Tunteellinen Pesso ei samaistu äijäräppiin: "Musta on hyvä, että nykyään puhutaan myös miesten herkkyydestä"

Pesson Kunnes mä tapasin sut -debyyttialbumille ladattiin muistoja omista menneisyyden haamuista ja tunteita lähipiirin traagisisista eroista.

Pesso ei vierasta herkistelyä tai tunteilua sanoituksissaan.
Pesso ei vierasta herkistelyä tai tunteilua sanoituksissaan. Kuva: Shoot Hayley/Universal Music

“Itsellä on aina ollut tietty tunteellisuus mukana. Salaa fiilistelin Backstreet Boysia aika nuorena. Jotkut herkät biisit kosketti aidostikin, mutta eihän semmoista voinut 10-12-vuotias poika sanoa ääneen”, Miika Pesso muistelee.

Nuorena Pesso ei jengiytynyt vaan eristäytyi mieluummin. Lätkäkoppiläppä jäi muille, ja Bäkkäreiden lisäksi räppi alkoi innostaa varhaisella iällä. Fintelligens ja Seremoniamestari olivat kova sana 2000-luvun alussa Hyvinkäällä asuvalle Pessolle.

“Meillä näkyi silloin saksankielinen musakanava ja sieltä tuli Voittamaton-musavideo. Luulin sitä ensin vironkieliseksi, kun Fintelligensillä oli alkuun niin outo tapa painottaa sanoja”, Pesso sanoo.

Räppi kolisi kovaa, ja sittemmin Pesso on kasvanut aikuisuuteen teiniharrastuksensa parissa. Hän on tehnyt musiikkia enemmän ja vähemmän aktiivisesti puolet elämästään. Pesso on muun muassa tuottanut Pastori Pikeä ja Prinssi Yusufia.

30-vuotias rap-artisti julkaisi oman debyyttialbuminsa Kunnes mä tapasin sut marraskuun lopussa. Sitä ennen levyltä julkaistiin noin vuoden aikana singlet Tiistai, Joulukuu, Haikee ja Saippuakupla.

Tarinat kiehtovat aitoilua enemmän

Vaikka Pesso on aina fiilistellyt räppiä, on hän viime vuosina kyllästynyt genreen ja erityisesti suomiräppiin. Hän vierastaa suomiräpin “aitoilua”, jossa kaiken pitää kertoa omasta elämästä. Pesson mielestä myös rappioelämä korostuu paljon suomiräpissä.

“Toisaalta toisella puolella taas on paljon rahaa ja ei se ole monelle aitoa arkea. Ei siinä ole samaistumispintaa.”

Pesso kertoo inspiroituvansa Kendrick Lamarista, joka on monissa haastatteluissa maininnut kirjoittavansa ympäristöstään ja lähipiiristään ennemmin kuin itsestään. Pesso kaipaa vastaavaa tarinankerronnallista kirjoittamiskulttuuria itsekin enemmän.

Debyytti syntyi niin Pesson omista menneisyyden haamuista kuin lähipiirin traagisista eroista. Ne ovat vaikuttaneet levyn teksteihin, tunnelmaan ja teemaan.

“Erolevymääritelmä on mulle okei, jos joku sen siten kokee. Mulle debyytti on ollut enemmänkin tunteiden käsittelyä niiden aiheiden kautta”, Pesso miettii.

Parhaillaan onnellisessa parisuhteessa elävä Pesso tekee biisejä jo seuraavalle levylle. Koska debyyttiin ladattiin niin paljon tunteita ja ajatuksia syvältä sisimmästä, pitää prosessi nyt sisällään aiheiden miettimistä ja valitsemista.

Jotta Pesso voi inspiroitua luomisprosessistaan, tulee touhu kaavoittaa uudelleen. Haittaako liiallinen onni sanoitustyötä?

“Ikinä ei ole niin onnellinen, ettei löytyisi kirjoitettavaa. Loppujen lopuksi ne ovat aika pieniä kimmokkeita, mistä biisit ovat lähteneet. Se voi olla jokin tosi pieni asia, joka on ahdistanut. Kuten pieni hetki aamulla, jolloin olin yksin ja ahdisti. Siitä syntyi Yksin koko aamun”, Pesso kertoo.

 

 05. Tarantino feat. Sonny

Henkilön Pesso (@mcpesso) jakama julkaisu

Pesso ei samaistu äijäräppiin

Debyytin tunnelmat vievät miehen monien vuosien taakse. Itse levydiilin taskuun saamisessakin vierähti tovi, kun demoja palloteltiin ja keskusteluja käytiin Pyhimyksen kanssa. Pohdinnassa oli, sopiiko Pesso Universal Musicin alaiselle Johanna Kustannukselle.

Pesso mietti myös itse, onko hänen musiikkinsa tarpeeksi pop. Kunnes mä tapasin sut on herkkä kokonaisuus, joka eroaa lyriikoiltaan monestakin listoja dominoivasta biisistä. Äijäräppi ei juuri Pessoa sytytä.

“Siihen on vaikea samaistua, koska en ole koskaan ollut mikään kauhea ‘äijä’. Musta on hyvä, että tässä ajassa puhutaan myös miesten herkkyydestä”, Pesso pohtii.

Vaikka toksinen maskuliinisuus on paljon puhuttu trendi-ilmiö, Pesso kokee aiheesta keskustelemisen vain positiivisena. Toksista maskuliinisuutta esiintyy hänen mukaansa paljon ja se on melko huomaamatontakin.

“On hyvä, että kannustetaan poikia puhumaan tunteistaan ja olemaan herkkiä. Siten voidaan välttyä monilta ikäviltä tilanteilta, joita myös naiset kohtaa toksisen maskuliinisuuden kautta”, Pesso toteaa.

Jengi fiilistelee Viitasaarta myöten

Kuulijat ovat ottaneet levyn hyvin vastaan. Ihmiset jakavat Pessolle omia tarinoitaan siitä, kuinka biisit ovat puhutelleet ja lohduttaneet omissa elämänkokemuksissa.

“Ehkä se on artistin taakkakin, kun lataa niihin biiseihin paljon tunteita niin toisaalta ihmiset tarjoavat feedbackia. Välillä se on rankkaa, koska ne jutut kiinnostaa eikä halua kuitata niitä olankohautuksella, mutta kyllä se välillä on aika diippiä”.

Vastaanotto keikoilla on ollut innostunut Suomea Gasellien kanssa kiertäessä. Viitasaarta myöten jengi on fiilistellyt, joten Pesso ei enää dumaa lähtökohtaisesti yhtäkään keikkapaikkaa.

“Kiertueen aikana on ennakkoluulot karissut. Kai me sittten lopulta ollaan aika samanlaisia, vaikka Helsinki-kupla on välillä paha kupla”, Pesso naurahtaa.

Kolme vuotta sitten syntyneen Joulukuu-biisin sateinen ja harmaa mielenlaatu on historiaa. Debyytti on poikinut positiivisen vastaanoton, joka vie Pesson alkuvuodesta Helsinki-kuplan ulkopuolelle keikoille ja vielä tuntemattomien teemojen pariin biisinkirjoittamisessa.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi