Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ulkonäkökeskeisyys.

Kaunis voittaa aina?  2

Halusit tai et, välität vai et, jokaisesta tehdään pika-analyysi ulkonäön ja olemuksen perusteella.

Onko toinen kaunis, normaalipainoinen, mihin sosiaaliseen ryhmään hän kuuluu, mikä on hänen sosioekonominen asemansa, pitääkö hän huolta itsestään, onko hän terve ja henkisesti tasapainoinen, kuinka energinen hän on jne.

Nekin jotka kieltävät välittävänsä ulkonäöstä, asemasta tai vaatetuksesta, tulevat ainakin muiden arvioimaksi. Kasvot, vartalo ja vaatetus antavat aina muille ihmisille viestin.

Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila Turun yliopistosta johtaa Suomi ulkonäköyhteiskuntana -tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on selvittää ulkonäön asemaa maassamme. Onko se pääomaa, kuten sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma ovat?

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ainakin luokka, sukupuoli ja ikä vaikuttavat paljon ulkonäkövaatimuksiin.

”Ulkonäöstä huolehtiminen on tyypillisesti tärkeää erityisesti korkeasti koulutetuille tai korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleville, nuorille ja naisille, kun taas muita väestöryhmiä vähemmän kiinnostuneita ulkonäköasioista ovat ennen kaikkea ikääntyneet, vähemmän koulutetut sekä miehet.”

Erityisesti naiset joutuvat ulkonäkönsä takia tiukan arvioinnin kohteeksi. Toisaalta on huomattu, että työväenluokkaiseen maskuliinisuuteen samaistuvat miehet ovat erityisen tiukkoja ulkonäön suhteen: mikään ei saa viitata naisellisuuteen tai homouteen, joten kaikenlainen ehostaminen on kielletty.

Kaupungistuminen, koulutus, kulutusyhteiskuntaan siirtyminen, internet, palvelukulttuurin tulo ja fyysisten töiden keventyminen ovat kaikki vaikuttaneet ulkonäön korostumiseen. Maatalousyhteiskunnassa tärkeintä oli olla terve ja vahva ja omistaa työhön sopivat vaatteet.

Korostunut ulkonäkökeskeisyys on Suomessa yhdistetty kielteisiin luonteenpiirteisiin, kuten turhamaisuuteen ja teeskentelyyn.

Suurin osa suomalaisista kertoo edelleen arvostavansa eniten pukeutumisen tarkoituksenmukaisuutta ja siisteyttä. Muodikkuus ja tiettyjen merkkien käyttö on enemmistön mielestä toisarvoista.

Suomalaisten suhtautumista erilaisiin elämän tärkeisiin asioihin mitattiin vuosina 2009 ja 2014. Tärkeintä ovat terveys, itsekunnioitus, vapaus ja rakkaus ja vähiten tärkeintä oli suomalaisille ulkonäkö.

Viiden vuoden aikana suomalaisten arvot eivät juuri muuttuneet. Ainoastaan mukavaa elämää ja ulkonäköä arvostettiin aiempaa enemmän. Kun vuonna 2009 vastaajista 35 prosenttia arvioi, ettei hyvä ulkonäkö ole kovinkaan tärkeä asia, vastasi näin vuonna 2014 enää 29 prosenttia suomalaisista.

Erityisen tärkeää hyvä ulkonäkö on alle 31-vuotiaille ja naisille.

Jatkotutkimuksen kannalta on kiinnostavaa uskaltavatko suomalaiset kertoa avoimesti ulkonäön merkityksestä. Moni pelkää leimautuvansa turhamaiseksi, itsekeskeiseksi tai pinnalliseksi.

Yhdysvalloissa on huomattu ulkonäön vaikuttavan työmarkkinoilla työn saantiin ja palkkaukseen. Miehet saavat paremmin johtotehtäviä ja hyvää palkkaa, jos ovat pitkiä ja komeita. Naiset eivät saa hyvästä ulkonäöstä välttämättä lainkaan lisäpisteitä uskottavuutta vaativiin tehtäviin. Sen sijaan naisten kohdalla ulkonäkö vaikuttaa negatiivisesti, sillä lihavat naiset saavat muita vähemmän palkkaa. Kaunis nainen voi toki saada helpommin työtä sihteerinä tai matalasti palkatulla palvelusektorilla.

Tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset valitsevat leikkitoveriksi mieluiten kauniin lapsen. Hyvään ulkonäköön liitetään usein positiivisia luonteenpiirteitä, kuten kiva ja rehellinen.

Parisuhdemarkkinoilla kauniit naiset voittavat lähes aina.

Sarpila, Outi; Pajunen, Tero; Åberg, Erika & Kekäläinen, Sonja (2017) Onko ulkonäön arvostus nousussa Suomessa? Yhteiskuntapolitiikka 82:1, 86-94.


Tutkimus: Tinder-miehillä on heikko itsetunto  4

Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita median ja somen aiheuttamista nuorten naisten ulkonäköpaineista. Kauneusihanteisiin jumittuminen ja ulkomuodon arvostelu eivät näytä vielä saavuttaneen lakipistettään. Erityisesti nuoret ovat jatkuvan arvioinnin kohteena.

The University of North Texasin tutkijat rekrytoivat 1 044 naista ja 273 miestä Tinder-tutkimukseen. Suurin osa tutkituista oli nuoria opiskelijoita, ja vain osa käytti Tinderiä. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää deittisovelluksen vaikutuksia mm. ihmisten itsetuntoon, itsearvostukseen ja kehonkuvaan.

Tutkimuksen mukaan Tinderin käyttäjät suhtautuvat keskimäärin hyvin kriittisesti ulkonäköönsä. Tiuhaan Tinderiä käyttävät häpeävät muita enemmän kehoaan ja tarkkailevat sitä jatkuvasti. Aktiivitinderöijät ovat sisäistäneet kulttuurin kauneusihanteet, vertailevat itseään muihin ja luottavat median luomiin ulkonäkökriteereihin. Tinderin käyttäjät suhtautuvat myös muiden ihmisten ulkonäköön kriittisesti.

Tinderin toimintaperiaate saattaa tutkijoiden mukaan lisätä ihmisten depersonalisaatiota. Käyttäjien ihmiskäsitys alkaa muistuttaa kertakäyttökulttuuria: ihmiset ovat vaihdettavissa parempaan nopeasti.

Tutkimukseen oli rekrytoitu enemmän naisia kuin miehiä, koska tutkijat olettivat erityisesti naisten kärsivän tällaisesta kehon objektifikaatiosta. Tutkijoiden hämmästykseksi selvisi, että miehet kärsivät hyväksikäytöstä ja ulkonäön arvostelusta vähintään yhtä paljon kuin naiset, ehkä jopa naisia enemmän.

Tinderissä olevien miesten itsetunto on heikompi kuin miehillä, jotka eivät käytä Tinderiä. Tutkijat muistuttavat, ettei huono itsetunto tai kriittinen käsitys omasta ulkonäöstä johdu välttämättä Tinderistä. Onhan mahdollista, että itseensä tyytymättömät ihmiset haluvat jostakin syystä hakea (julmien) deittimarkkinoiden mielipidettä ulkomuodolleen.

Jatkuvasti arvosteltavana olo tai itsensä vertaileminen muihin ei tutkitusti paranna kenenkään itsetuntoa. Ehkä oma keho ja oma ulkonäkö olisi helpompi hyväksyä, jos ei turvaudu ventovieraiden mielipiteisiin, vaan yrittää keskittyä muihin, esimerkiksi oman kehon ulkopuolella oleviin mielenkiintoisiin asioihin.

Voi myös hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka hyväksyvät toisen sellaisena kuin hän on, ilman jatkuvia ponnisteluja ulkonäön yli-ihmiseksi. Terveissä ihmissuhteissa kannustetaan hyviin elämäntapoihin ja vahvistetaan myös henkisiä ominaisuuksia. Ulkonäköön keskittyvä parisuhde ei yleensä ole kovin kestävällä pohjalla. Mitä arvoa on rakkaudella, joka hyväksyy vain tietynlaisen kauneuden?

APA News: Tinder: Swiping Self Esteem? 4.8.2016.
(Love Me Tinder: Objectification and Psycho-Social Well-Being -esitelmä 4.8.2016.)