Blogi

luulin, ettei pohjalla
mikään voisi
enää sattua

olin väärässä

musta taivaani
putosi niskaani

Kätesi lantiollani, huulesi vaeltaa
kaulassani, rinnoilla,
vaeltaa.

Sinun kroppasi paino päälläni,
allani, vieressäni
Hetken lämpöä

Rakasta vähän
Rakasta rikki
Rakasta vielä kun ehdit

Minä en häpeä, minulla ei ole enään hävettävää
Häväisty
käytetty
kulutettu
taas, ihan vähän enemmän

Ja silti nautin, nautin jokaisesta hetkestä
nautin kosketuksestasi,
läsnäolostasi.

Ota mitä haluat,
ota miten haluat
Ole siinä, juuri niin

Kosketa

Huokaus, toinen,
muuttuu pian kiivaammaksi
huohotusta
korvassani

Haluan vain hetken

Aamulla kaduttaa
aina kaduttaa
Ja suihkussa kestää tuplaten
ja iho on puhtaampi kuin koskaan

...............

Tahtoisin tietää miksi on niin vaikeaa
Et joku pitäis musta kii
Ei tahtois unohtaa
Mä en haluis olla tämänlainen
Salaa yksinäinen nainen
Joka itkee unissaan

Savu kirvelee mun silmää
Jatkan nauramista vaan
Vaikkei enää huvittaisi
Oikeastaan ollenkaan
Vähitellen väki häipyy
Muakin väsyttäis
Mut oon vielä hetken rauhaton
Hetken viivyttelen vielä
Mun koti tyhjä on
Mun koti tyhjä on

Tahtoisin tietää miksi on niin vaikeaa...

Kotiportaikossa kaikuu
Aamu kohta sarastaa
Vain yksi multa puuttuu
Mä en saa rakastaa
Mä en saa rakastaa

polvet rupisena
konttaamassa

lähemmäksi
jumalaa

joka ei kuule

tunnen kuinka
ihoni
repeilee auki

kohdasta
jossa sydän
huutaa

kuinka haavat
ilmestyvät
iholleni

muistoista