Arjet matavat hitaanlaisesti. Aamulla 8:30 toimistolle, illalla kuuden jälkeen kämpille, kaupat, sapuskat, joskus salille ja nukkumaan. Kitarasta katkes kieli - järisyttävää! No, maanantai-iltana joskus klo 11 jälkeen joku paukapää ammuskeli vartin verran jotain paukkupommeja tiiviiseen tahtiin. Herätessäni paukkeeseen luulin pienen hetken niitä laukauksiksi, mutta vain hetken. Ketään eikä mitään kyllä näkynyt.
Kelit ovat alkuviikosta kyllä olleet kohtalaisen lämpimät; lumi sulaa ja kuraa on kaikkialla. Kirgiisin näköisiä topparoikkia on siellä täällä hajottamassa lumikasoja, jopa myöhään illalla ja viikonloppunakin, ja lumen alta paljastuvan roinan ja roskan määrä on aivan uskomaton: on röökiaskeja, muovipusseja, todella paljon olut- ja votkapulloja - ja koiranpaskaa, jopa oman taloni takapihan leikkipaikalla, mikä on suorastaan karmean näköinen. Eipä ihme, ettei siellä ole juuri leikkiviä lapsia näkynyt, vaikka niitä tässäkin talossa on.
Tiistain "The Moscow Timesissa" oli juttua moskovalaisten lasten kouluruokailusta. Parikymmentä koulua kaikenkaikkiaan n. 1500 koulusta otta koekäyttöön älykortin, millä voi maksaa kouluruokailun - ja vain ja ainoastaan kouluruokailun. Käteistä sillä siis ei voi nostaa eikä sillä voi maksaa missään muualla eikä mitään muuta. Tämä siksi, etteivät koululaiset tuhlaisi lounaaseen tarkoitettuja rahojaan tupakkaan ja olueen tai hedelmäpeleihin, kuten nykyään näyttää olevan tapana yhä enenevässä määrin, tupakka- ja olutkiskoja ja pelihalleja kun on joka nurkalla ja harvoinpa tulee nuorisoa vastaan ilman, etteikö edes jollain olisi bisseflinda handussa. Ihan siis aiheesta ovat kaupunginisät ja -äidit heränneet ja ryhtyneet toimenpiteisiin.
Tiistai-iltana oli sitten seittemältä eka sovittu tapaaminen trainerin, Alexein, kanssa. Kaveri on ehkä iältään reilu 5-kymppinen, lyhyenläntä, mutta leveäharteinen, väitti harrastaneensa aikanaan painonnostoa ja olleensa kova luu alalla, jopa maailmanlaajuisesti, tunsi mm. kaarlokangasniemet veljineen ja muut 60-70-lukujen suomalaiset alan suuruudet. Hänen poikansa on kuulema Venäjän ykkönen omassa painoluokassaan, hänen isänsä oli napannut hopeaa Helsingin olympialaisissa ja seuraavana vuonna kultaa Tukholman MM-kisoissa ja silleen.
No eipä siinä sitten sen kummempia. Veivattiin vähän sitä sun tätä tunnin verran, jatkoin ite vielä vajaan tunnin, seuraava tapaaminen (vstretsa) on torstaina.
Keskiviikkona piipahdin pikapikaa, metrolla, tietty, Leningradin juna-asemalla, minne Suomesta tulevat junat saapuvat. Ihan siis siltä varalta, että lähiaikoina saan vieraita. Onpahan reitti sitten edeltäkäsin tuttu. Parikymmentä vierailijakandidaattia on jo jonossa.
Torstaina oli toka treenikerta kaheksalta Aleksein kanssa, vuorossa hartiat ja hartiavoimin siinä saikin äheltää, sen verran tiukkaa komentoa kaveri piti ja oma sisu kun ei antanut periksi hollätä. Nyt on paikat hieman jäykät, mutta eikohan ne tästä sula, lauantaina jatketaan aamulla yheksältä, vuorossa koivet.
Perjnataina sitten alkoi viikonlopun suunnittelu, vaihtoehtoja pitää vähän katsella kelien mukaan. Viikko on ollut mukavan keväinen, mutta tietysti perjantaina alkoi sataa ja ilma on muutenkin kolean tuntuinen. Ylen verkkosivujen säätiedotus lupaa kyllä Moskovaan lämmintä ja aurinkoista viikonlopuksi, mutta paikallisten käyttämä accuweatherin sivu taas pilvistä, tihkua ja koleeta. Saas nähdä.
1 kommentti
Anonyymi
5.12.2021 11:47
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin