 |
|
||||||
| City-lehti & BlogCity | Menot ja tapahtumat | Jakelupisteet | Ilmestymisaikataulu | Tilaa City-lehti | Tilaa Cityn uutiskirje | |||||||
City-lehti & BlogCity
15 minuuttia julkisuudessa
Akuliina SaarikoskiHän vie naisesi, hampurilaisesi ja mielenrauhasi. Sitten hän murskaa heterokulttuurin.  Saarikoski toimi Oikeutta eläimille -yhdistyksen tiedottajana kun 102 maatilalla kuvatut Tehotuotanto-videot julkistettiin. "Upeinta oli, kun maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi, että videot ovat lavastettuja, aktivistit ovat kantaneet ruhoja paikalle, tai ulkomailta peräisin. Samana päivänä tuli ilmi, että yksi kuvatuista tiloista oli Anttilan tyttären tila!" Akuliina Saarikoski astuu Javaan. Hän tilaa latten soijamaitoon ja salaatin vegaanikastikkeella. Akuliina riisuu aurinkolasinsa, muttei lippistään, jossa lukee venäjäksi Nalle. Eläinoikeus-, talonvaltaus- ja seksuaalipoliittinen aktivisti haluaa kertoa, miksi jokaisen meistä on rikottava lakia. Tervehdys Akuliina! Olet Suomen tunnetuin aktivisti. Mitkä isti-päätteiset sanat liität itseesi? “Anarkisti, feministi, eläinaktivisti ja seksuaalianarkisti, mutta suurella varauksella. Käsitteet ovat leimaavia ja yksiselitteisiä. Aktivismi-sana tekee poliittisesta toiminnasta kummallista alakulttuuripipertelyä. Poliittinen toiminta on jokaisen ihmisen asia, ei sitä voi ulkoistaa aktivisteille. Ihmisten tulee toimia sekä lain että suoran toiminnan tasolla.” Suora toiminta – sanotaan turkistarhaiskut – ovat siis suorastaan kansalaisvelvollisuus. “Suomalainen yhteiskunta rakentuu kuvottavalla tavalla väkivallan ja eläinten hyväksikäytön päälle. Tätä pitäisi kaikkien vastustaa. Suoran toiminnan ajatus on saada aikaan konkreettinen muutos, vaikkapa turkistarhan sulkeminen. Tarkoitus ei ole vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen vaan lopettaa eläinten tappaminen. Jokainen eläinyksilö on mittaamattoman arvokas.” Eli jos on toiminta on moraalisesti perusteltavissa, ei ole väliä, onko se laillista vai laitonta. Tuossa luotetaan aika paljon ihmisten moraaliin ja kykyyn päättää siitä, mikä on oikein. Entä jos uusnatsi päättää seurata omantunnon ääntä? “Toimia saa ja pitää silloin, kun toiminta on kaikilta kanteilta tarkasteltuna oikein. Eläintensuojelija ja uusnatsi eivät ole vertailukelpoisia. Eläinaktivisti asettuu vastustamaan väkivaltaa ja suojelemaan yksilöä, eläintä. Uusnatsi puolestaan toteuttaa valtion maahanmuuttopolitiikkaa, mutta vähän pidemmälle vietynä. Uusnatsi jakaa ihmiset kansalaisuuden perusteella parempiin ja huonompiin ihmisiin. Valtio tekee ihan samaa, antaa joillekin kansalaisuuden ja toisille ei, ja kohtelee heitä sitten eri tavoin. Ajatus siitä, että tähän maahan saavat tulla vain ne, jotka maata taloudellisesti hyödyttävät, on absurdi.” Join muuten juuri chai latten. Halveksitko mua tai olenko mä ällöttävä? “En mä halveksi ketään, en jaksa olla vegaanipoliisi. Mutta on se väärin.” Jos suomalaiset eivät itse ymmärrä ryhtyä vegaaneiksi, pitääkö meidät pakottaa siihen? “Kyllä. Koko eläinteollisuus tulee lopettaa, maataloustuet etunenässä. Ilmastonmuutos tulee olemaan viimeinen niitti eläintuotannolle, joka aiheuttaa enemmän päästöjä kuin liikenne. Jos aiomme selvitä tällä pallolla pidempään kuin 50 vuotta, ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa. Lehmän kannalta on aivan sama, syökö lihaa vai juustoa. Lihan- ja maidontuotannot ovat kietoutuneet niin vahvasti yhteen, ettei lihassa ja juustossa ole eettisesti tai ilmaston kannalta mitään eroa.” Lisää mielipiteitäsi eläinaktivismista kuullaan Bensaa liekkeihin -radio-ohjelmassasi. Toimittamisen ohella opiskelet oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja Turun ruotsinkielisessä ammattikorkeassa sinusta koulutetaan merikapteenia. Mikä susta tulee isona? “Rupean tekemään sekä juristin että merikapteenin hommia! Toistaiseksi ainoa oikea ammattini on ratikkakuski. Ajoin kolme vuotta Hakaniemen kautta kulkevia prolelinjoja. Lempilinjani on kolmonen, siinä näkee läpileikkauksen yhteiskunnasta. Hakaniemessä nousevat kyytiin kodittomat, Eirassa naiset 500 euron käsilaukuissaan kulkevat ensimmäistä kertaa elämässään julkisella ja ihmettelevät, että miten tämä lippukone toimii. Kerran ajoin Mannerheimintietä väärään suuntaan. Mokasta puhuttiin kahvituvissa vuosia. Halusin kuskiksi esteettisistä syistä. Näin pienenä Sarajevossa leffan, jossa oli mielettömän kaunis ja dramaattinen naiskuljettaja. Siitä lähtien halusin itsekin kuljettaa ratikkaa.” Sarajevo, Neuvostoliitto, Argentiina. Kosmopoliitti-lapsi. “Ulkomailla kasvamisessa on se etu, että oppii ymmärtämään, miten konflikti on aina osa yhteiskunnallista muutosta. Kun palasin kotiin 13-vuotiaana – silloin tosin ajattelin, että kotini on Moskovassa eikä Helsingissä – olin hirveän outo lapsi. Paasasin riikinruotsilla eiralaisessa Svenska Normallyceumissa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Yritin sopeutua, opettelin jopa puhumaan suomenruotsia, mutta ei siitä tullut mitään. 14-vuotiaana ryhdyin anarkistiksi ja punkkariksi, kirjoitin värikynillä Sex Pistolsin lyriikoita seinille. Suomi oli maailman tylsin paikka, joten lukiossa lähdin Argentiinaan vaihtoon. Sikäläinen äikänope oli hurja nainen, joka oli ollut vasemmistolaisuutensa takia pitkään vankilassa juntan hallintoaikana. Minä ja muutamat muut nuoret hengasimme hänen kotonaan, keskustelimme ja opimme. Innokkaana 18-vuotiaana palasin Helsinkiin tekemään vallankumouksesta, mutta tuskin se täällä koskaan tapahtuu. Mulla on anarkistiystäviä, jotka ovat muuttaneet Venäjälle tekemään vallankumousta, sillä Suomessa se ei ole mahdollista.” Joten nyt opiskelet lakia ja kannustat sen rikkomiseen. Päivällä juristi, yöllä kettutyttö? “Juuri niin, asiassa ei ole ristiriitaa. Laki on vain sopimus siitä, miten asiat yhteiskunnassa järjestetään. Sopimuksia voi muuttaa ja niitä voi tarvittaessa rikkoa. Olisi mahtavaa olla juristi. Erityisesti EU-oikeus kiinnostaa, siellä tulee paljon syrjintää koskevia, kiinnostavia direktiivejä.” Syrjinnästä puheenollen, olet kahtena vuonna järjestänyt Pride-kulkueen yhteyteen seksuaalianarkiaa julistavan Mustapinkin blokin mielenosoituksen. Banderolleissanne luki “Queer Jihad”, “Homot takaisin kaappeihin” ja “Kuolema heterokulttuurille”. Ne olivat tietenkin kärjistyksiä... “Eivät olleet.” Ai. Yhym. Sä haluat siis oikeasti murskata heterokulttuurin? “Totta helvetissä mä haluan murskata sen! Eikä se ole edes kovin vaikeaa, heteroseksuaalisuus on nimittäin maailman epävakain konstruktio. Jollei sitä koko ajan vimmatusti ylläpidetä, se hajoaa palasiksi. Mainosten, lehtien, tv:n ja yhteiskunnan ylipäätään täytyy taukoamatta syöttää ajatusta siitä, että ainoa kunnollinen ihminen on hetero.” Miksi heterokulttuurin olemassaolo loukkaa sua? “Heterokulttuurin idea on sulauttaa kaikki poikkeavuudet osaksi itseään. Tällä hetkellä ainoa hyväksytty tapa elää homona on jäljitellä heteroperheen mallia: kaksi aikuista, rivitalonpätkä, koira, lapsi tai pari. Seta liputtaa tällaisen perhekeskeisen heteronormatiivisuuden puolesta ja me seksuaalianarkistit vastustamme sitä. Homo on hyvä homo vaikka se ei haluaisi matkia heteroa.” Seta pyrkii eroon siitä, että homojen pitäisi harrastaa seksiä vain yleisissä vessoissa. Mustapinkin blokin mielestä se on alkuperäistä, vaalittavaa homokulttuuria. Entä jos mä sanoisin, että homot heti takaisin kaappeihin? “Puhuisit sortajan kieltä.” Polttopulloiskuilla uhkailua ja kehotusta tappaa heterokulttuuri. Onko valta teilläkin sama asia kuin väkivalta? “Seta yritti ensimmäisenä vuonna kieltää mustapinkkejä osallistumasta Prideille ja toisena vuonna he nostivat polttopullojutun valtakunnan ykkösaiheeksi. Setassa tiedettiin hyvin, että kukaan meistä ei käyttäisi väkivaltaa. Heteroseksuaalisessa maailmassa eläminen aiheuttaa vihaa, ahdistusta ja häpeää. Mustapinkit ampuivat tunteet takaisin heterojen kasvoille. Joka vuosi pride-kulkueen varrella on ollut kourallinen Jeesus-tyyppejä osoittamassa mieltään. Tuhannet ihmiset marssivat niiden heiluttelemien ’Kuole helvetissä homo’ -kylttien ohi. Mustapinkit ottivat kyltit pois, eikä niitä tyyppejä ole sen jälkeen näkynyt.” Missä määrin valtio saa puuttua ihmisen seksuaalisuuteen? ”Ei missään määrin. Moniavioisuuden pitäisi olla sallittua, samoin huomattavan eri-ikäisten ihmisten väliset rakkaussuhteet, jos molemmat kykenevät ottamaan vastuun itsestään. Rakkaussuhteen tulisi olla sopimus ihmisten, ei ihmisen ja valtion välillä. Ongelmia tulee vasta, jos sopimuksen toinen osapuoli on merkittävästi toista heikommassa asemassa. Näin on esimerkiksi, jos toinen on hyvin nuori ja lähes aina silloin, kun toinen on mies ja toinen on nainen.” Eheyttäjät ja Seta kiistelevät siitä, onko seksuaalisuus myötäsyntyistä vai kasvatuksen tulos. Sä uskot käännyttämiseen. “Seksuaalikäännyttäminen on loistavaa. Vanha vitsi kuuluu, että jokainen nainen tarvitsee vain pienen sysäyksen oikeaan suuntaan. 1990-luvulla jenkkiaktivistien tunnuslause oli ’10 % is not enough, recruit recruit recruit!’. Nuoret ovat lähtökohtaisesti perverssejä ja kokeilunhaluisia. Kasvatusoppaiden mukaan ’13-vuotiaana monet tytöt ovat kiinnostuneita omasta sukupuolestaan, mutta ei hätää, se menee kyllä ohi’. Eikä mene, ei ainakaan itsestään. Tarvitaan hirveä määrä heteromuottiin tunkemista, ehdollistamista ja yhteiskunnan painetta, jotta tuloksena on aikuinen hetero. Käännytystä homoseksuaalisuuteen voi ja kannattaa ehdottomasti harrastaa. Parhaiten se sujuu käytännön harjoituksilla.” KD:t ja persut ovat sitä mieltä, että enemmän oikeuksia homoille tarkoittaa heteroperheen aseman horjumista. Haluavatko seksuaalianarkistit hajottaa perinteisen perheinstituution? “Kyllä haluamme! Päivi Räsänen on queer-sensitiivinen henkilö ja ymmärtää erittäin hyvin, missä vaara piilee. Toiminnan ydin on horjuttaa heteroperheen ja -parisuhteen ylivalta-asemaa yhteiskunnassa. Ja olla ylipäätään aina piikkinä lihassa.” Bensaa liekkeihin! YLE Radio 1:ssä lauantaisin klo 12.15. Pieni anarkistinbongausopasJokainen kunnon anarkisti haluaa olla omanlaisensa anarkisti. Cityn oppaalla bongaat tavallisimmat anarkistilajit. Anarkoindividualisti
Anarkokapitalisti
Anarkokommunisti
Anarkosyndikalisti
Ekoanarkisti
Kapinallinen anarkisti
File Akuliina Saarikoski
jaa/ei/poissa
 Tilaa Cityn uutiskirjeOle ajantasaistettu. Tiedät aina, mistä seuraava City-lehti kirjoittaa ja kaupunki pian puhuu. Mukana myös City.fi-newsit! Uutiskirje ilmestyy pääsääntöisesti kerran kahdessa viikossa. Stay tuned. Kommentit (50 ensimmäistä)
Kommentoi artikkelia
|
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
