Free lauttasaari!

Kesän pölhöimmästä mediakuohunnasta ei vastannut siiderituopeista työaikana namisteleva Jonna Kauppila, ei tekstiviestipalveluihin koukkuuntunut Jasmine Mäntylä, ei baarinokkapokkaan osallistunut Jari ´´Sökö´´ Sjögren, ei Dimitrin tangokuninkuushaaveet murskannut Päiviö Pyysalo.

Tänä kesänä lauttasaarelaiset olivat ihan omaa luokkaa. Kuvitelkaa lauma patavanhoillisia eri-ikäisiä, molempia sukupuolia edustavia Raimo Ilaskiviä ja kuvitelkaa heidät vaatimaan vapautta kotisaarelleen.

Juuri ne ihmiset, jotka muutama vuosi sitten olivat peloissaan Ruoholahteen rakennettavista Hitas-, Hoas- ja kaupunginasunnoista. Epäsosiaalinen aines alkoi tulla vaarallisen lähelle. Ja oikeassahan he olivat. Kukkaistutuksia revittiin Lauttasaaren ostoskeskuksen edessä. Ilkivalta saapui Lauttasaareen, otsikoi Lauttasaari-lehti.

Lauttasaarelaiset haluavat itsenäisiksi Helsingin ikeen alta. He ovat huomanneet, että lauttasaarelaisten veromarkoilla pidetään yllä koko Itä-Helsinkiä. Lauttasaarelaiset maksavat viulut, itselleen he eivät saa mitään. Huoli on sinänsä ymmärrettävää, sijaitseehan koko Helsinki Lauttasaaresta itään.

Lauttasaarelaisia ei lohduta se, että he ovat saaneet melskata saarellaan suhteellisen vapaasti muun Helsingin puuttumatta asioihin. Lauttasaariseura yhdessä lauttasaarelaisten kunnanvaltuutettujen kanssa on onnistunut torpedoimaan saarelta niin kunnallisen asuntotuotannon kuin pakolaiskeskuksetkin.

Muutama hörhö saarelle eksyy vuosittain omalla rahalla, mutta katoaa paikalta vähin äänin muutaman vuoden kuluessa. Vain syntyperäinen lauttasaarelainen voi ymmärtää kotisaarensa merkittävyyden ja erinomaisuuden. Muille se on vain saari täynnä rumia kerrostaloja ja konservatiivisen huonosti pukeutuvia, omaan erinomaisuuteensa ihastuneita ihmisiä.

Valtuusto voisi tehdä kipeän ongelman eteen jotain heti syysistuntokauden alkajaisiksi.

Jatkossa, kun itä-helsinkiläinen nuori pääsee esimerkiksi urheiluharrastustensa pariin hänelle näytetään aina treenien aluksi kuvaa hymyilevästä lauttasaarelaisesta pariskunnasta, joka lätkänpeluun mahdollistaa. Ja kaupungin asunnon lieteen vosi kiinnittää messinkilaatan, jossa lukee: Kodin lieden lämmön sinulle köyhä, tarjosi lauttasaarelainen pariskunta x.

Tai sitten valtuusto voisi vapauttaa Lauttasaaren saman tien. Senkin uhalllla, että syvässä kusessa oltaisiin. Muualla Helsingissä kun hyviä veronmaksajia ei tunnetusti ole.