Jukka Aminoff

”Kylmä sota päättyi liberaali demokratian voittoon ja uuteen maailmanjärjestykseen. Imperiumit ja etupiirit katosivat. Näin kuviteltiin.”

Tänään halusin jakaa kanssanne lukusuosituksen, sillä harvoin tulee vastaan kirjaa, jonka sanoma on yhtä ajankohtainen ja tärkeä.

Jukka Aminoff avaa uutuusteoksessaan Suomen Ruotsi ja Venäjä – Suomi muuttuvien maailmanjärjestysten keskellä (Readme.fi, 2021) kiinnostavalla tavalla maailmanhistoriaa ja -politiikkaa sekä tulevaisuuden muutosvoimia.

Historia on kiehtovaa – varsinkin silloin, kun se on kirjoitettu elävästi. Kirja herättää yli 3500 vuotta vanhan tarinan elämään tavalla, jota ei malttaisi laskea kädestään.

Mikä tärkeintä, Aminoff ei tyydy katsomaan menneeseen, vaan auttaa ymmärtämään nykyisyyttä sekä kannustaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Kirjoittajaa lainaten:

”Historiasta on mahdollista löytää paljon odottamattomia voimavaroja. Maa ilman ymmärrystä historian suurista tapahtumista on sieluton ja eksynyt. Historiasta on mahdollista löytää tiekarttoja tulevaan.”

Kirja-arvostelun kirjoitti kirjailija Martti Vaalahti

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat muodostuneet aaltomaisista liikkeistä tuhannen vuoden aikana. Sodat ja rauhansopimukset ovat olleet enemmin sääntö kuin poikkeus.

Ruotsin vallan aikana ei ollut Suomea, vaan Suomi oli Itä-Ruotsi, joka tunnettiin Itämaana. Suomalaiset olivat ruotsalaisia.

Ruotsi oli säännöllisesti sodassa Venäjää vastaan ja sotarintamat kulkivat Suomen maaperällä ja suomalaiset saivat kunnostautua sodissa lähes jatkuvasti.

Tuominen paljastaa, että suomalaisilla oli merkittävä rooli Ruotsin suurvalta-aseman tuhoamisessa, koska Ruotsin kuningas Kaarle XII odotti suomalaisia lisäjoukkoja Venäjän tsaari Pietari Suuren joukkoja vastaan, mutta suurin osa suomalaisista sotilaista jäi tulematta. Suomalaiset sotilaat olivat sortuneet juopottelemaan matkan varrella. Kaarle hävisi sodan Pietaria vastaan, jonka takia Ruotsi menetti aseman eurooppalaisena suurvaltana suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alkupuolella.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Venäjän autonominen ruhtinaskunta vuonna 1809, jonka jälkeen Suomi nauttia rauhan vuosista osana Venäjän keisarikuntaa. Oolannin sota oli ainoa poikkeus.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodissa toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ja Venäjä ovat saaneet nauttia uudelleen rauhasta.

Kirjailija Arvo Tuomisen uutuusteos Suomi ja Venäjä - Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön (readme.fi, 2020) käy läpi Suomen ja Venäjän välistä historiaa tuhannen vuoden ajalta.

Kyseessä on napakka teos, jossa käydään läpi maiden välistä historiaa eri tapahtumien, henkilötarinoiden, kulttuurillisten ja uskonnollisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kautta. Henkilötarinoiden kautta kreivi Gustaf Mauritz Armfelt ja presidentti Urho Kekkonen nousevat idänsuhteiden merkkihenkilöiden asemaan. Armfelt edisti merkittävällä Suomen ruhtinaskunnan ja suomalaisten etuja Venäjän keisarikunnan aikana. Presidentti Kekkosesta tuli sen sijaan idänsuhteiden takuumies kylmän sodan aikana. Kekkonen edisti myös Suomen talouden integroitumista länteen EFTA:n ja EEC:n kautta.

Erään kaskun mukaan neuvostojohtaja Nikita Hruštšov oli kysynyt presidentti Kekkoselta: “Kun kerran tulemme niin hyvin toimeen niin eikö Suomen kannattaisi liittyä Neuvostoliittoon?”

Kekkonen vastasi Hruštšoville: “Olen kyllä liian vanha johtamaan niin suurta valtiota.”

Tuomisen kirjoitustyyli on epämuodollinen ja suora, jossa osapuolia ei säästellä. Teoksessa on paljon yksityiskohtaisia tietoja, jotka tekevät teoksesta mehukkaan. Tuomisen bravuurina on musta huumori ja sarkasmi, joka näkyy nykyaikaisessa kielenkäytössä.

Tuominen korostaa teoksessaan, ettei Viipuri ole ruotsalaisten eikä venäläisten perustama kaupunki, vaan karjalaisten. Historialliset löydökset viittaavat siihen, että karjalaiset olivat Viipurissa ensimmäisenä ja perustivat alueelle suuren puusta tehdyn linnoituksen.

Tuominen kuvailee Venäjää lähikaukomaaksi, joka on Suomen rajanaapuri, mutta suomalaisille vieras ja henkisesti kaukainen.

Neuvostoliiton romahtamisen ja Venäjän avautumisen jälkeen venäläiset ovat olleet tuttu näky Suomessa, eli venäläiset tulevat suomalaisille tutuiksi ajan mittaan ja päinvastoin.

Vuosien 2019 ja 2020 vuodenvaihteessa Suomessa mitattiin venäläisten kävijäennätyksiä, mutta koronavirus on tyrehdyttänyt vierailijamäärät olemattomiksi. Asiat palaavat kuitenkin ennalleen tulevaisuudessa.

Tuomisen kirja on virkistävä teos, joka ei jätä lukijaa kylmäksi. Teoksen voi nauttia venäläisen tyylin mukaisesti samppanjan, kaviaarin ja vodkan kera. Suomalainen tyylilaji sopii myös, mutta kirjaa ei sovi jättää matkan varrelle.

Kotimaan matkailu on nyt suosiossa. Hämeenlinna ja Hattula ovat ovat Hämeen helmiä. Paikkakunnat ovat naapurikuntia, jotka sisältävät paljon kiehtovia asioita aina historiasta nykyaikaiseen elämäntyyliin. Vain tunnin matkan päässä Helsingistä on mahdollisuus vierailla keskiaikaisissa kohteissa, koko kansan paikoissa ja luksuskohteissa. Hämeen keskiaikainen kivilinna ja suuret keskiaikamarkkinat, Kantolan megakonserttialue kansainvälisine supertähtineen, ja Aulangon ja Vanajanlinnan luksuspalvelut vetävät puoleensa. Hämeenlinna ja Hattula sijaitsevat Suomen kasvukäytävässä Helsingin ja Tampereen välimaastossa. Molemmat paikkakunnat kasvavat kovaa tahtia ja paikkakuntien keskeiset sijainnit vetävät puoleensa. Hämeenlinnassa ja Hattulassa on nähtävillä Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista historiaa ja suomalaista romantiikkaa.

Häme on ollut Ruotsin vallan ajoista lähtien Suomen ruoka-aitta ja alueella on runsas määrä kartanoita. Hämeen Härkätietä pitkin on aikoinaan kuljetettu ruokaa Turun alueelle. Siksi alueella on tehty keskiaikaisia löytöjä. 1200-luvulla perustetulla Lepaan kartanon alueella sijaitsee yksi Suomen julkisista salaisuuksista. Nimittäin täällä voi suorittaa viininvalmistajan tutkinnon. Lepaa sijaitsee Hattulan kunnassa, joka on Hämeenlinnan naapurikunta. Kartano päärakennuksessa on nykyään ravintola-, -kokous ja saunapalveluja.

Laajemmin koko Lepaan alue on HAMK:n hallinnassa. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden opiskella puutarhanhoitoa ja maisemasuunnittelua. Opiskelijat ovat muotoilleet Lepaa Golfin kentät. Hämeenlinnan ja Hattulan alue tunnetaan Suomen Tiilaaksona. Hattulan, Aulangon ja Vanajanlinnan golfkerhot ovat alueella.

Vanajanlinnan kartano sekä Aulangon hotelli-, puisto- ja kylpylä ovat hyviä kohteita. Aulangon huikeita maisemia on kiittäminen tehdaspatruuna Hugo Standertskjöldiä, joka teki Aulangosta romanttisen englatilaistyyppisen puistoalueen, josta löytyy monia maamerkkejä aina Joutsenlammesta, kivilinnaan ja huvimajoihin. Standertskjöld oli ruhtinaskunnan aikana Suomen rikkain mies ja rikkaudet tulivat Venäjän ja Britannian markkinoilta. Standertskjöld kaupunkiasuntona toimi presidentilinnan naapurissa oleva kaupunkipalatsi, joka toimii nykyään korkeimman oikeuden talona. Aulanko oli Standertskjöldin vapaa-ajan paikkansa, jossa järjestettiin suuren maailman juhlia, joissa samppanja kuohui ja ilotulitukset valaisivat taivaan. Aulankoon toimitettiin myös Suomen ensimmäinen Rolls-Royce. Nykyään Aulanko toimii hotellina, kylpylänä ja golfkeskuksena.

Vanajanlinna on taas Rosenlewin teollisuussuvun rakennuttama englantilaishenkinen kartanollinna, joka oli tarkoitettu metsästysmajaksi. Vanajanlinnan arkkitehtinä toimi Sigurd Frosterus, joka suunnitteli myös Helsingin Stockmannin tavaratalon. Vanajanlinnassa on hotelli, ravintoloita, baareja, golfkeskus ja luksustason hemmottelupalveluja.

Hämeessä on keskiaikaista historiaa kuten Hämeen linna ja kivikirkkoja. Tämän vuoden keskiaikamarkkinat ovat virtuaaliset, mutta ne ovat Suomen parhaimmat keskiaikamarkkinat, tai pitäisi enemminkin puhua keskiaikaisesta maailmasta, koska linna, kentät ja suuret puistot ovat käytössä. Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla on koettu haarniskatappeluja, hevosturnajaisia ja sotilasparaateja. Keskiaikamarkkinoilla on ollut tarjolla keskiaikaista olutta, ruokia kuten grillattua possua ja juureksia, koruja, miekkoja, haarniskoja, vaatteita, musiikkia, sekä paljon muuta. Keskiaikamarkkinoista tekee ainutlaatuisen sen, että Hämeen linnan alue on kokonaisuudessaan käytössä ja innokkaimmat voivat pukeutua keskiaika-asuihin ja majoittua teltoissa nauttien keskiaikaisesta ritaritunnelmasta.

Parolan panssarimuseo on myös auki, jos sotahistoria kiinnostaa. Panssarimuseossa on nähtävillä uusia ja vanhoja panssarivaunuja aseita. Parolan panssariprikaatin alueella on myös Parolan leijona, jonka alueella tsaari Aleksanteri II katsasti Suomen sotaväkeä. Parolassa on ollut Ruotsin vallan ajoista lähtien suuri varuskunta ja ruhtinaskunnan aikana Hattulaan ja Hämeenlinnaan rakennettiin suuria määrä kasarmirakennuksia, joissa sotilaat asuivat. Paikkakuntien asema koheni, kun Hämeenlinnaan rakennettiin Suomen ensimmäinen junaratayhteys 1850-luvun puolivälissä.

Hämeessä on mahdollisuus harrastaa urheilua. On kyse sitten golfista, uinnista, moottoriurheilusta, jääkiekosta, jalkapallosta tai monista muista urheilulajeista. Ahveniston maauimalassa voi käydä uimassa ja moottoriradalla voi paahtaa autojen kanssa.

Hämeenlinnan verkatehtaalla on paljon kulttuuria aina elokuvista, teatteriin ja taidenäyttelyihin. Kantolan supertähdillä varustetut jättikonsertit ovat tuoneet paljon uusia vierailijoita viimeisten vuosien aikana. Kantolan megakonserttia ei tänä vuonna järjestetä. AC/DC, Metallica ja Guns N' Roses olivat hyviä ja konsertit ovat keränneet satojatuhansia vierailijoita yhteensä.

Häme on sisämaassa, mutta alueella on erinomainen vesistö. Vanajavettä pitkin voi seilata Hämeenlinnasta Tampereelle asti, mutta monet jämähtävät “puolimatkan” krouviin nimittäin Mierolan sillalle ja satamaan, jossa on grilliravintola ja nykyaikainen terassialue. Ravintolasta voi seurata vesiliikennettä. Pienet ja tehokkaat moottoriveneet ja vesiskootterit ovat alueella tuttu näky. Suomen ensimmäisellä junaraideyhteydellä pääsee nopeasti Hämeenlinnaan, koska matkaa on vain sata kilometriä Helsingistä. Autolla pääsee perille moottoritietä pitkin alle tunnissa. Hämeenlinna ja Hattula nostavat suosiotaan.

Lisäys 22.7.2020:

Hämeen linnan keskiaikafestivaalit järjestetään sittenkin 14.-16.8.2020 muuttuneen koronatilanteen takia.

Pietari on monelle suomalaiselle tuttu, mutta tuntematon kaupunki. Harvat suomalaiset tiedostavat, että Pietari on väkiluvultaan Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. Edelle menevät ainoastaan Turkin pääkaupunki Istanbul, Venäjän pääkaupunki Moskova ja Britannian pääkaupunki Lontoo. Pietarissa asuu päälle viisi miljoona asukasta, kun väkiluku mitataan kaupungin virallisten rajojen mukaan. Pietarissa asuu lähes saman verran väkeä kuin koko Suomessa yhteensä. Toisten lukujen mukaan kaupungissa asuu yli seitsemän miljoonaa asukasta. Globaali metropoli sijaitsee siis aivan nurkan takana.

Pietari nostattaa tunteita puolesta ja vastaan, koska Pietarin kaupungin perustaminen tarkoitti myös sitä, että sotia käytiin Venäjää vastaan varsin usein. Keisarillisen Venäjän aikana Pietarista tehtiin Venäjän pääkaupunki, koska tsaari Pietari Suuri halusi länsimaistaa Venäjää, jota hän piti takapajuisena. Pietarista kasvoi varsin lyhyessä ensin eurooppalainen metropoli ja myöhemmin globaalin tason metropoli. Pietarista tuli Venäjän näyteikkuna länteen. Nykyajan Pietaria voidaan kuvailla tyyliltään samanlaiseksi kaupungiksi kuin mitä se oli Venäjän keisarikunnan aikoihin. Pietarissa puhaltavat samat trendit kuin muuallakin maailmassa. Kulttuuritarjontaa on jokaiseen makuun, eli undergroundia, koko kansan paikkoja ja ylellisiä elämyksiä.

Kirjailija Arvo Tuominen tuntee Karjalan ja Pietarin kuin omat taskunsa. Tuominen on järjestänyt vuosien ajan opaskierroksia suomalaisille matkailijoille, kirjoittanut kirjoja, juontanut dokumentteja televisiossa, eli hän tietää mistä kirjoittaa. Tuomisen uusin kirja Pietari - Arvo Tuomisen matkassa (readme.fi, 2020) vie lukijan monivivahteiseen kaupunkiin, joka on rikas tarinoista. Pietari ei ole suinkaan mikään venäläinen kaupunki, vaan historian saatossa monet eurooppalaiset ovat jättäneet kaupunkiin omat jälkensä, myös monet suomalaiset. 1800-luvun loppuvaiheessa Pietarissa asui enemmän suomalaisia kuin yhdessäkään suuriruhtinaskunnan suurkaupungissa. Venäjän pääkaupungin lumo kutsui puoleensa. Onhan Pietari Pohjolan Venetsia. On kyse sitten vanhoista tai nykyaikaisista rakennuksista, tai rappiosta ja modernista luksuksesta. Pietarin kaupungissa on mahdollista nähdä eri aikakausien kerrostumia.

Suomen ja Venäjän välinen vuorovaikutus kasvaa vuodesta toiseen. Helsingin ja Pietarin välille rakennettiin nykyaikainen junayhteys kymmenen vuotta sitten. Suomi sai itselleen etuoikeuden ainoana ulkomaisena valtiona, koska ainoastaan Moskovan ja Pietarin välille oli rakennettu nykyaikainen yhteys. Vuoden 2020 alussa ilmoitettiin, että Allegro-junan suosio oli kasvanut 15 prosentilla kuljettaen yli puoli miljoonaa matkustajaa.

Pietari on tehnyt paluun kansainväliseen kapitalismiin, jonka seurauksena kaupunki on eri tavoin avoinna kuin aikaisemmin. Länsimaiset brändit ovat hyvin edustettuina kaupungissa, eli valikoimaa riittää niille, jotka haluavat tehdä ostoksia. Tuominen luettelee uutuuskirjassaan paljon sopivia vierailukohteita, jotka ovat ostospaikkoja, ravintoloita, baareja, kulttuurikeskuksia, museoita, nähtävyyksiä, kirkkoja ja monia muita paikkoja. Nähtävää riittää, eikä kaikissa kohteissa ole mahdollista vierailla yhden käynnin aikana. Siksi monet suomalaiset ovat intoutuneita vierailemaan kaupungissa säännöllisesti.

Nykyisen pandemian aikana matkaaminen on rajoitettua, mutta Tuomisen mainion Pietari-kirjan avulla voit tehdä nautinnollisen nojatuolimatkan ja suunnitella tulevaa Pietarin matkaa, jonka voit toteuttaa, kun ajat ovat taas normaalit.

Monet yrittäjät ja yritysjohtajat hakevat itselleen esimerkkejä monista eri henkilöistä. On kyse sitten yrittäjistä, yritysjohtajista, urheilijoista, muusikoista, sotasankareista, näyttelijöistä, tiedemiehistä, filosofeista, runoilijoista, diplomaateista ja monista muista. Markkinoille on ilmestynyt uutuusteos, joka voi kutkuttaa monia digitaalisen aikakauden henkilöbrändejä ja vaikuttajamarkkinoijia, jotka hakevat vastapainoa sille, että nykyajan johtamisoppaat ovat täynnä pehmeitä johtamisarvoja.

Amerikkalainen Time-aikakauslehti valitsi hänet vuoden henkilöksi vuonna 2007 ja hänen epäillään olevan maailman rikkain mies. Kyseessä on Suomen rajanaapurin, eli Venäjän presidentti Vladimir Putin, josta on kirjoitettu lukuisia kansainvälisiä teoksia vuosikymmenten aikana, jotka ovat enimmäkseen edustaneet angloamerikkalaisia näkökulmia. Länsimainen kirjallisuus esittää Putinin usein hyvin kielteisellä tavalla, jossa hänet esitellään lännen suurimpana vastustajana.

Venäjän viralliset televisiodokumentit esittävät Putinin valtiomiesmäisellä tyylillä, joissa annetaan mahdollisuus myönteisen mielikuvan muodostumiseen. Edellämainittua tyylilajia harjoittavat myös länsimaiset mediat, kun he tekevät haastatteluja omista valtionpäämiehistään. Suomalaiset eivät ole myöskään mikään poikkeus.

Kirjamarkkinoille oli kuitenkin jäänyt mittava aukko, koska yksikään suomalainen kirjoittaja ei ollut tehnyt Putinista teosta. Nyt tähän asiaan on tullut muutos, koska toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut teoksen Vladimir Putin - Koko tarina - Suomi ja Venäjä (Readme.fi, 2019).

Tuomisen teos asettuu tyylilajillaan välimaastoon, jossa toki käsitellään vaikeita kysymyksiä. Teoksessa annetaan myös mahdollisuus Putinin ja Venäjän toimintaan inhimillisestä näkökulmasta. Eli teos on tasapainoinen, jossa tarkastellaan Putinin toimintaa lännen ja Venäjän näkökulmista. Teoksessa ei käsitellä pelkästään Putinin henkilöhahmoa, vaan lukijaa viedään keisarillisen Venäjän, Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kautta tähän päivään asti. Keisarillisen Venäjän osuus on tietysti suppeampi, koska tärkeiden maailmanpoliittisten tapahtumien kautta seurataan sitä, että miten pietarilaisesta katutappelijasta tuli Venäjän presidentti.

Putin palautti järjestyksen Venäjälle ja hänen valtakauden aikana Venäjä ja venäläiset ovat vaurastuneet mittavalla tavalla. New York, Lontoo, Monaco, Marbella, Helsinki ja monet muut paikat ovat saaneet nauttia venäläisen rahan saapumisesta. Venäjän taloudellinen nousu on näkynyt erityisesti Pietarin ja Moskovan kaduilla, jonka länsimaiset kulutustottumukset ovat vallanneet sekä kaupunkeja on modernisoitu mittavaa vauhtia. Moskovassa on tehty viimeisten vuosien aikana mittavia kunnostustöitä, joiden avulla kaupungista tehdään viihtyisämpi ja modernimpi. Venäjä on sekasortoisen 1990-luvun jälkeen ehtinyt järjestämään talviolympilaiset, jalkapallon MM-kisat ja F1-kilpailuja, eli Venäjän nousu on ollut kovaa luokkaa. Taloudellisia haasteita tietysti on ja nämä asiat tiedostetaan.

Putinilla on myös läheinen ja myönteinen suhtautuminen Suomea kohtaan. On sanottu, että Putin oppi markkinatalouden ensimmäiset käytännön askeleet Turussa. Tämän takia on ollut luonnollista, että Turulla on vahvat suhteet Venäjälle. Venäjän entistä suuriruhtinaskuntaa, eli Suomea jopa ihaillaan Putinin toimesta.

Monet pitävät häntä korvaamattomana johtajana, eli hän on kuin Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, joka sai nauttia tukijoiden suursuosiosta aina viimeisiin päiviin asti. Kekkonen oli myös oman ajan macho-johtaja, joka hiihti, juoksi, kalasti, metsästi ja ryyppäsi. Putin taas hevosratsastaa, kalastaa, metsästää, pelaa jääkiekkoa, ajaa F1-autoa ja harrastaa judoa.

Tuomisen kirja on mainio teos, joka valottaa Putinin henkilöhahmoa, mutta antaa myös hyvän katsauksen nyky-Venäjään. Olisi toivottavaa, että kirja tulisi monille eri kielille, koska suomalainen näkökulma voi olla juuri sitä mitä kansainväliset lukijamarkkinat voivat tarvita.

Video: Caviar-luksusmerkki näyttää kuinka Nokian 3310 saa reippaan venäläisen ehostuksen.