Jukka Aminoff

Kyrö Distillery Company on kansainvälisestä palkittu juomabrändi, joka valmistaa maailman parasta giniä, mikä on tehty rukiista. Kyrön juomia saa ostettua Alkosta ja anniskelupaikoista Suomessa, mutta brändin suurin kasvu tapahtuu ulkomailla, koska siellä on suuremmat markkinat ja vaivattomampaa toteuttaa luovaa ja vapaata markkinointia.

Kyrö on digitaalisen aikakauden esimerkki siitä, että miksi kannattaa hyödyntää voimakkaasti brändäystä verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Nämä markkinointikanavat ovat erittäin edullisia ja tavoittavat vaivattomasti suuria yleisöjä. Ostovallankumous-kirjassa käsittelimme juuri tätä asiaa, eli suomalaisbrändit voivat saada yli 90 prosenttia liikevaihdostaan ulkomailta, jos osataan hyödyntää digitaalisia välineitä myynnissä ja markkinoinnissa.

Kyrön menestys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen lainsäädäntö olisi ajantasalla. Olen tehnyt paljon tutkielmia Isossa-Britanniassa ja yksi niistä tutkielmista kosketti Finlandia Vodkan markkinointia ja myyntiä. Finlandia Vodkaa valmistetaan Suomessa, mutta brändi on nykyään amerikkalaisomistuksessa. Brown-Forman osti brändin vuonna 2002, mutta ilmoitti viime vuonna, että Finlandia Vodka on myynnissä, koska yhtiö haluaa keskittyä viskien tekemiseen. Suomalaiset voisivat ostaa tämän kansallisaarteen takaisin.

Kuitenkin, Isossa-Britanniassa sain käytännön kosketuspinnan siihen, kuinka vaivatonta uusille brittibrändeille oli se, että miten uusia tuotteita sai lanseerattua markkinoille ja kuinka vaivatonta brändäystoiminta oli suhteellisen vapaan lainsäädännön takia. Kosketti tämä sitten maaseudulla toimivia pienpanimoita, jotka olivat keskittyneitä paikallisoluitten tuotantoon tai sitten mietoihin drinkkisekoituksiin ja väkeviin joita oli saatu myyntiin lontoolaisiin loungeklubeihin. Lähes kaikkien tavoitteena oli saada myytyä tuotteita ulkomaille. Brändit loivat suhteellisen nopeasti uusia työpaikkoja ja toivat verotuloja valtion kassaan.

Suomessa, uuden alkoholilain tarkoitus oli sama, eli saada hieman vauhtia siihen, että saadaan annettua lisää hengitystilaa kotimaisille brändeille. Kyseessä on kuitenkin äärimaltillinen ehdotus, kun verrataan siihen, että kuinka vapaa lainsäädäntö on olemassa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

Ruotsi, Norja ja Islanti ovat valittaneet Euroopan unionille Suomen uudesta alkoholilakiehdotuksesta. Näiden maiden motiivit ovat selvät, koska Suomi saisi itselleen modernin lainsäädännön ja etulyöntiaseman, joka voisi houkutella islantilaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia brändejä Suomeen, koska Suomessa olisi entistä suurempi määrä myyntikanavia. Suomessa voi kasvaa ja ponnistaa samaan aikaan kohti maailmanvalloitusta. Viennin kautta saadaan luotua suuri määrä liikevaihtoa ja työpaikkoja.

Siksi olisi toivottavaa, että alkoholilaki vietäisiin läpi, koska Suomen elinkeinoelämä saisi uutta tuulta alleen ja valtio saisi lisää verotuloja. Työpaikkoja syntyisi samalla lisää, jonka myönteiset heijastusvaikutukset vaikuttaisivat eri alihankintaketjuihin.

Suomen turismi saisi itselleen uuden valttikortin, koska panimot saisivat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Monet panimot odottivat uudistusta ja saivat pettyä karvaasti, jonka takia työllistämissuunnitelmat on laitettu jäihin. Lakiehdotus olisi vaikuttanut myönteisesti kotimaiseen ja kansainväliseen myyntiin.

Pitää kuitenkin korostaa sitä, että Suomi on pieni markkina, mutta Suomella on hyvä maantieteellinen sijainti kansainväliseen kauppaan sekä Suomen maabrändi kiehtoo entistä enemmän. Suomella on korketasoista osaamista alkoholiteollisuuden keskuudessa. Siksi pitäisi luoda entistä vapaammat olosuhteet, jotta Suomeen syntyisi entistä enemmän uusia Kyröjä.

Ps. Alkoholikuolemat ja alkoholin kulutus ovat laskeneet Suomessa koko ajan THL:n ja Tilastokeskuksen mukaan.

Peruslähtökohdan pitää olla siinä, että Suomessa kannattaa perustaa alkoholibrändejä ja pyrkiä luomaan niistä kansainvälisiä menestystarinoita. Suomen elinkeinoelämä tarvitsee riittävän laajat hartiat ja monet yrittäjät perustaisivat mielellään uusia brändejä vasta siinä vaiheessa, kun alkoholilainsäädäntöä on merkittävällä tavalla vapautettu.

Toinen asia on se, että verotusta pitäisi laskea huomattavalla tavalla, jotta alkoholin nauttiminen tapahtuisi baareissa, ravintoloissa ja yökerhoissa. Alkoholin saatavuus on kuitenkin Suomessa varsin helppoa, eli tässä mielessä Alkon monopolia ei tarvitsisi purkaa, mutta uudet alkoholibrändit tarvitsevat kuitenkin mahdollisimman laajan myyntikanavaverkoston, jotta ne saisivat uudet tuotteet markkinoille mahdollisimman helposti. Alkon monopoli voisi osoittautua tässä tilanteessa pullonkaulaksi.

Nykyinen alkoholilaki on kuitenkin eriskummallinen. Se tukahduttaa kotimaisten brändien synnyttämisen. Laki suosii tuontiviinan ostamista sekä alkoholin kuluttamista yksityistiloissa, eli pääasiassa kodeissa, joissa tapahtuu myös paljon lieveilmiöitä, kuten häiriköintiä, väkivaltaa ja kuolemia. Nykyinen laki suosii myös syrjäytymistä, eli on parempi jäädä kotiin juomaan kuin mennä nauttimaan julkisiin tiloihin.

Itse en ole kovinkaan harmissani siitä, että limuviinoja salliva esitys on kaatunut, ainakin toistaiseksi, koska lakiehdotus on niin mitättömän pieni askel kohti täydellistä vapauttamista. Uusi laki olisi lähinnä sallinut sen, että limuviinat olisivat siirtyneet esimerkiksi Helsingin Töölön Alkosta 35 metrin välimatkan Alepan hyllylle. 35 metrin matka olisi käynnistänyt vastustajien mielestä täydellisen rappiokulttuurin? Miksi se ei ole käynnistänyt sitä nyt jo?

Lakiehdotus on lähinnä naurettava, mutta sitä vastustetaan aivan kuin se koituisi kaikkien suomalaisten kuolemaksi. Alkoholistit taitavat kuitenkin pitäytyä edelleen väkevissä ja viineissä, joita saa Alkosta, eikä tarvitse edes kulkea Alepan kautta.

Alkoholin vapauttamisen vastustajat kuuluvat myös siihen ryhmään, joka suitsuttaa juhlapuheissa sitä, että suomalaiset ovat sivistyskansaa ja Suomessa on maailman paras opetus. Kuitenkin alkoholin vapauttamista vastustetaan aivan kuin se veisi koko Suomen täydelliseen perikatoon, eli tässä kohtaa unohtuu kokonaan sivistynyt suomalainen. Kuulun kuitenkin siihen ryhmään, joka uskoo siihen, että suomalaiset ovat sivistyneitä ja oppineita, jotka osaavat nauttia alkoholia vastuullisesti.

Tästä syystä alkoholin vapauttamisen pitäisi tapahtua kertaheitolla, joka samalla poistaisi kaiken tarpeettoman jännityksen ja kiehtovuuden alkoholin ympäriltä. Tilastojen mukaan nuoret juovat vähemmän kuin aiemmat ikäpolvet ja humalajuominen on vähentynyt. Suomalaisten alkoholikäyttäytyminen on menossa kohti eurooppalaista keskitasoa - kasvavasta viinarallista huolimatta. Tulevaisuus on tämän asian suhteen valoisa, jonka takia monet asiat puhuvat vapauttamisen puolesta. Sitä voi vaan kysyä, että minkälaisten pelkotilojen valossa vapauttamista oikein vastustetaan ja minkälaista kielteistä mielikuvaa suomalaisista oikein pidetään?

Lukemisen voi kuitenkin päättää myönteisiin tunnelmiin katsomalla Alkon sivistyneen videon samppanjasta.