Puhdasta laatua Suomesta: Goodion vegaaninen raakasuklaa valloittaa Amerikkaa – “Globaali kuluttaja ei mieti, että oispa jotain Suomesta”

Tuotteen laatu ja brändäys ratkaisevat maailmalla, ei tuottajamaa. Goodiolle suomalaisuus on kiva detalji.

Kuva: Goodio

Harva suomalaisyritys pääsee hehkuttamaan Amerikan valloituksella, Goodion kehitysjohtaja ja elintarviketieteiden tohtori Taru Pilvi, joko teillä päästään?

“Kyllä täällä siitä puhutaan. Amerikka on meille tosi tärkeä ja koko ajan kasvava markkina. Siellä meidän kasvupotentiaali on tällä hetkellä suurinta ja me ollaan siitä tosi ylpeitä, koska harva elintarvikeyritys on sinne päässyt murtautumaan tällä aikataululla ja resursseilla.”

Vuosi sitten Goodio pääsi luomukauppajättiläisen Whole Foodsin hyllyille ja uusia ketjuja on löytynyt asiakkaiksi sen jälkeenkin. Viimeisin askel Amerikan valloituksessa on kesällä perustettu tytäryhtiö, jonka kautta päästään käsiksi paikallisiin asiakkaisiin.

“Whole Foods on iso ja tärkeä ketju, mutta siellä on paljon muitakin asiakkaita. Siellä on valtavia kaupan toimijoita ja ketjuja, joista en ole ikinä kuullutkaan”, kehitysjohtaja Pilvi kertoo.

Goodio ei käytä resursseja markkinointiin, vaan luottaa kestävään tekemisen tapaan ja siitä nousevaan tarinaan. Sekä periksiantamattomaan myyntityöhön, joka ainakin Yhdysvaltain markkinassa on vakiintunut toimintatapa ja sitä kautta pakko, jos haaveilee menestyksestä. Armottoman kontaktoinnin hoitavat Yhdysvalloissa asuneet ja paikalliseen kulttuuriin tutustuneet Jussi Salonen ja Iida Korhonen.

“Kontakti syntyy todennäköisesti varsin perinteisesti esimerkiksi messujen kautta, mutta se, mitä he hoitavat eri lailla kuin suomalaiset yleensä on se, että he elävät amerikkalaisessa elämänrytmissä ja kontaktoinnin määrässä. Työ, jota tehdään ensikohtaamisen jälkeen, sähköpostien, puheluiden ja tapaamisten määrä, on ihan valtava”, Pilvi kuvailee.

“Kun suomalainen ajattelee, että ‘minä olen nyt antanut nämä esitteet ja kyllä he sieltä soittavat’, niin ei se meillä ole ainakaan niin mennyt. On tosi ihailtavaa, miten he tekee sitä perinteisestä suomalaisesta tyylistä poiketen. Se on varmasti avain siihen, että on päästy näinkin nopeasti liikkeelle.”

Pelkkä suomalaisuus ei riitä mihinkään

Maailmalle ei myöskään ratsasteta pelkällä suomalaisuudella. Goodiolle tekeminen on kokonaisvaltaisen tarinan rakentamista, jossa suomalaisuus on yksityiskohta, muttei lähelläkään tärkeintä asiaa.

“Harvaan hyllyyn kukaan kuluttaja menee niin, että ‘oispa jotain Suomesta’. Ensisijassa haet sinulle kiinnostavia tuotteita ja silloin se brändäys ja tuotekehitys täytyy tehdä globaalia kuluttajaa ajatellen ja se, että olet Suomesta on kiva detalji. Mutta sillä kärjellä on vaikea mennä, jos ei mitään muuta ole”, Pilvi summaa.

Goodio on määritellyt missiokseen positiivisen muutoksen kiihdyttämisen maailmassa. Sen eteen tehdään työtä niin raaka-aineiden laadun, ekologisuuden että koko tuotantoprosessin kestävyyden suhteen.

Globaalille elintarviketeollisuudelle läpinäkyvyys ja eettisyys ovat nousevia trendejä, mutta Goodio ei aikoinaan syntynyt vastatakseen trendeihin, vaan perustajan huolesta paremman suklaan puolesta.

“Goodion tarina ja idea on lähtenyt noin kuusi vuotta sitten, kun Jukka (Peltola) sai K-kaupan hyllyllä tuohtumuksen, että miksei ole suklaata, mistä tiedän mistä se tulee ja että niitä ihmisiä on kohdeltu hyvin ja että tää ois mulle kuluttajana jotenkin järkevä tuote. Silloin tällaisia eettisen tai luomusuklaan hyllyjä ei ollut olemassakaan. Silloin sille ei ollut markkinarakoa, vaan puhtaasti oma tarve. Kun tää on siitä syntynyt, se on olennainen osa kaikkea meidän tekemistä. Mutta ei me oltais tässä pisteessä, jos ne ei olis yleisestikin kuluttajalle kiinnostavia asioita”, Pilvi pohtii.

Perustamistarina on oleellista pitää mielessä myös silloin, jos ja kun kansainvälinen kasvu etenee.

“Käsityöläisyys ja pieni tekeminen on niin tärkeä osa meidän brändiä ja tuotetta, että meidän pitää löytää tapa tehdä tämä pienesti ja paikallisesti. Jos halutaan ajatella, että Goodio olisi joka puolella, niin silloin meillä olisi toimipisteitä joka puolella, eikä niin, että Suomessa olisi joku massiivinen tehdas, joka syytää suklaata ympäriinsä”, Pilvi sanoo mahdollisista tulevaisuuden positiivisista haasteista.

Teurastamolta Kaikupihalle 

Goodio muutti hetki sitten Kaikupihalle kulttuurikeskus Caisan alakertaan. Uudet tilat mahdollistavat vegaanisen raakasuklaan tuottamisen huomattavasti entistä isommalla kapasiteetilla kuin aiemmissa tiloissa Teurastamolla.

Taru Pilvi avaa Goodion prosessia. Sen avaaminen on hänen tehtävänsä, eikä siinä ole mitään peiteltävää. Isot ruskeat kaakaonpapusäkit köllöttävät jaettujen tehdas- ja toimistotilojen viimeisessä varastossa. Ne ovat papuja, joista tuottajille on maksettu kolminkertainen hinta tavalliseen markkinahintaan nähden.

“Lähes kaikki kaakao tulee Perusta ja meillä on siellä erittäin hyvä kontakti, joka käyttää kaiken aikansa viljelijöiden ja osuuskuntien kanssa toimimiseen. Meidän ajatus ja toive on palauttaa mahdollisimman paljon suklaan arvosta sinne alkulähteille ja sitä kautta auttaa heitä kehittämään elinkeinoa siellä”, Pilvi kertoo.

“Tällä hetkellä tosi iso osa kaakaon tuottajista elää edelleen köyhyysrajan alapuolella ja se ei ole meidän mielestä oikein. Me ei voida pelastaa kaikkia, mutta me halutaan maksaa ostamastamme kaakaosta sellaista hintaa, minkä uskomme takaavan hyvän elämän ja kehitysmahdollisuudet sekä tuottamaan kaakaon viljejyn eteenpäin viemisen ympäristöä kunniottaen, ilman että siirrytään tehoviljelyyn. Se vaatii rahaa.”

Tarina nätin paketin sisällä

Suklaa muodostuu pavuista käsityöhön nojaavassa prosessissa, joka tähtää raaka-aineiden luonnollisuuden. Pavut kuoritaan ja jauhetaan sen jälkeen kivimyllyssä jopa kolmen päivän ajan. Valmis massa temperoidaan eli lämmitetään, jäähdytetään ja uudelleen lämmitetään ja laitetaan muotteihin. Muoteista irrotetut levyt pakataan yksitellen biohajoaviin kääreisiin ja sujautetaan kuoriinsa.

Pilvi haluaa työssään kertoa koko tekemisen kestävyydestä. Juuri se on Goodion johtoajatus. Se, minkä takia koko firma on olemassa. Sitten kuluttaja tulee ja ostaa suklaan nätin paketin takia.

“Itse koen jonkinlaista ahdistusta siitä, kun on niin paljon asioita mitä haluaisi kertoa, mutta kuluttaja ostaa sen takia, että se on niin nätti pakkaus. Eihän me voida tätä kaikkea siihen pakkaukseen kirjoittaa. Olisi ihanaa, kun olisi tapa vielä paremmin viestiä näistä asioista”, Pilvi toivoo.

Yhdysvaltojen lisäksi Goodio tekee kansainvälistymistä Pohjoismaissa, joista Ruotsi on ollut mukana alusta lähtien ja Norja ja Tanska avattu vasta viimeisen vuoden aikana. Briteissäkin on myyntiä, mutta se on pientä ja tasaista. Saksassa jumpataan parhaillaan sopivaa hintatasoa ensimmäisten jälleenmyyjien kanssa. Kanada on tarkoitus avata Yhdysvaltojen yhteyteen ensi vuoden aikana.

Kiinnostavia markkina-alueita löytyy myös Aasiasta, missä pientä toimintaa on jo Hongkongissa ja Singaporessa. Kiina kiinnostaa, mutta se on Goodiolla nähty toistaiseksi taisteluna, johon ei ole haluttu lähteä.

Aivan omanlaisensa, ja laatusuklaaseen keskittyvälle suomalaisyritykselle kiinnostavan, suklaakulttuurin muodostaa Japani, missä suurin osa myytävästä suklaasta myydään käytännössä kahdessa päivässä.

“Ensin ystävänpäivänä naiset ostaa suklaata kaikille tuntemilleen miehille, esimerkiksi työtovereilleen. Siitä kuukausi eteenpäin on päivä, kun miehet ostaa naisille ja siihen se suklaa sitten menikin. Siellä suklaata myydään tosi hienoissa tavarataloissa, missä on omat hienon suklaan osastot ja ständit. Sinne yritämme laajentaa ja saada tosissaan tavaraa liikkumaan”, Pilvi kertoo.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi