Nyt se sitten vähitellen alkaa. Tarkemmin sanoen kahden vuoden pesti Venäjän maalla, aluksi tosin näin varovaisesti viikko kerrallaan ja viikko välissä kotona, mutta keväämmällä siirryn tänne sitten pysyvästi pariksi vuodeksi.
Tänään siis aamukoneella ilman sen kummempia kommelluksia Moskovaan ja suoraan toimistolle. Pikainen lounas viereisessä pikku ruokala-ravintolassa (salaattia á 33 ruplaa / 100 g eli noin euron, pala leipää, kanakeittoa ja karpalomehua, yht 130 ruplaa. OK.
Illalla olis sitten meno pitkästä aikaa Syktyvkariin, Komin tasavallan pääkaupunkiin. Syktyvkar on noin 1000 km Moskovasta koilliseen, lentäen sinne pääsee noin 1,5 tunnissa eli melko vikkelään. Ainut ikävä puoli on, että iltakone lähtee tosi myöhään, joten perille tulemme totuttuun tapaan vasta puolelta öin.
Toimistolta lähdimme iltakuuden tietämillä kohti Vnukovon lentokenttää, mikä olikin kokenut aikamoisen muodonmuutoksen sitten edellisen käynnin, mistä olikin kulunut aikaa jo parisen vuotta. Aikaisemmin melko nuhjuisen tuntuisesta kentästä oli tullut melkoisen siisti ja valoisa, mutta samalla varsin steriilin oloinen. Sisääntuloaulassa oli pari pientä ravintolaakin, tai oikeammin pari pientä kahviota, mistä sai sämpylöitä, kahvia, pullaa yms. pientä hiukopalaa pahimpaan nälkään.
Turvatarkastus olikin jälleen perusteellinen ennen lähtöaulaan menoa. Kassit oli läpivalaistu venäläiseen tapaan jo ulko-ovella, ja nyt tarkastettiin kaikki vielä kertaalleen ja perusteellisesti. Kengät riisuttiin pieneen muoviammeeseen, käsimatkatavara ja takit yms. survottiin vähän suurempaan muoviammeeseen, vyö irrotettiin ja tuotiin metallinpaljastimen ohi erikseen tutkittavaksi. Ammeet hihnalle ja sitten vaan itse paljastimen läpi ja ruumiintarkastukseen.
Lento Syktyvkariin lähti klo 21.45. Totuttuun tapaan kone oli jälleen Tupolev 134, liikennöitsijänä tällä kertaa joku aika sitten KomInterAvijan eli entisen toimijan ostanut UTAir. Koneessa matkustajapaikkoja on ehkä noin 70. Tilaa oli aivan kohtuullisesti, joskin kabiinissa oli melko hämärää, kuten yleensä. Ennen koneen lähtöä annettiin tavanomainen opastus turvallisuusasioista venäjäksi ja englanniksi, missä vakuutettiin, että ”meidän koneissamme ei ole kyllä mitään vikaa eikä yleensä mitään ole sattunut, mutta siitä huolimatta käymme turva-asiat läpi.....”.
Ja sitten ilmaan. Iltapala tuotiin lennon puolivälissä ja taas oli suomalaiseen versioon verrattuna ruhtinaallinen tarjoilu: oli tuoremehua ja punkkua tai olutta, leipää, juustoa, suolalihaa, kirsikkatomaatteja, salaattia, hedelmiä, suklaata, teetä tai kahvia..... Ja tämä oli siis turistiluokan kotimaanlento. Finnairin lennolla Helsingistä Moskovaan tarjolla oli pieni sämpylä ja suklaapala. Iltapalan jälkeen sitten koneen pikkuruiseen veskiin ponnistamaan. Siellä olikin oikein mukavaa istuskella ja katsella kattoikkunasta kuuta ja kirkasta tähtitaivasta! Putolev näköjään satsaa myös vessaelämyksiin.
Perillä Syktyvkarissa toimitaan siten, että bussi hakee matkustajat koneesta, ja sitten marssitaan kentän portista aseman ulkopuolelle, missä jäädään hetkeksi odottelemaan matkatavaroita. Portin vieressä on pikkuinen aula, minne matkatavarat tulevat, kunhan vastuussa oleva maatuska saa oven auki. Kamat kerätään todella antiikkisen näköiseltä liukuhihnalta eikä aulasta ole ulospääsyä, ennen kuin maatuska on tarkastanut, että oma kuittisi matkatavaroista vastaa laukkusi tägiä. Kannattaa siis todella olla huolellinen, kuten muidenkin paperilappujen ja propuskoiden kanssa. Venäjällä ei kerta kaikkiaan kannata mitään lippua tai lappua hävittää, sillä niitä saatetaan kysyä tämän tästä ja ilman niitä saattavat asiat muuttua hyvin hankaliksi.
Kentällä meitä oli vastassa paikallisen paperitehtaan lähettämä auto, mikä kuskasi meidät kaupungin laidalle tehtaan kupeessa sijaitsevaan Viktoria-hotelliin. Hotelli oli melko pieni, mutta todella siisti ja hyvässä kunnossa, eli poikkesi todella paljon lähes kaikista muista kaupungin rakennuksista, mitkä ovat kerta kaikkiaan kammottavan näköisiä röttelöitä. Omassa huoneessani oli yhdistetty olohuone ja makuualkovi, eteinen, kylppäri ja pieni keittiö mikroineen, astioineen ja vedenkeittimineen, kaikki erittäin hyvässä ja siistissä kunnossa. Ainoa negatiivinen asia oli, että huoneessa oli tosi kuuma. Hinta oli myös varsin kohtuullinen: 900 ruplaa / yö eli alle 30 euroa. Diman huone, mikä oli kooltaan vain ehkä puolet mun huoneesta oli myös hinnaltaan puolet tästä.
1 kommentti
Anonyymi
5.12.2021 11:49
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin