen selittäjä. Sen säveltämää laulua lauletaan, kenen maksamaa palkkaa nostetaan.
Niin kuin on käsittääkseni tiedotusvälineilläkin.
Joten mielenkiinnolla odotan ainakin itse, että mitä kaikkea tuosta edelleen paisuvasta otsikkokohusta seuraakaan?
- - - - - - - -
Mielestäni tiedotusvälineet sensuroivat Suomessa edelleen tiukasti yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä aiheita. Hyvä esimerkki on kuluneelta kesältä.
Avoimesta internetistä voinee suorittaa vielä ainakin jonkin aikaa avoimia hakuja.
Hakuihin johtavina sanasetteinä esimerkiksi:
esa swanljung vaalirahoitus
nelikannasta
HS:ien suhteen olen pitkään ihmetellyt, että se käsittelee kyllä lakisääteiseen vakuutusturvaan kuten Kelaan ja vakuutusoikeuteen liittyviä epäkohtia.
Musta aukko tulee siitä, kun pitää alkaa käsittelemään yksityisiin työeläkelaitoksiin, vahinkovakuutus- ja liikennevakuutusyhtiöihin liittyviä todelle törkeitä väärinkäytöksiä.
Lieneekö totta kuinka paljon seuraavassa kesän aikaan pärisseen viidakkorummun välittämässä viestissä?
HS:ien toimittajat tai free-lancereina juttuja senttaavat joutuvat antamaan kirjallisen sitoumuksen siitä, että jos sinänsä paikkansa pitävä juttu johtaa esimerkiksi kokoomuksen ison vaalirahoittajan Sammon taholta oikeustoimiin, niin ko. toimittaja vastaa jutun kaikista mahdollisista kustannuksista henkilökohtaisesti.
Jos pitää paikkansa, niin aika tehokasta!
Auton synonyymi kiesi osui tässä Audin ja Annan episodissa uskomattoman hienosti yhteen.
Kuukausien jälkeen kuulemme varmasti tarkennettuna sen mistä tässä kohussa olikaan kysymys?
Audi on ainakin merkkinä monien huulilla ja mielissä.
- - - - - - - - - - - -
Hyvä on sitten jossain vaiheessa pahimman Kiesi-kohun laannuttua saada laajempaankin tietoon kuinka paljon VV Auton omistavassa Keskossa on naisjohtajia?
- - - - - - - - - - - -
Ylen Uutinen tältä päivältä kertoi - Tutkija: Vanhoja naiskuvia ujutetaan yhteiskuntaan
Kokeilin kirjoittaa Ylen keskusteluun, että toivottavasti aiheessa huomioidaan myös laajemmin maahanmuuttajataustaisten miesten naiskäsityksiä.
Jostain ihmeen syystä tuo kirjoitukseni ei läpäissyt Ylen sensuuria.
Eilen väläyteltiin ainakin Nordean ekonomistien suulla, että taantuma on ohi. Hienoa vain, jos todellisuus on näin.
Kuitenkin porukkaa heitetään firmoista pihalle yhä kiihtyvään tahtiin, koska jossain taloutemme käytännön tasolla tökkii. Ja pahasti.
Ruuan alvin poliittisen leipomisen yhteydessä olen huomannut, että monissa viikottain ostamassani tuotteissa on toistunut DNA-ilmiö.
"Mistä näitä senttejä oikein tulee?" Siis hintoihin lisää.
- - - - - - -
Sitten tulin funderaaneksi 1990-luvun pankkikriisin salattuja saloja tarkemmin.
Hinnat laskivat. Varsinkin kiinteistöjen.
Kalliilla kuplahinnalla = lainarahalla ostettujen kiinteistöjen vakuusarvot romahtivat ja finanssialan kuplan puhaltajilla tulivat löysät pöksyyn. Vakuusarvot romahtivat. Töppäilythän maksatettiin veronmaksajilla eli tykin ruualla. Osa Arsenalin kautta kahteeen kertaan.
Siinä vähän julkisuudessa puhuttu SYP1 SYP2 - menetelmä lienee jo finanssialan standardi?
- - - - - - -
Sitten tuohon Nordean ekonomistien levittämään sanomaan, että taantuma on ohi.
Levittämällä siis sanaa, että taantuma on ohi turvataan nähtävästi Suomen kiinteistöissä olevan 40 prosentin hintakuplan puhkeaminen. Ainakin toistaiseksi.
Mielenkiintoista on nähdä se, että milloin euroa devalvoidaan? Niin kuin markka - aikaankin tehtiin.
Löytyy paljon katsottavaa. Taitotaso on kasvanut viime vuosien aikana huimasti. Innosta ja pelaajien hurmoksesta miestenkin porukat voivat ammentaa jo reilusti oppia.
Ainoa alue, missä tulee ymmärrettävistä syistä eroa miespuolisiin pelaajiin ovat pallon rintakuoletukset. Ai, niin ja vastustajan vaparin aikana muuriin asettautuneilla käsin suojeltavien alueiden valinnat.
Nykyisen naisten maajoukkueen menestys tullee varmasti pitkälle siitä, että avainporukka pelaa ulkomailla ja joukkueidensa avauskokoonpanoissa.
Naisten puolelta on jo löytynyt pidemmän aikaa pelaajia, jotka päihittävät esimerkiksi potkutekniikan puhtaudessa miespuolisia kollegoitaan. Ja se ei ole vähän.
Toivottavasti naisten kantti kestää Englantia vastaan.
