Tieto Oyj:n suurin henkilöomistaja ja Venäjän hallinnon neuvonantajana toiminut liikemies Pekka Viljakainen elää tyytyväisenä Joroisissa keskellä ei mitään (vaikka Joroisten kunnan sivujen sloganin mukaan se on kunta keskellä kaikkea). Valitettavasti nopeat datayhteydet puuttuivat savolaiskunnan haja-asutusalueelta. Kunnes Viljakainen kaivoi sellaisen esiin postilaatikkonsa alta.
Ennen datayhteyden löytymistä Viljakainen kävi kuitenkin läpi hämmentävän kamppailun suomalaisten operaattoreiden kanssa. Tämän tarinan hän kertoi Kauppalehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessään ministeri Anne Bernerille.
“Halusin ratkaista asian oman yritykseni osalta, ja lähetin tarjouspyynnöt kolmelle teleoperaattorille. Yritykseni sijaitsee haja-asutusalueella, Joroisissa 18 kilometrin päässä kylätaajamasta. Tämän jälkeen kaikki operaattorit ilmoittivat, että alueella ei ole valokaapeliyhteyksiä tarjolla.”
“Kun kerroin sitten savolaiseen tyyliin, että raha ei ole ongelma, ei sekään auttanut. Vasta soitto suurimman operaattorin hallituksen puheenjohtajalle synnytti reilun tarjouksen: 13 kilometriä omaa valokaapelia ja hintaan 135 000 euroa + alv neton netto.”
“Vaimon mielestä hinta oli hieman korkea.”
Viljakainen kertoo sattumalta tavanneensa “puheliikennekonkarin”, joka kertoi hänelle, että lähes kaikkialle Suomeen on 1980-1990-luvuilla vedetty valokaapeleita reilusti. Alun perin ne oli tarkoitettu puheliikenteeseen, mutta lankapuhelinten ajan mentyä ohi ne ovat jääneet käyttämättä.
Viljakainen kyseli operaattoreilta mahdollisuutta käyttää maan alta mahdollisesti löytyvää käyttämätönä kaapelia, mutta neljän kuukauden ajan hän sai kuulla operaattoreilta, ettei alueella sellaista ole.
“En antanut periksi. Lopulta otettiin kaivinkone esille. Kuinka ollakaan, suoraan meidän postilaatikkomme alta löytyi – ei yhden, vaan kahden – Suomessa toimivan teleoperaattorin valokaapelit.”
“Olen nyt siis kolme viikkoa vanhan, 400/400 megatavun huippunopean tietoliikenneyhteyden onnellinen isäntä. Samalla teleoperaattori sai maksavan, erittäin lojaalin asiakkaan.”
Viljakainen summaa tarinansa viestillä ministeri Bernerille.
“Pesunkestävänä kapitalistina ymmärrän, ettei valtio voi pakottaa liikeyrityksiä investoimaan liiketaloudellisesti kestämättömiin projekteihin. Mielestäni kuitenkin valtion tulisi velvoittaa kaikki teleoperaattorit inventoimaan ja julkistamaan kaikki viimeisen 30 vuoden aikana maahan kaivetut kuidut. Nämä osittain myös valtion tuella tehdyt investoinnit pitää saada hyödyttämään yhteiskuntaa.”