Rahan korruptio: 31. Pelin henki.

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 31. Pelin henki. Lisämateriaalia Jani Laasosen blogissa.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/03/31-pelin-henki.html

[LAINAUS]keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010
31. Pelin henki

Vielä sata vuotta sitten, ja sitä aikaisemmin, tyypillinen kansalainen asui maaseudulla ja sai toimeentulonsa suoraan luonnosta. Hyvinvointi oli raskaan työnteon takana ja se oli kiinteästi sidoksissa omin käsin tehtyyn konkreettiseen työhön. Niukkuus oli asioiden luonnollinen tila. Kenellekään ei tullut mieleen kyseenalaistaa työn teon tarpeellisuutta. Vaihtoehdot olivat vähissä tai niitä ei ollut lainkaan. Ilman työtä ei ollut leipää. Ilman leipää ihminen kuoli nälkään.

Viime vuosisadan puolen välin jälkeen työkoneet ja automaatio mullistivat maaseudun työnteon. Kehittyneen teknologian ansiosta kansakunnan perustarpeet saatiin tyydytettyä vain murto-osalla niiden työntekijöiden määrästä, joita aikaisemmin oltiin tarvittu.

Perustarpeiden tultua tyydytetyiksi siirryttiin korkeampien tarpeiden tyydytykseen. Kun kaikilla oli riittävästi ruokaa ja kelvollinen asunto, syntyi tarve autoille, pesukoneille, puhelimille ja televisioille. Sadat tuhannet ihmiset muuttivat nyt maaseudulta kaupunkeihin työllistyen teollisuuden ja palvelusektorin ammatteihin.

Myös kaupungeissa asuvat ihmiset tarvitsivat välttämättömyyshyödykkeitä pysyäkseen hengissä, mutta sen sijaan että he olisivat hakeneet kaiken suoraan luonnosta kuten ennen, he ostivatkin sen nyt rahalla. Kaikki ihmisen hyvinvoinnille tärkeät välttämättömyyshyödykkeet olivat rahan takana.

Saadakseen rahaa, ihmisen tuli tehdä työtä. Työ saattoi olla mitä tahansa. Sen ei enää tarvinnut olla tuottavaa tai lisätä kenenkään hyvinvointia. Nyt parrakas nainen saattoi kohota miljonääriksi yhdessä pankkiirien, parittajien, juristien, pierutaiteilijoiden, kirjanpitäjien, golfpelaajien ja formulakuskien kanssa. Rahajärjestelmän myötä ihmisten hyvinvoinnin muodostuminen irtosi reaalimaailmasta. Rahajärjestelmässä lähes kaikki käytös, olipa se kuinka kummallista tahansa, voitiin nähdä kunniallisena niin kauan, kunhan se vain tuotti tekijälleen rahaa.

Valtaosassa tapauksista ihmisten toimeentulo perustui kuitenkin aivan tavalliseen työhön ja työstä saatuun palkkaan. Jotta ihmisten motivaatio työntekoon saatiin säilytettyä alati lisääntyvien teknisten apuvälineiden synnyttämästä hyvinvoinnista huolimatta, muodostui valtaeliitin tehtäväksi voitonmaksimoinnin tarkoitusta palvelevan niukkuuden ylläpito. Liika hyvinvointi laiskisti kansaa ja oli siksi vaarallista. Rahan tuli olla niukkaa ja verotuksen kovaa, jotta työläiset saataisiin joka aamu reippaasti työhön.

Sitä mukaa kun tieteen ja teknologian sovellukset synnyttivät ihmisille yhä paremmat mahdollisuudet lisääntyneeseen vapaa-aikaan, hyvinvointiin ja kokonaisvaltaiseen yltäkylläisyyteen, samassa tahdissa valtakoneisto lisäsi verotusta, velkaa ja lainsäädäntöä, luoden siten keinotekoisen rahan niukkuuden ja tarpeen loputtomalle uurastukselle.

Henkisesti tasapainoinen, vähään tyytyväinen ja sitä kautta oman hyvinvointinsa maksimoinut ihminen oli voiton maksimointiin perustuvalle järjestelmälle kauhistus. Jotta talousjärjestelmä saattoi toimia, tuli ihmisten olla ahneita ja itsekkäitä. Kansalaisista oli tullut kuluttajia. Kuluttajina heidän tuli haluta loputtomasti lisää kaikkea. Itsekkäästi toimiessaan he hyödyttäisivät näkymättömän käden ohjaamana kuin vahingossa kaikkia yhteisön jäseniä. Itsekkyys ja ahneus muodostuivat siten hyveiksi. Voiton maksimointiin perustuvan talousjärjestelmän piti olla yliveto - mutta kuinka sitten kävikään?

Teemme tätä nykyä 8 tuntisia työpäiviä viitenä päivänä viikossa yli 40 vuoden ajan, mutta se ei vielä riitä. Jatkuvasta kiihtyvästä työtahdista huolimatta kansakunta velkaantuu jatkuvasti alati kiihtyvää tahtia. Luontoa riistetään, eläkeikää nostetaan ja kansalaisten peruspalveluita karsitaan. Elintasoerot repeilevät, rikollisuus ja turvattomuus lisääntyvät. Yhä useampi voi henkisesti pahoin.

Se, että ihmisten välttämättömät perustarpeet alistetaan reaalimaailmasta täysin irrallisen pelin alaisuuteen siten, että rahasta itsestään tehdään lähtökohtaisesti niukka resurssi, minkä seurauksena miljardit ihmiset alistetaan pakkotyöhön ja tuhannet ihmiset kuolevat päivittäin nälkään ja hoidettavissa oleviin sairauksiin, kertoo kaiken sivistyksemme todellisesta tasosta.

Nykytieteen ja teknologian keinoin pystyisimme niin paljon parempaan. Meidän tulisi ymmärtää päästää ajoissa irti keinotekoista niukkuutta synnyttävästä rahajärjestelmästämme. Nykyisen tieteellisen ja teknologisen kehityksen aikakaudella näin valtavan tehoton ja epäinhimillinen rahajärjestelmä on nähtävissä suorastaan rikollisena.

Kaikki keinot oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi ovat turhia niin kauan, kun järjestelmän perusmekanismi itsessään jätetään vaille kriittistä tarkastelua.[/LAINAUS]