LGBTIQ-kulttuuri ei “provosoi pukeutumisellaan”, vaan tekee muodista merkityksellistä

Vastavirtakulttuuri luo valtavirtakulttuuria.

Kuva: Clarke Sanders / Unsplash

Minusta on aika outoa, että jo 12-vuotiaat rupeavat ilmoittamaan olevansa homoja tai lesboja tai jotakin tällaista. Siihen liittyy hyvin erikoinen pukeutuminen. Se herättää toisissa oppilaissa närkästystä, vihastusta ja ehkä pelkoakin. Sitten he tietysti kohtelevat tätä oppilasta sillä tavoin kuin tuntevat. Sitten tulee kokemus siitä, että kiusataan ja syrjitään, vaikka oppilas tavallaan on itse hakenut sen huomion”, kommentoi Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorinen Ylen koulukiusaamista käsittelevässä MOT-jaksossa tammikuussa 2019.

Vuorisen mukaan aikuisten pitäisi käsitellä asia niin, että hän joka kokee olevansa erilainen saisi olla rauhassa erilainen kunhan ei “provosoi ja ärsytä omalla käytöksellään toisia”, koska “eiväthän heterotkaan tuo seksuaalista suuntautumistaan jatkuvasti esiin”.

Suurelle osalle ihmisiä itsensä etsiminen ja tunteminen liittyvät verrattain yksinkertaisiin kysymyksiin. Mihin hakeutua töihin, kenen kanssa vääntää skidit, leikatako samanlainen fleda kuin Kylie Jennerillä. Jo valmiiksi olemassa olevan kokoelman päälle vakiintuneita normeja on helppo rakentaa omaa identiteettiään niin kauan kuin mahtuu kyseisiin normeihin.

Vastaus ahtaisiin normeihin

Miten käy, kun kokemus kehosta ja seksuaalisuudesta eivät mahdu näihin normeihin? Entäpä, kun itsessä on piirteitä joiden esiin tuominen saattaa uhata vapautta, turvallisuutta tai jopa henkeä? Haluaisiko, tai voisiko, sellaisia normeja käyttää alustana maailmankuvalleen ja elämäntavalleen?

Kun joutuu dekonstruoimaan perustavanlaatuisia normeja kuten parisuhde, seksuaalisuus ja sukupuoli, koska oma kokemus eroaa valtavirrasta, tulee kyseenalaistettua helpommin myös muut rakenteet. Toisaalta, kun on joutunut rakentamaan identiteettinsä perustuksia myöten itse, ei myöskään ole samaisen valtavirran asettamien normien kahlitsema.

Kuva: Massimo Rinaldi / Unsplash

Vaatteet ja pukeutuminen ovat kautta historian kantaneet enemmän merkityksiä kuin niiden perimmäinen tarkoitus. Pukeutumiseen vaikuttavat useat psyykkiset ominaisuudet, kuten maailmankuva, minäkuva, muisti, identiteetti sekä arvot. Vaatteilla viestitään yhteisöllisyyttä tai toiseutta. Pystymme siis arvioimaan kohtaamistamme ihmisistä paljon jo ennen kuin olemme vaihtaneet sanaakaan heidän kanssaan. Tätä kutsutaan muodin semiotiikaksi.

Huippuunsa hiottu semiotiikan taju

Koska kaikkien on käytettävä vaatteita, ja koska ne kertovat meistä niin paljon, ei ole ihme että muodin alalla on tehty suunnattomasti yhteiskunnan normeja tutkivaa ja kyseenalaistavaa taidetta, etenkin marginalisoitujen ryhmien toimesta.

Koska homoseksuaalisuus on ennen ollut rikos ja nähty henkisenä sairautena, ja nähdään joissain maailmankolkissa edelleen, on LGBTIQ-jengi joutunut hiomaan semiotiikantajunsa aivan huippuunsa. Heteroseksistisessä yhteiskunnassa pitää suojella itseään ja toisaalta tunnistaa toiset. Tämä on A Queer History of Fashion: From The Closet To The Catwalk-kirjan toimittajan  Valerie Steelen mukaan yksi huomattava syy LGBTIQ-dominanssiin muotialalla.

Taideyhteisö on aina ollut valtavirtaa progressiivisempi. Ei ole sattumaa, että 1930-luvulla drag- ja homokulttuurit kietoutuivat toisiinsa tai että suurin osa muotisuunnittelijoista, jotka osaat nimetä ovat LGBTIQ-yhteisön edustaja.

Kuva: Rochelle Brown / Unsplash

Klubi vapaamielisenä turvapaikkana

Huomionarvoista on myös (homo)klubikulttuurin ja muodin yhteys. Klubikulttuuri muodostui turvapaikaksi valtavirtakulttuurin hylkiöille ja on ollut poliittisen vastavirran tyyssija. Näin ollen on helppo ymmärtää, miksi muotiala ja klubikulttuuri ovat erottamattomia. 70-luvun diskosta 90-luvun club kidseihin ja teknoon on klubikulttuuri kerännyt yhteen marginalisoituneita ryhmiä inspiroitumaan toistensa toiseudesta ja rakentamaan jotain uutta itseilleen.

Kuva: Ashly Araya / Unsplash

Klubikulttuurin vapaamielistä asennetta seksiä kohtaan ja sen vaikutusta ei myöskään sovi unohtaa. Maailmanluokan megatähdet Britney Spears ja P!nk ovat molemmat kreditoineet seksuaalista kasvuaan muusikko, performanssitaiteilija ja queer-ikoni Peachesille (joka muuten esiintyy Querellessä huhtikuussa!). 

Olemalla usein rajoittavan valtavirtakulttuurin antiteesi LGBTIQ-kulttuuri on muokannut yhteiskunnastamme kauniimman, suvaitsevamman ja rohkeamman.

 

Querelle Festival, 26.-27. huhtikuuta The Train Factory, Vallila.

1 kommentti

QueerPunk

23.3.2019 11:22

Upea tapahtuma tämä Querelle, täytyykin hommata liput.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi