Kyrö Distillery Company on kansainvälisestä palkittu juomabrändi, joka valmistaa maailman parasta giniä, mikä on tehty rukiista. Kyrön juomia saa ostettua Alkosta ja anniskelupaikoista Suomessa, mutta brändin suurin kasvu tapahtuu ulkomailla, koska siellä on suuremmat markkinat ja vaivattomampaa toteuttaa luovaa ja vapaata markkinointia.
Kyrö on digitaalisen aikakauden esimerkki siitä, että miksi kannattaa hyödyntää voimakkaasti brändäystä verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Nämä markkinointikanavat ovat erittäin edullisia ja tavoittavat vaivattomasti suuria yleisöjä. Ostovallankumous-kirjassa käsittelimme juuri tätä asiaa, eli suomalaisbrändit voivat saada yli 90 prosenttia liikevaihdostaan ulkomailta, jos osataan hyödyntää digitaalisia välineitä myynnissä ja markkinoinnissa.
Kyrön menestys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen lainsäädäntö olisi ajantasalla. Olen tehnyt paljon tutkielmia Isossa-Britanniassa ja yksi niistä tutkielmista kosketti Finlandia Vodkan markkinointia ja myyntiä. Finlandia Vodkaa valmistetaan Suomessa, mutta brändi on nykyään amerikkalaisomistuksessa. Brown-Forman osti brändin vuonna 2002, mutta ilmoitti viime vuonna, että Finlandia Vodka on myynnissä, koska yhtiö haluaa keskittyä viskien tekemiseen. Suomalaiset voisivat ostaa tämän kansallisaarteen takaisin.
Kuitenkin, Isossa-Britanniassa sain käytännön kosketuspinnan siihen, kuinka vaivatonta uusille brittibrändeille oli se, että miten uusia tuotteita sai lanseerattua markkinoille ja kuinka vaivatonta brändäystoiminta oli suhteellisen vapaan lainsäädännön takia. Kosketti tämä sitten maaseudulla toimivia pienpanimoita, jotka olivat keskittyneitä paikallisoluitten tuotantoon tai sitten mietoihin drinkkisekoituksiin ja väkeviin joita oli saatu myyntiin lontoolaisiin loungeklubeihin. Lähes kaikkien tavoitteena oli saada myytyä tuotteita ulkomaille. Brändit loivat suhteellisen nopeasti uusia työpaikkoja ja toivat verotuloja valtion kassaan.
Suomessa, uuden alkoholilain tarkoitus oli sama, eli saada hieman vauhtia siihen, että saadaan annettua lisää hengitystilaa kotimaisille brändeille. Kyseessä on kuitenkin äärimaltillinen ehdotus, kun verrataan siihen, että kuinka vapaa lainsäädäntö on olemassa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Ruotsi, Norja ja Islanti ovat valittaneet Euroopan unionille Suomen uudesta alkoholilakiehdotuksesta. Näiden maiden motiivit ovat selvät, koska Suomi saisi itselleen modernin lainsäädännön ja etulyöntiaseman, joka voisi houkutella islantilaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia brändejä Suomeen, koska Suomessa olisi entistä suurempi määrä myyntikanavia. Suomessa voi kasvaa ja ponnistaa samaan aikaan kohti maailmanvalloitusta. Viennin kautta saadaan luotua suuri määrä liikevaihtoa ja työpaikkoja.
Siksi olisi toivottavaa, että alkoholilaki vietäisiin läpi, koska Suomen elinkeinoelämä saisi uutta tuulta alleen ja valtio saisi lisää verotuloja. Työpaikkoja syntyisi samalla lisää, jonka myönteiset heijastusvaikutukset vaikuttaisivat eri alihankintaketjuihin.
Suomen turismi saisi itselleen uuden valttikortin, koska panimot saisivat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Monet panimot odottivat uudistusta ja saivat pettyä karvaasti, jonka takia työllistämissuunnitelmat on laitettu jäihin. Lakiehdotus olisi vaikuttanut myönteisesti kotimaiseen ja kansainväliseen myyntiin.
Pitää kuitenkin korostaa sitä, että Suomi on pieni markkina, mutta Suomella on hyvä maantieteellinen sijainti kansainväliseen kauppaan sekä Suomen maabrändi kiehtoo entistä enemmän. Suomella on korketasoista osaamista alkoholiteollisuuden keskuudessa. Siksi pitäisi luoda entistä vapaammat olosuhteet, jotta Suomeen syntyisi entistä enemmän uusia Kyröjä.
Ps. Alkoholikuolemat ja alkoholin kulutus ovat laskeneet Suomessa koko ajan THL:n ja Tilastokeskuksen mukaan.