Muinaista persliukua
Nyt tiedämme, että lemmikkien tapa laahata takapuoltaan pitkin lattioita ei olekaan mikään nykyajan vitsaus, vaan juontaa juurensa tuhansien vuosien taa!
Jokainen kissan- tai koiranomistaja on taatusti nähnyt ainakin kerran, miten lemmikki laahaa takapuoltaan lattiaa pitkin - ja saattaa laittaa samalla lattiat ja jopa maton pesukuntoon.
Sen lisäksi jos olet joskus miettinyt, mikä on historian vanhin cringe-hetki, vastaus saattaa löytyä Etelä-Afrikasta.
Tutkijat ovat nimittäin löytäneet 126 000 vuotta vanhan “butt-drag”-fossiilin – kyllä, takapuolen vetämisestä hiekassa syntyneen painauman.
Sen jättäjä on rock hyrax eli Procavia capensis – pieni, pullea ja yllättävän itsevarma nisäkäs, joka näyttää marsun ja pikku norsun sekoitukselta.
Kyseessä on maailman ensimmäinen laatuaan, ja paleontologit ovat innoissaan.
Kun pylly sanoo "tschup tschup"
Fossiilissa näkyy viisi täydellistä uurretta, aivan kuin joku olisi vetänyt pyllynsä pitkin hiekkarantaa rantapäivän päätteeksi.
Tutkijat totesivat, että jäljen pituus on 95 senttiä, mikä on melko vaikuttava suoritus noin jäniksen kokoiselta otukselta.
Aluksi mietittiin, olisiko jäljen voinut tehdä leopardi, muinainen ihminen tai vaikka elefantti, mutta ei.
Kukaan niistä ei olisi onnistunut jättämään niin persoonallista jälkeä.
Vastaus oli selvä: tämä oli klassinen dassie drag – Procavia capensis in action.
Pieni eläin, suuret pissataidot
Rock hyraxit tunnetaan siitä, että ne pissaavat ja kakkaavat samaan paikkaan vuosisatojen ajan, muodostaen kivikovaa, vaaleaa ja kimaltelevaa virtsakiveä nimeltä urolite.
Kun virtsa ja uloste yhdistyvät, syntyy hyraceum – tummaa, tervamaista ainetta, jota on käytetty perinteisenä lääkkeenä. Jep, ihmiset ovat siis käyttäneet muinaista pissaa ja kakkaa esimerkiksi epilepsian ja gynekologisten vaivojen hoitoon.
Nämä kivettyneet hyraceum-kerrostumat ovat tuhansia vuosia vanhoja, ja ne sisältävät siitepölyä sekä tietoa muinaisesta ilmastosta – vähän kuin luonnon oma kiintolevy, joka haisee pahalle.
Ja kyllä, jotkut keräävät sitä edelleen. Mutta koska hyraceum on uusiutumaton luonnonvara, tutkijat toivovat sen suojelemista.
Tiede rakastaa takapuolia
Tutkijat Charles Helm ja Lynne Quick sanovat, että nämä löydöt muuttavat käsitystämme siitä, miten Procavia capensis – ja monet muut eläimet – elivät pleistoseenikaudella.
Lähde: Vice