Huipullako..?

Kuntosalin 37:n kerroksen laajaikkunasta avautuu vaikuttava näköala, yhdellä puolella meri ja Kowloonin niemimaa, keskellä rahoituskeskuksen lasipilvenpirtäjät, ja toisella puolella nousee vuori, jota Hong Kongissa kutsutaan huipuksi "the Peak". Se on perinteisesti ollut vaikutusvaltaisten ja varakkaiden asuinalue, nytkin mm Suomen konsulin asunto jossa olen käynyt muutamissa tilaisuuksissa.
Joka aamuna käyn salilla juoksumattolla hölkkäämässä, selaillen uutiskanavia ja pohtimassa tulevaa päivää, mutta harvoin tulee ajatelleeksi miten on päässyt näin mahtavalle näköalapaikalle.
Kymmenen minuutin kävelymatka vie liikekeskusten läpi jalankulkuväylillä liikenteen yläpuolella, siitä ulos katutasolle, Iso-Britannian sotavainajamuistopatsaspuiston vierestä omalle pilvenpiirtäjälle töihin. Rakennus on täysin ilmastoitu ja eristetty ympäristöstä, huomasin aiemmin että on valtion tarjoama vapaaehtoinen puhtaan sisäilmalaadun sertifikaatiokin. On vähän sellainen olo että on kiiltävän avaruusaluksen sisällä. Kaksi ammottavaa vastaanottohallia ja pitkät luikuportaat sisääntulossa vielä vahvistavat tunnelmaa lentoaseman tavoin, että on jonnekin lähdössä. Ulkona ilmalaatu vaihtelee, usein näkyy utua ja sumua vuorilla ja merellä. Kuulemma likaisempi kuin New York tai Lontoo mutta ei ollenkaan samaa luokkaa kuin manner Kiinan hernerokkailmaa uutisissa. Säätiedotukseen kuuluu ilmansaaste-ennuste, joka on useimmiten korkea. Toisaalta Hongkongilaisilla on maailman toiseksi pisin elinikä Japanin jälkeen, joten on vaikea puhua minkäänlaisesta ympäristökatastrofista. Jos palaa siihen että olenko nyt huipullla, niin voisin todeta että ollaan korkealla ja huippu on näkyvissä, ei niin kaukaisena.. muttei sinne ole suoraa tietäkään