Seksi on kummallista ja vähän pelottavaakin, koska siitä on vaikea löytää järkeä. Ihmiset haluavat seksiä oudoissa asennoissa, epäkäytännöllisissä paikoissa, odottamattomien kumppanien kanssa ja erityisesti silloin, kun olisi käytännöllisempää tehdä ihan muita asioita. Jotakin logiikan tapaista ihmisen viettielämään on yritetty saada sosiobiologiasta, mutta sen lainalaisuudet pätevät harvoihin ja jättävät selittämättä paljon, esimerkiksi erilaiset fetissit.
Vaiettu tosiseikka on, että myöskään seksiin liittyvä lainsäädäntö ei noudata mitään tunnettua logiikan lajia: S/M-seksiä saa harrastaa, mutta ei kuvata. Julkinen alastomuus taas on kiellettyä, paitsi kuvissa, mainoksissa ja lehtitelineissä. Eläimiin sekaantuminen on jälleen sallittua, mutta sen kuvaaminen kiellettyä. Prostituutiolainsäädäntö on sitten ihan oma sekasotkunsa.
Jos seksi liittyy jotenkin lapsiin, poliittisesta säätelystä katoaa kaikki suhteellisuudentaju. Seksiä pidetään lapsille niin vaarallisena, että siveellisempikin sänkykohtaus nostaa elokuvan ikärajaa monta vuotta. Samaan aikaan pikkulapsille suunnatut tv-ohjelmat ovat täynnä väkivaltaa. Julkisille koneille asetetut pornosuodattimet kyllä sallivat kiinankielisen pornon katselun, mutta estävät nuoria pääsemään suomenkielisiin keskusteluihin seksuaalipolitiikasta.
On selvää, että liian varhaiset seksikokemukset voivat traumatisoida eliniäksi ja siten lapset tarvitsevat suojelua. Näin vakavassa asiassa olisi kuitenkin tärkeää pitää järki päässä ja yrittää ennakoida myös päätösten vaikutuksia. Kaikki kiellot eivät suojele eikä uusia lakeja voi perustella sillä, että sen jälkeen ainakin tuntuu kuin asialle olisi tehty jotain. Pahimmillaan tällainen paniikkilainsäädäntö toimii lapsia vastaan. Yhdysvalloissa teinityttöä syytettiin vastikään lapsipornon tuotannosta, kun hän lähetti vähäpukeisia kännykkäkuvia poikaystävälleen. Kyseinen poika, alaikäinen hänkin, sai syytteen lapsipornon hallussapidosta.
Kaipaisin seksilainsäädäntöömme enemmänmalttia ja vähemmän viettejä.