BlogCity
Ruotsi-Suomi 2011
Pete Suhonen

Suuri aamiaistesti

Tuomas Vimma etsi ja löysi kaupungin parhaan aamiaisen. Hyvää ruokahalua.


Tuomas Vimma (ei kuvassa) maistoi kahdeksan aamiaista.

Jo Kafka kirjoitti, että aamiainen on päivän tärkein ateria (tosin syömishäiriön, masennuksen ja tubin riivaamalta eksistentialistilta ei varmaankaan pitäisi ottaa elämänohjeita vastaan). Yön aikana on yleensä kulunut melkoisesti aikaa viimeksi nauttimastamme ateriasta ja kehomme on vajonnut eräänlaiseen paastotilaan. Tuhti fiksi hiilihydraatteja, rasvaa, proteiineja sekä vitamiineja potkaisee päivän aivan eri tavalla käyntiin kuin pelkkä työmatkalla mukaan noukittu latte. Aivomme tarvitsevat ennen kaikkea hiilareita lähteäkseen kunnolla käyntiin. Lukuisat testit ovat osoittaneet, että aamupuuronsa kiltisti lusikoineet pärjäävät koulussa ja työelämässä paremmin.

Kunnollisen aamiaisen löytäminen Helsingistä ei aina ole ollut helppoa, mutta hotellien rinnalle on viime vuosina ilmestynyt melkoinen määrä aamiaista tarjoavia ravintoloita. Ekbergin aamiaispöytä on ehtinyt jo muodostua suoranaiseksi käsitteeksi. Kuudellatoista eurolla saa viettää vaikka koko sunnuntaiaamunpäivän Aleksanterinleivoksia mässäten. Ekbergin ovatkin löytäneet – ylläri pylläri – raskaana olevat naiset. Vaikka 16 euroa saattaa kuulostaa jonkun mielestä kovalta hinnalta, ei se ole kuitenkaan lähimainkaan kaupungin kallein aamiainen. Hotelli Tornin ylimmässä kerroksessa tarjoiltava ateljeeaamiainen upeine näköaloineen köyhdyttää 35 euroa, jolla saisi jo kahden ruokalajin lounaan Chez Dominiquesta.

Parempi myöhään

Kaupungin aamiastarjontaan tutustuessa yllättää positiivisesti se, että lähes kaikissa kiinteähintaisissa brekkaripaikoissa aamiaista saa aina puoli yhteentoista saakka. Monella edellisenä iltana hippajalassa olleella matkustavaisella on hotellin aamiaisbuffetti jäänyt pelkästään huhupuheiden varaan sen päättyessä käsittämättömän varhain. Ainakin Torissa, Bar 9:ssä sekä Tin Tin Tangossa aamiaista saa koko päivän, aina keittiön sulkeutumiseen saakka.

Ylivoimaisesti suosituin tuntuu olevan pohjoismaalainen muunnelma mannermaisesta aamiaisesta, joka sisältää leikkeleitä, juustoja, muroja, keitettyjä ja paistettuja munia sekä erilaisia leipiä. Mehu tarjoillaan jostain syystä lähes poikkeuksetta puolen desilitran shottilaseista, oli kyse sitten Juissista tai kalliista ruotsalaisesta tuorepuristetusta nektaarista. Hedelmätarjonta osoittautui Kämpiä lukuun ottamatta heikoksi.

Louniainen vai aamas?

Baijerilaiset, puolalaiset sekä hobitit nauttivat perinteisesti kaksi aamiaista. Kakkosbrekkaria ei pidä sotkea brunssiin – paremman väen aamiaisen ja lounaan välimuotoon – joka tarjoillaan yleensä klo 10–12. Brunsseja tarjoavia ravintoloita on nykyisin Helsingissä kiitettävän paljon. Tyylikkäitä vaihtoehtoja sunnuntaibrunssin nauttimiseen ovat Töölönranta, Rivoli, Fabian sekä Fanny goes to Hollywood.

Yleinen nyrkkisääntö maailmalla on se, että mitä pohjoisemmassa asutaan, sitä tukevampi on aamun ensimmäinen ateria. Esimerkiksi Englannissa perinteisesti ainoa tapa syödä hyvin on ollut nauttia aamiainen kolme kertaa päivässä. Perinteistä englantilaista aamiaista papuineen ja paistettuine tomaatteineen löytyy ainakin Iso Roobertinkadun Bali-Haista sekä Kämpistä. Toinen herrasmiehen aamiaiseen luontevasti istuva elementti taas loisti poissaolollaan. Yhtään ravintolaa, josta saisi ostereita ennen kello kymmentä aamulla, ei kaupungista löytynyt.

Vaikka croissant ei ole alunperin ranskalainen keksintö, vaan se on 1600-luvun Budapestista, omaavat ranskalaiset kiistatta ylimmän auktoriteetin mitä voisarviasioihin tulee. Moni Ranskassa asunut valitteleekin kunnollisten croissantien puuttumista Helsingissä. Pariisilaiset kriteerit (sisältä pehmeä, ulkoa rapea) täyttävän voisarven löytäminen osoittautuikin lähes ylivoimaiseksi tehtäväksi. Lähimmäksi pääsi yllättäen rautatieaseman ravintola Eliel kahden euron croissantillaan, jonkalaisen olisi melkein voinut kuvitella saavansa Boulevard St. Germainin varrelta. Pinnat Avecralle.

Ylös, ulos ja drinkille!

Perinteisesti on pidetty sääntönä, että ainoa alkoholijuoma, jota voidaan tyylikkäästi nauttia ennen puoltapäivää on samppanja. Tuoremehun kanssa yhdistettynä siitä syntyy nestemäinen aamiainen nimeltä Mimosa, jonka piristävän vaikutuksen nimeen monet vannovat. Etikettisäännöille kintaalla viittaavat, ja hiukan terävämpää starttia päiväänsä haluavat, ovat yleensä tilanneet Bloody Maryn, Ramos Gin Fizzin tai brandylla vahvistetun kahvin (café carajillo tai café coretto kielestä riippuen). A-oikeuksilla varustettuja aamiaispaikkoja Helsingistä löytyy lukuisia, eikä yhdessäkään niistä katsottu kieroon aamuista tissuttelua. Tyylikkäin ympäristö aamusamppanjalle on itseoikeutetusti Kämp, jossa päivän ensimmäisen Bollingerin voi poksauttaa auki heti yhdeksältä. Myös Stockmannin baari on kuulemma ollut aamujanoisten suosiossa jo pidemmän aikaa.

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa henkilöä kohden – lähes kymmenen kiloa vuodessa. Höyryävä kupillinen arabicaa muodostaakin monen mielestä aamiaisen selkärangan. Siksipä kaupungin parhaasta aamiaisesta kirjoittaessa ei kahvia voida sivuttaa olankohautuksella. Kahvin laatu vaihtelee kahviloissa ja ravintoloissa teenmakuisesta litkusta todellisiin laatukahveihin. Ei lienekään yllätys, että kaikki monen kympin luksushotelliaamiaisten kanssa tarjoillut kahvit olivat ensiluokkaisia. Kaupungin parhaan kahvikupin koti oli kuitenkin Kalevankadulla sijaitseva Gran Delicato.

Kuinkas sitten kävikään?

Entäs se kaupungin paras aamiainen? Parhaiten aamiaisasioissa hemmoitellaan Bulevardin kulmilla asuvia. Vaikka Ekbergin aamiainen onkin erästä huippukokkia lainatakseni "melkoisen väsähtänyt näinä päivinä", pärjää se kilpailussa silti kunnialla. Mutta jos otetaan huomioon hinta-laatusuhde, tarjoiluajat, valikoimien laatu sekä määrä, palvelu, siisteys, tarjolla olevat lehdet sekä kuun asento, aamiaiskilpailun voittajaksi nousee kulman takana sijaitseva Krulla ja sen 10,30 euroa maksava kaupungin paras aamiainen. Suosittelemme. Heikoimmalla tolalla aamiaiset olivat Kalliossa, josta ei irronnut Picnicin patonkia kummempaa ennen kello kymmentä aamulla. Yhdeksältä olisi tosin ollut tarjolla kahden euron keskioluttuoppeja tai 40 euron thaimaalaista hierontaa happy endingillä.

Oliver Werner Krulla’s

Fredrikinkatu 41

Hotelli Kämp / Yume

Kluuvikatu 2

Café Ekberg

Bulevardi 9

Karl Fazer Café

Kluuvikatu 3

La Société de Cochon

Mannerheimintie 14

Ravintola Bali-Hai

Iso Roobertinkatu 35

Ravintola Tori

Punavuorenkatu 2

Café Tin Tin Tango

Töölöntorinkatu 7


Tilaa Cityn uutiskirje

Ole ajantasaistettu. Tiedät aina, mistä seuraava City-lehti kirjoittaa ja kaupunki pian puhuu. Mukana myös City.fi-newsit! Uutiskirje ilmestyy pääsääntöisesti kerran kahdessa viikossa. Stay tuned.

Kommentit (12)

  • 1.Wannabebrunssailijalle 13.3.2008 22:48 Herra Vimman toteamus "Kakkosbrekkaria ei pidä sotkea brunssiin – paremman väen aamiaisen ja lounaan välimuotoon – joka tarjoillaan yleensä klo 10–12." vaikuttaa sangen töksähtävältä kun kollaan omien iltapäivien brunsisessioiden muistikuvien tueksi artikkelin esimerkkiravintoloiden mainostamat exaktit brunssiajat: 12-17 Töölönrannassa, 12-17 Fabianissa, 11-15 Fanny goes to Hollywood:ssa ja 13-17 Rivolissa.
    Suuressa aamiaistestissä oli myös jätetty testaamatta Engelin aamiaisherkut, joille riittää sunnuntaisin kysyntää jonoksi asti. Testattuihin aamiaispaikkoihin liittyen ei itselläni ole kokemusta kuin Kämpin aamiaisesta, jolla en kylläkään kaivannut ostereita. Nämä meren antimet sopivat omaan makuuni paremmin vaikkapa Rivolin brunssilla. Kannattaa kokeilla -mutta vasta klo 13 jälkeen...
  • 2.Kieppu 14.3.2008 12:21 Kallion aamiaistajille: Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun kulmassa sijaitsee mainio kahvila/baari Luft, josta saa la ja su ainakin brunssia aina iltapäivään saakka hyvinkin kohtuulliseen hintaan (jos en väärin muista, oli 8-10 €). Hyvältä näytti sapuskat kun olin itse iltapäiväkaffea nauttimassa :)
  • 3.kalliottaren_kokemus 15.3.2008 16:00 Suosittelen Luftin kaikille rennon aamiaisen ystäville. Paikka on kyllä kovin täysi, joten pari kertaa on pitänyt retkeillä Hakaniemen Javaan. :)
  • 4.Luftista 15.3.2008 20:07 Luft aukeaa vasta klo 10...
  • 5.Kürbiskernl 22.3.2008 01:12 Minne jäi vanhan kunnon Primulan kulman aamiainen arvosteluista?!
  • 6.Weaner1683 26.3.2008 09:38 Vai että croissant (oikeasti Kipferl) keksitty Budapestissä? Onkohan toimittaja kenties ollut siellä matkalla ja uskonut kaiken mitä paikalliset ovat hänelle kertoneet?

    Keksintö on kyllä Wieniläinen, 2. Turkkilaispiirityksen jälkeen voitonmerkiksi leivottu, mallia otettu tietysti hävinneiden turkkilaisten lipun puolikuusta. Ranskaan croissant tuli Marie Antoinetten (alunperin itävaltalainen prinsessa) mukana, fransut sitten kehittivät siitä oman ihraisen versionsa. Pariisista ei saa kunnon croisantteja, vähän kun vertaisia artesaanileipää ja big maccia.
  • 7.Tuomas Vimma 26.3.2008 12:32 Pari sanaa croissantin historiasta.

    Voisarven keksimisestä ovat yrittäneet omia kunnian monet kansat. Artikkelia kirjoittaessani tutustuin useaan tarinaan, mutta -- kuten lähes aina ruoka-asioissa -- minulla on tapana luottaa keittiöraamattuun Larousse Gastronomiqueen, joka ei vielä kertaakaan ole jättänyt minua pulaan.

    Viittaan nyt Larousse Gastronomiquen ensimmäiseen, ranskankieliseen laitokseen vuodelta 1938 (vapaasti kääntäen):

    Tohtori Alfred Gottschalk kertoo sarven syntyneen Budapestissä, jossa paikallinen leipuri alkoi myydä kuunsirpin muotoisia leivonnaisia sen kunniaksi, että Budapestiä piirittäneet turkkilaiset oli lyöty vuonna 1686.

    Budapestistä croissantit kulkeutuivat Wieniin, ja -- aivan kuten kerroit -- sieltä Ranskaan.

    Wikipedia on ihan kiva juttu, mutta gastronomiaan liittyvissä asioissa suosittelen siihen sokeasti luottamisen sijasta tutustumaan vaikkapa edellämainituun teokseen. Siitä on olemassa myös kohtuullisen hyvä englanninkielinen käännös, jonka voi hankkia mm. Akateemisesta.

    Mitä pariisilaisiin croissanteihin tulee, niin suosittelen asioimaan joko Le Quartier du Painissa (aivan Eiffel-torinin vieressä) tai rue Vercingétorixilla sijaitsevassa Le Moulin de la Viergessä. Turistipaikoista saa toki aivan luokattoman huonoja voisarvia, mutta Pariisia ei pidä niiden takia syyttä tuomita.

    Hauskaa keväänalkua toivottaen,

    Tuomas Vimma
  • 8.Tuomas Vimma 27.3.2008 11:17 Croissantin historiasta vielä.

    Vaikka croissantien alkukotina pidetäänkin 1600-luvun Budapestia, ensimmäiset kirjalliset viittaukset siihen löytyvät vasta 1800-luvulta, ja silloin nimen omaan Ranskasta.

    Kirjahyllystäni löytynyt vuonna 1853 julkaistu "Des substances alimentaires" mainitsee croissantin "fantasia- ja luksusleivonnaisena, jota syödään Pariisin hienostokahviloissa".

    Pienellä etsimisellä (järjestelin samalla kirjahyllyni kokkiosaston uuteen uskoon) löytyi vuodelta 1906 oleva Nouvelle Encyclopedie culinaire, jossa annettu croissantresepti muistutti jo suuresti nykyisesti Ranskassa käytettyä.

    Itse pidän enemmän pariisilaisista croissanteista, jotka ovat jonkin verran hiivaisempia ja makeampia kuin wieniläiset. Koska Suomesta on kertakaikkisen mahdotonta saada kunnollisia pariisilaisia voisarvia, annan tässä asiasta enemmän kiinnostuneille reseptin, jolla itse leivon sunnuntaicroissantini.

    Sekoita 25g tuorehiivaa sekä 2,5dl kädenlämpöistä kulutusmaitoa.

    Sekoita 500g vehnäjauhoja 65g sokeria sekä 7g suolaa keskenään.

    Tee kuivan ainesosan keskelle syvennys ja kaada neste siihen.

    Sekoita sormin, ja heti kun neste on imeytynyt jauhoihin, peitä kankaalla ja anna levätä 30-60 min (huoneenlämmöstä riippuen).

    Kaulitse neliönmupotoiseksi levyksi. Voitele reilusti (250g voita). Taittele taikina kaksinkerroin ja anna levätä 30 min.

    Kaulitse levy n. 45 x 15 cm -kokoiseksi levyksi. Leikkaa (haluamasi kokoisiksi) kolmioiksi. Rullaa croissantit ja taivuta ne kuunsirpin muotoisiksi.

    Anna nousta vedottomassa tilassa vielä 15-45 min.

    Voitele vatkatulla munankeltuaisella.

    Paista 220-asteisessa uunissa n. 10 min.
  • 9.Satunnainen brunssailija 12.7.2009 21:03 Kävin juuri pitkästä aikaa Ekbergin brunssilla. Joskus artikkelin kirjoittamisen jälkeen sieltä on kadonnut leivokset ja hinta noussut. Leivosten tilalla oli hiukan eläneen näköinen kakku. Muutenkin yleisilme muistutti keskitasoisesta hotellista. Kahvila on edelleen kaunis tosin ja tilaa oli todella hyvin.
  • 10.a_d 30.8.2009 23:59 Kävimme Ekbergillä sunnuntaina ja olihan se pettymys. Hinta on noussut 18 euroon, mikä antaa odottaa jo laatua, valikoimaa ja toimivampaa pöytää. Mitä vielä, tarjoiluastiat ovat suht pieniä, joten joku tuote on koko ajan loppu, tosin niitä kyllä tuodaan lisää - juuri kun on luovinut takaisin pöytäänsä. Lautaset ovat minikokoa, samoin lasit, joten hakuja tulee useita, ainakin minusta isommat astiat helpottaisivat jonotusta. Tai oikeammin kurkottelua muiden yli. Valikoima ei ole loppujen lopuksi kaksinen, vaikka joitain mukavuuksiakin kyllä pöydästä löytyi, maukas munakokkeli ja porkkanakakku, croissantitkin olivat tuoreita. Tuntuu kyllä siltä, että en taida mennä toiste.
  • 11.annastinaA 18.12.2009 23:53 millä Krulla toimittajia lahjoo. Ystäväpiiristäni on tehty useita käyntejä ko paikkaan. jokainen on ollut erittäin tyytymätön.
    lähes ammattilaisesti kahviloita käyttävänä vähän ihmettelen myös Ekbergin kehumista. pahempaa kahvia joutuu etsimään ja mm kluuvikadun Fazun tarjonta aamiaisella hakkaa Ekbergin mennen tullen varsinkin kakkutarjonnassa. muuten Fazua ei paljon voi nykyään kehua. henkilökuntaa on kovasti mutta mm pöydät siistimättä ja seisovassa pöydässä puutteita, sotkuista, tyhjiä vateja jne.
  • 12.dsas 22.12.2009 11:42 "millä Krulla toimittajia lahjoo. Ystäväpiiristäni on tehty useita käyntejä ko paikkaan. jokainen on ollut erittäin tyytymätön."

    Krullan tilalla on nykyään Kakkugalleria, joten ei tarvitse enää stressata Fredalla.

Kommentoi artikkelia

Anna sähköpostiosoite, jos haluat, että sinuun voidaan ottaa yhteyttä. Osoite ei ole pakollinen, mutta jos määrittelet sen, se näkyy julkisesti kaikille.

Kirjoita kenttään viisikirjaiminen sinisellä kirjoitettu sana, joka on yllä olevassa kuvassa. Kirjainkoolla ei ole merkitystä. Tällä toimenpiteellä estämme roskapostitusta. Tai kirjaudu sisään palveluun, jolloin tarkistetta ei kysytä.

Lue lisää: uusin City-lehti

Sebastian Rejman
Giant Leapin laulaja-kitaristi...
Kommentoi (5)
Johdot irti!
Kolumni.
Kommentoi (6)
Ravintolauutiset: Tampere
Kommentoi
Lukijat kysyvät, lesbo vastaa
Rotuoppi.
Kommentoi (4)
Ravintolauutiset: Turku
Kommentoi
Juristin barbileikki
Miksi me välitämme siitä, mitä...
Kommentoi (9) Katso video
Dildo sairastaa
Sisäpiiri.
Kommentoi (3)
Kuuma lista
Mistä kaupunki puhuu?
Kommentoi
Me ei olla sankareita kaikki
Toim.huom.
Kommentoi
Muodin laki 2010
Cityn suuri epistola tyylistä &...
Kommentoi (2)

Lue lisää: Ravintolat

Ravintolauutiset: Helsinki
Kommentoi
Kuultua
Helsingin ravintolauutiset
Kommentoi (1)
Kuultua
Helsingin klubi- ja...
Kommentoi (1)
Penkkilätkän parhaat
On taas pikkumustan ja kuohuviinin...
Kommentoi (1)
City goes kapakkakierros
Tympivätkö keskustan baarit?...
Kommentoi
Ravintolauutiset: Helsinki
Kommentoi (1)
Terassiopas
City esittelee 60 ensimmäistä...
Kommentoi (34)
Spy Hard
Kun muut bailaavat, me vakoilemme
Kommentoi
Kuultua: klubit
Helsingin klubiuutiset
Kommentoi
Kuultua
Helsingin ravintolauutiset
Kommentoi (6)