Kun robotit vievät työmme, haluammeko keksiä väkisin jotain turhaa tilalle vai nauttia niiden tuomasta tehokkuudesta?

Perustulo tarjoaa uuden keskustelutavan, joka auttaa Suomessa tulehtuneeseen työmarkkinakeskusteluun ja maailmanlaajuisesti koko työnjaon uudelleenajatteluun.

Demos Helsingin Roope Mokka puhui Slushin lavalla perustulosta.
Demos Helsingin Roope Mokka puhui Slushin lavalla perustulosta. Kuva: Panu Jansson

Suomessa on uskottu jääräpäisesti ajatukseen, että korkea työllisyysaste on keskeisin keino rahoittaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan teknologian tuomat suuret muutokset vähentävät työvoiman tarvetta ja on hyvin mahdollista, että työpaikka lähtee tulevaisuudessa alta yhä useammalta. Täystyöllisyydestä on turha haaveilla, mutta tehokas ja toimiva yhteiskunta voi olla mahdollinen ilmankin, että kaikki tekevät töitä.

Työttömyys on ongelma oikeistolle, koska liian suuri osa ihmisistä ei tuota, vaan kuluttaa yhteiskunnan varoja. Vasemmiston näkemyksen mukaan työn puute johtuu ahneista omistajista, sillä vaikka tulosta tehtäisiin, ei se näy rivityöntekijän palkkauksessa. Usein tulostakin tehdään työntekijöiden selkärangasta. Elinkeinoelämän keskusliitto parkuu, että työvoimaresurssit on saatava talouden käyttöön ja ay-liike haluaa pitää työpaikoista ja -ehdoista kiinni silloinkin, kun se ei ole enää perusteltavissa.

Edellämainittu perusongelma on mitä ilmeisimmin syynä siihen, miksi startup-tapahtuma Slushin lavallakin puhutaan perustulosta. Startupien ympärille kasataan isoja odotuksia tulevaisuuden taloudesta. Silti menestyneetkään firmat, kuten paraatiesimerkki Supercell, eivät työllistä massiivisia määriä ihmisiä, vaikka verotulot ohjautuisivat Suomeen. Riemuitsemme innovaatioista, jotka tulevat viemään työmme tulevaisuudessa. Ja niin pitää riemuitakin.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula muotoilee Taloussanomien mukaan, kuinka globalisaation ja digitalisaation muovaamassa maailmassa ihmisen pitäisi olla muutoksen keskiössä. Hän kuitenkin toteaa myös, että suurtyöttömyys on pahempi uhka kuin Putin, Venäjä ja Trump. Ehkä tähänkin ajatteluun voisi löytää helpotusta perustulon logiikasta. 

Perustulo vaikuttaa kiinnostavalta työkalulta, jolla tulehtunutta työpuhetta voitaisiin Suomessa saada eteenpäin, vaikka ajatuksen käytännön sovelluksista ei olisikaan vielä mitään tietoa. Idea on kuitenkin simppeli: jokainen saa sovitun määrän rahaa käyttöönsä riippumatta tuloistaan.

Slushin lavalla puhunut ajatushautomo Demos Helsingin Roope Mokka hahmottaa aihetta käsittelevässä blogauksessaan kaksi tapaa lähestyä perustuloa. Siinä, missä Suomen valtio tekee ensi vuonna 2000 ihmisen perustulokokeilua toiveissaan lisätä työn tarjontaa ja säästää valtion rahoja, tekee maailman johtava startup-kiihdyttämö Y Combinator sitä lähes toisella kulmalla. Y Combinator katsoo asiaa teknologisen disruption näkökulmasta: kun teknologia tuhoaa työpaikkoja, yhä useamman on vaikea tulla toimeen työllään. Samaan aikaan esimerkiksi tekoälyn harppaukset saattavat lisätä hyvinvointia enemmän mitä olemme uskaltaneet kuvitella.

Seattlessa avaa ensi vuoden alussa kauppa, joka toimii ilman henkilökuntaa. Kyseessä on Amazonin pilottiprojekti, jossa asiakas marssii kauppaan sisään ja tunnistautuu ovella puhelimellaan. Sen jälkeen hän poimii hyllystä tarvittavan, sujauttaa kassiinsa ja kävelee ulos. Kaupan systeemi tunnistaa valitut tuotteet ja laskuttaa ne luottokortilta. Näkemiin kaupan hymyilevät kassatyöntekijät.

Itseohjautuvat autot ovat kovaa vauhtia tulossa teillemme. LA Times kirjoittaa, kuinka niiden valmistajat aikovat tosissaan kehittää tuotteistaan sellaisia, ettei edes ammattiautoilijoille ole enää tulevaisuudessa käyttöä. Lehden mukaan tämä asettaa uhan alle 1,7 miljoonaa yhdysvaltalaista rekkakuskia ja saman verran taksi-, bussi- ja kuljetusautojen kuljettajia. Hei hei harvemmin hymyilevät ammattikuskit. 

Brittiläinen BGR kirjoittaa Bank of Englandin arviosta, jonka mukaan tulevan 20 vuoden aikana Yhdysvalloista ja Britanniasta häviää robottien myötä peräti 95 miljoonaa työpaikkaa. Se tarkoittaa 50 prosenttia näiden kahden maan työvoimasta. 

Kuinka tärkeää on oikeasti, että esimerkiksi kaikki kaupan kassoilta ja rekkojen rateista vapautuneet löytävät uutta työtä, esimerkiksi jonkun tarpeettoman ja ympäristöä kuluttavan uuden tuotteen myymisellä tai creaamalla mainostoimistolla kivoja kamppiksia noille tuotteille?

Mokka huomioi kirjoituksessaan saman havainnon, jonka ansiosta tätä artikkelia lähdettiin tekemään. Perustulon kannattajista löytyy ihmisiä todella erilaisista taustoista ja he kannattavat ajatusta perustulosta eri syistä.

“Freelancerit ja yrittäjät näkevät perustulon tukirakenteena pätkätyölle, jakamistaloudelle ja alustoille. Ekonomistit ja teknologia-alan ihmiset näkevät sen mahdollisuutena ylläpitää keskiluokkaa automatisaation noustessa. Ympäristöihmiset näkevät sen keinona tavoittaa hyvinvointi planeetan asettamissa rajoissa ja yritysten perustajat yhtenä alkutaipaleen rahoituksen muotona.”

Kun seuraa suomalaista työmarkkinakeskustelua ja kolmikantaisen päätöksenteon haasteita, voisi uusi tapa puhua työstä ja taloudesta olla tervetullut.

Mutta miten kaunis ajatus muuttuu todeksi?

Suomessa perustulokokeilun suhteen ollaan ottamassa ensiaskeleita. Niissä kuitenkin näkyy, ettei ajatus ole välttämättä kristallisoitunut Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa, sillä ensimmäiseen 2000 henkilön kokeiluun otetaan mukaan ainoastaan työttömiä henkilöitä.

Valituille henkilöille lyötäisiin ensi vuoden alussa muiden tukien sijaan käteen 560 euroa kuussa. Tarkoituksena on tutkia perustulon vaikutuksia köyhyyteen, syrjäytymiseen ja byrokratiaan sekä kasvattaa työllisyysastetta. Kriitikot ovat sanoneet, että kyseinen rajaus työttömiin tekee kokeilusta vajaavaisen, ja että kyseessä on pikemminkin kokeilu työttömyysturvan perusosan vastikkeettomuudesta.

“Kokeilu tulisi laajentaa työttömien lisäksi myös esimerkiksi itsensätyöllistäjiin, osa-aikatyötä tekeviin, opiskelijoihin, pienyrittäjiin, pienten lasten vanhempiin ja omaishoitajiin. Vain tällaisella laajalla kokeilulla voimme saada todellista tietoa perustulon vaikutuksista”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo kokeilusta Kansan Uutisille

Osmo Soininvaara huomioi blogissaan, että esitetty kokeilu asettaisi jotkut pakolla mukaan valikoituneista nykyistä huonompaa tilanteeseen tukien kannalta.

“Sosiaalipoliittisia kokeita ei voi järjestää niin, että kokeeseen osallistuja joutuu muuta väestöä huonompaan asemaan.”

Suomessa ollaan kuitenkin maailmanlaajuisessa eturintamassa keskustelussa, joka varmasti yltyy tulevina vuosina. Kokeiluja on viritteillä myös Hollannissa, Kaliforniassa ja Kanadan Ontariossa.

“Tämä ei ole mielestäni missään tapauksessa tai millään tapaa yksinomaan vasemmistolle kuuluva ajatus. Se on itse asiassa rationaalinen ajatus ihmisiltä, jotka haluavat rohkaista työntekoon ja yhteisöön osallistumiseen ja antaa ihmisille lattian, minkä alle heidän ei anneta pudota”, summaa konservatiivipoliitikko Hugh Segal Kanadan kokeilusta The Guardianille.

1 kommentti

Talousperikato

28.12.2016 11:28

Ongelma on siinä, etttä teknlogia kehittyy ja työelämä muuttuu niin nopeasti, ettei julkinen sektori pysy perässä. Se jää koko ihan hirvittävästi jälkeen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi