Jukka Aminoff

Nyt on tehty paluu maailmantalouden ja -politiikan äärelle.

Iso-Britannia päätti erota Euroopan unionista vuonna 2016 järjestetyn kansanäänestyksen johdosta. Britannian EU-ero astui voimaan vuonna 2020. Britit keskustelevat nykyään Kansainyhteisön, The Commonwealth of Nations, asemasta enemmän kuin aikaisemmin.

Mikä on tämä lähes 2.5 miljardin asukkaan kansainvälinen poliittinen yhteisö jossa on 54 itsenäistä jäsenvaltiota? Kansainyhteisö ulottuu kuudelle mantereella ja sijaitsee viiden valtameren rannikolla. Kansainyhteisön alueella asuu 32 prosenttia koko maailman väestöstä ja valtioiden alueet kattavat 21 prosenttia koko maapallon pinta-alasta.

Yhteisöön kuuluu pinta-alaltaan maailman suurimpia ja pienimpiä valtioita. Myös vauraimpia ja köyhimpiä valtioita. Kyseessä on kulttuurillisesti rikas ja elinvoimainen yhteisö, joka tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia.

Teoksessa käydään läpi syitä jotka johtivat Britannian eroon Euroopan unionista. Tämän jälkeen käydään yhteisön historiaa läpi, eli miten Kansainyhteisöstä tuli Kansainyhteisö ja mitkä tekijät liimaavat valtioita yhteen aina Amerikasta, Euroopan ja Afrikan kautta Aasiaan sekä Australiaan?

Myöhemmissä kappaleissa käydään läpi Kansainyhteisön taloutta läpi, joka voi kiinnostaa Suomen elinkeinoelämän edustajia, koska Kansainyhteisö tarjoaa houkuttelevan vientimarkkinan. Samoin käydään läpi Kansainyhteisön asemaa maailmanpolitiikassa, koska geopolitiikka on tehnyt paluun ja valtioiden välinen kilpailu on koventunut.

Mikä on Kansainyhteisön asema maailmassa, joka elää vahvassa keskinäisriippuvuudessa? Samaan aikaan perinteinen etupiiripolitiikka ja kansallinen etu ovat tehneet paluun. Teoksessa sivutaan maailmanpolitiikan ja -talouden ajankohtaisia kysymyksiä.

Samoin pohditaan neljännen teollisen vallankumouksen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä Kansainyhteisön alueella. Unohtamatta koulutuksen, kehitysyhteistyön ja kulttuurin asemaa yhteisön sisällä.

Tämä kirja on suunnattu Suomen poliittisille päättäjille, virkamiehille, elinkeinoelämän edustajille ja monille muille toimijoille, jotka ovat mukana kansainvälisissä hankkeissa. Teos sopii kansainvälisen politiikan ammattilaisille yhtä hyvin kuin yritysjohtajille ja yrittäjille, sekä muille toimijoille. Kirjan avulla halutaan kurkistus Kansainyhteisön keskuuteen, joka voi tarjota yllättäviä mahdollisuuksia.

Saatavuus: Amazon

Vienninedistämisponnistelut ja myyntitoiminta ovat herättäneet viimeaikoina laajaa keskustelua, mutta hieman ikävissä ja sekavissa tunnelmissa. Juuri tämän takia sarjayrittäjä, hallitusammattilainen, Leijonan luola -sijoittaja Kim Väisäsen uutuusteos Väärää vientiä - Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi (Alma Talent, 2018) on erittäin ajankohtaista luettavaa niille, jotka ovat viennin parissa tai pohtivat sen aloittamista.

Väisäsen teoksen suola on siinä, ettei hän anna liian ruusuista kuvaa vientitoiminnasta, koska julkisesti kerrotaan lähinnä vain onnistumisista, kun taas epäonnistumiset pyritään lakaisemaan pikaisesti maton alle. Väisänen toteaakin, että vientitoiminnalle on annettu glamour-leima, kun elävässä elämässä notkutaan tylsistyneinä lentokentillä, harrastetaan hotellikuolemaa, kokoustetaan persoonattomissa kokoustiloissa, sekä jonotetaan loputtomiin julkisiin kulkuvälineisiin pääsyä.

Samalla hän toteaa, että monien yrityksien vientitoiminta on lähinnä kevyttä harrastamista ja ulkomaanmatkailua. Monzan F1-kilpailut ja jääkiekon MM-kisat ovat kuulemma “vientiyritysten” suosiossa, sekä eksoottiset saarivaltiot. Väisäsen mielestä monien yrityksien kohdalla olisi parempi jäädä Helsinki-Vantaan lentoaseman Oak Barrel -baariin kuin lähteä ulkomaille, koska tämä tulisi kannattavammaksi.

Yritystoiminnan kannattavuudessa piilee teoksen ydin, eli teoksessa nostetaan esille vientitoiminnan korkeat kustannukset. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ulkomaille pidä lähteä, päinvastoin, koska viennin kautta yritykset pääsevät suurille markkinoille. Vientiyritysten perisynti, erityisesti ohjelmistopuolella, on kuulemma se, että on olemassa neljä työntekijää, kuusi tuotetta ja kahdeksan vientimaata, kun pitäisi olla kahdeksan työntekijää, yksi tuote, ja vain yksi vientikohde.

Kaikkia munia ei pidä laittaa yhden tai muutaman vientimaan varaan. Ennen Ukrainan kriisiä, Venäjän markkina muodosti 49 prosenttia Valion kokonaisviennistä ja Venäjän asettamien vastapakotteiden takia Valion vienti koki suuren kolauksen. Siksi Väisänen korostaakin maariskien tutkimista. Tietoa saa kuulemma googlettamalla ja vielä maksutta. Rakkaan johtajan johtamat valtiot omaavat suuremman riskin kuin kehittyneet demokratiat. Vientitoiminnassa pitää varautua siihen, että kustannukset ovat yleisesti suuret, eikä kaikkiin toimijoihin voi luottaa, koska epärehelliset toimet ja huijaukset ovat lähes arkipäivää. Siinä samassa oikeussalit voivat tulla tutuiksi.

Vientitoiminnan aloittaminen vaatii sen, että kyseessä on ainakin vuoden kestävä hanke, jonka aikana pitää aloittaa lähes kaikki toiminta tyhjästä. Siksi toiminta voi näyttää alkuvaiheessa täydelliseltä hakuammunnalta. Väisänen muistuttaakin, että viennin pitää olla hyvin suunniteltua, koska muuten käy kuin 1980-luvun suomalaisrokkareille, jotka lähtivät soitellen sotaan ulkomaille. Tapahtumien aikana he unohtivat suomen kielen, eivätkä oppineet uutta kieltä tilalle. Rallienglannilla voi menestyä kuitenkin ja tästä hyvänä esimerkkinä on ralliautoilija Marcus Grönholmin legendaarinen haastattelu, jonka voi katsoa täältä.

Väisäsen kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille niille, jotka miettivät vientitoiminnan aloittamista tai ovat sen parissa. Teoksen lukemalla voi välttää pahimmat sudenkuopat ja hyväksyä sen tosiajatuksen, että vientimaailmassa virheet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla teos nostaa esille sen, että Suomessa ja maailmalla on yleisesti kova pula erinomaisista myynnin ammattilaisista.

Seuraavan kerran, kun kuulet suuria juhlapuheita siitä, että kaikkien yritysten pitäisi lähteä harjoittamaan vientitoimintaa. Kyseessä ei ole mikään taikanappi, jonka avulla rahaa tulee sisään ovista ja ikkunoista, vaan erittäin raadollinen maailma. Yritä pitää kasvot kuitenkin peruslukemilla, koska mieleesi saattaa pulpahtaa mielikuva liikemiehistä, jotka notkuvat Helsinki-Vantaan lentoaseman Oak Barrel -baarissa ennen kuin he lähtevät jakamaan esitteitä messuille ja pitävät tätä toimenpidettä osana heidän kansainvälistymisohjelmaa.