Pakkotyölaista, Tehy-laki

Laitoin saman tekstitn HS än keskusteluun jo siitä olisi mitään apua demokratiassa. Liittyy Tehy/ pakkotyölakiin ja perustuslainmuutoksiin. :
"
Pakkolaki kuuluu erikoiseen kriisitilanteeseen, jossa voidaan hetkellisesti yhteisen edun takia polkea yksilön vapautta. Näitä ovat mm. vapaus valita työnsä, ollakko töissä millä palkalla ja lakko-oikeus. Kriisitilanteita on äkillinen tai ennalta-arvaamaton luonnonkatastrofi, sotatila, hätätila, mellakka tms.

Laissa on kyse yksilön oikeuksien, joihon Suomi on sitoutunut mm. perustuslaissa, polkemisesta. Tietysti perustuslain käsittely tapahtuu siitä määrätyssä muodossa.

Pakkotyötapauksissa pitää maksaa tekijälle täysi korvaus ja aiheutetusta haitasta. Oikeustajun mukaan korvaus on luokkaa 2-10 kertainen normaali palkka ja korvattava työn suorittamisesta aiheutuvat kulut ja haitat. Kyse on hätätyöstä eikä edes viikonlopputyöstä tai ylityöstä. Haittoja on työpaikkamatkat, lomamatkan peruutus ja muut välilliset kulut. Jos tällaisen päivystystyön tapainen uhka lisätään työnkuvaan, on se huomioitava palkkauksessa.

Tällaista hätätyötä voisi käyttää esimerkikisi tarkoituksella turvaamaan yhteiskunnan toiminta esimerkiksi mellakan tai lakon aikana useilla aloilla. Tällaisia on hoitajalakko, julkinen liikenne, ruuan ja lääkkeiden kuljetukset, poliisi- ja rajavartiosto, sähkönjakelu, jätteet, satamat, uutistoimitus, vesi- ja viemäri, kaukolämpö, polttoaineidenkuljetus ja monet muut alat. Todennäköisesti oikeudessa tulkitaan kuuluuko hoitajalakko hätätilan piiriin.

Hoitajien tapauksessa on kyse lakosta ja irtisanoutumisesta huonosti palkatusta työstä. Lakko aiheuttaa kriisitilanteen, joka on ennalta tiedossa ja on syntynyt pitkän ajan mittaan. Työnantajan on lakon aikana turvattava toimintansa väliaikaisella keinolla kunnes kysyntä ja tarjonta kohtaa. Ilmeisesti työnantajan on sovittava siitä neuvotteluosapuolensa kanssa kunnes saadaan palkkasopu eikä ensimmäiseksi yritettävä pakkolain mahdollisuutta. Palkkaus on ainut keino saada alalle tarpeeksi henkilökuntaa tässä vaiheessa muutenkin.

Keinoja hoitaa kriisitilanne on palkata minimihenkilökunta väliaikaisesti suuremmalla (neuvoteltava) kriisipalkalla, siirtää potilaat yksityyissairaalaihin ja ulkomaille. Eli ei pakkolakitilanne.

Laajemmin pitää tutkia täyttääkö Suomen käytäntö lansimaisen demokratian peruspiirteen erillisestä toimeenpano-, lainsäädäntä- ja tuomiovallan erottamisesta. Sitoutuneet lainsäätäjät ovat jäävejä päättämään perustuslain tulkinnasta esimerkiksi eduskunnassa eturistiriidan takia. Muualla on yleistä että esimerkiksi valituksia käsittelee samat päättäjät.
"
Viimeisen lauseen piti olla " Muualla Suomessa on yleistä että esimerkiksi valituksia käsittelee samat päättäjät. , muttei se mahtunut.

Lisäksi voi todeta että laissa on valtiolla ja sitä kautta kunnilla velvollisuus huolehtia (verorahoilla) terveydenhoidosta eikä Tehyn. Eduskunnasta on tullut kumma työsopimuskiistan kumppani, koska samat päättävät (hallitus)puolueet on sopijaosapuolina kunnissa. Usein kunnan virkamiehet ja poliitikot ovat samoja henkilöitä. Eli nyt kyseessä on neuvottelu poliitikot vastaan Tehy. Hätätilan julistamiseen tarvitaan 5/6 enemmistö eduskunnasta, enkä usko löytyvän sellaista yhtenäisyyttä maassa. Kunnat voi järjestaa ilman kriisilakia terveydenhoidon normaaliakana rahalla. Tätä pakkolakia voidaan käyttää epäselvästi melkein mihin tahansa lakkoon.

Pitäisikö lakoissa pyrkiä siihen että aloitetaan lakko, mutta välttämätön henkilökunta pidetään töissä reilusti korotetulla palkalla yhteisen sopimuksen mukaan kunnes neuvotelutulos saavutetaan ? Tällöin minimoidaan vahingot ja voidaan maksaa jatkossakin lisää palkkaa.

Valitettavasti kunnat ja valtio käyttää (Tehyn palkkarahat)rahansa muuhun kuin terveydenhuoltoon ja koulutukseen, mitkä on kansanoikeustajun mukaan perustoimintoja. Valtio on lisäksi sälyttänyt kunnille lisää kuluja muttei verotuloja, vaan käyttää rahat itse. Verotulojen käyttäminen kertoo, että yhteiskunta katsoo älykkäämmäksi käyttää kansalaisten rahat. Ja tässä tapauksesa älykkäämmät poliitikot ovat kanavoineet rahat muualle kuin terveydenhuoltoon.

Pakkolaissa on eräs epäselvyys.
Ihmisiä voi määrätä pakkotöihin. Työntekijä voi ilmoittaa olevansa epävarma/epäpäteva tehtävään. Tai työntekijä voi olla humalassa. Kuka ottaa vastuun hoitovirheistä kun työntekijä ei halua niistä olla vastuussa ? Jos pakkotyöstä kieltäytyy ja saa sakot eikä maksa, joutuuko vankilaan ? Voidaanko määrätä (mielisairaalaan) uudelleenkoulutettavaksi ja Novgorodiin leirille ? Miten tämä laki eroaa kommunistien toimista NL:ssa ? Käyttääkö poliitikot demokratian nimissä anastamaansa kansanvaltaa kansaa vastaan ? Onko tässä kansan kestokynnyksen raja ?

Esimerkkejä säästöistä :
Esimerkiksi Afrikan kehitysyhteistyö rahoja voisi käyttää Suomen kehittämiseen ja pitää suomalaiset potilaat hengissä. Suomi voisi vaihtoehtoisesti viedä vaikka työtä sinne ja auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Ehkä työttömät voisi halutessaan työllistyä näihin töihin. Samalla kehitettäisiin kulttuurinvaihtoa, solidaarisuutta ja kaikkea hyvää. Muutenkin kuulemma afrikkalaiset naureskelee miten helppoa on saada noita rahoja, joita valvotaan huonosti, ja joista osa menee aseisiin ja osa tavaroista varastetaan. Samaan aikaan avunsaajat pilkkaavat kristittyä Eurooppaa ja toivovat että Allah saisi auttaa, joten se ei edes nosta profiiliamme.