Kun Tuomas Kauhaselle tarjottiin tehtäväksi jääkiekon MM-kisoihin tunnusbiisiä, homma vaikutti mukavalta haasteelta, vaikkei mittatilausbiisien tekeminen ollut entuudestaan tuttua. Oli selvää, mitä vaadittiin: isoa, eeppistä ja mahtipontista.
“Meillä oli muutama tulokulma biisiin. Yksi oli, että se toimii pelaajien tsemppauksessa ja ne pystyy latautumaan sillä. Toinen se, että mietitään saundien puolesta millainen sopii jäähalliin. Tuotantoon stadionhenkeä ja mukaan karnevaalitunnelmaa. Mietittiin myös dropin kautta: halusimme kertsin jälkiosuuteen instrumentaalipätkän, jota voi soittaa esimerkiksi maalikoosteissa”, Kauhanen avaa Paita kattoon -biisin syntyä.
Kauhanen ei ole jääkiekon asiantuntija. Siksi pelkän lätkäbiisin sijasta oli luontevaa tehdä kappale, joka toimii tsemppaus- ja kannatuslauluna muihinkin voitonjuhliin.
“Olen kuitenkin urheillut koko elämäni ja sama henkinen lataus on monessa asiassa. En ois lähtenyt julkaisemaan biisiä, jonka takana en voi seistä.”
Kisabiisin tekeminen houkutteli myös siihen liittyvän kaupallisen potentiaalin takia.
“Eihän tässä tyhmä ole. Biisin menestys riippuu paljon siitä, miten Suomi pelaa. Ymmärsin kaikki mahdollisuudet, mitä tän tekeminen toi mukanaan, mutta silti homma oli enemmän kunnianosoitus mulle. On kunnia tehdä biisi noin isolla näkyvyydellä.”
Onnistuessaan kisabiiseistä tulee ikivihreitä klassikoita, joita soitetaan jäähalleissa vuosi toisensa perään. Parhaimmillaan ne ovat suomalaisia yhdistäviä hurmoslauluja, joilla on myös iso taloudellinen merkitys tekijöilleen.
“Jos mietitään Den Glider Iniä tai Ihanaa Leijonat, ihanaa -biisiä, niin ovathan ne liitoksissa siihen voitonjuhlaan ja kaikki muistaa ne tapahtumat biisien kautta. Mutta voi biisi onnistua jäämään historiaan omilla ansioillaankin.”
On omalla tavallaan jännittävää tehdä biisi, joka automaattisesti tavoittaa ison yleisön.
“Mä oon kova jännittämään vastaanottoa. Tekovaiheessa ei jännittänyt, vaan se tuli kuin itsestään. Pari päivää ennen julkaisua huomasin, että mua jännitti tosi paljon se reaktio. Luonnollisesti jännittää normaalia enemmän, koska tietää, että sen tulee kuulemaan niin moni, joka ei välttämättä muuten kuuntelisi mun musaa tai edes räppiä ylipäätään.”
Räppi on genre joka taipuu mainiosti aiheesta kirjoitettujen teemabiisien tekemiseen. Lätkäbiiseillään suosioon ponnahtanut JVG teki biisin tv-kanava Nelosen tunnariksi ja koripallon Susijengillä on omat räppibiisinsä.
“Räpissä on paljon laajempi teksti ja kaikesta on keksitty aiheita. Aina on harrastettu metaforia ja kaksoismerkityksiä, joten kai se helpottaa aiheesta kirjoittamista. Hiphopissa on aina ollut ilmaisunvapaus ja on osaksi freestylestä pohjautuva juttu, että kaikesta voi veistellä.”
Paita kattoon on Kauhaselle uuden aikakauden ensimmäinen biisi. 2013 ensimmäisen soololevynsä julkaissut artisti jätti syksyllä Warner Music -levy-yhtiön ja hyppäsi tuottajakaverinsa MGI:n M-Eazy Musicille. Jakelun ja promootion hoitaa tätä nykyä Universal Music.
“Kalenteri täyttyy, kun kesäksi näyttäisi tulevan koko ajan lisää keikkoja.”
Edessä on myös unelmien urheilukesä, kun lätkän MM-kisat saavat jatkokseen futiksen EM-kisat ja loppukesästä tuijotetaan Rion olympialaisia. Kauhanen on penkkiurheilijana sosiaalista sorttia.
“Kisakatsomot on kivoja, yksin himassa urheilun tsiigaaminen ei ole se juttu.”