Lupaviidakko.fi

Lupaviidakko.fi kokoaa yhteen varoittavat esimerkit ja surullisen kuuluisat tarinat lupien, kieltojen sekä rajoitusten Suomesta. Asioita käsitellään niiden vaatimalla vakavuudella, huumoria kuitenkaan unohtamatta!

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on tuki.

Sähköistä työnhakua  2

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

"Sähköistä työnhakua, vaan ei sähäkkää!"

Sain sähköpostia TE-toimistolta. CV-netti-ilmoitus pitäisi kuulemma uusia. Käväisin verkkosivuilla huomatakseni, että minun ilmoitustani tässä työllistymisen problematiikan Deus Ex Machinassa on pälyilty potentiaalisten työnantajien toimesta tajunnanräjäyttävät 11 kertaa viimeisen viiden kuukauden aikana. Ajatella, että joka toinen viikko minulla, poloisella pelinappulalla elämän HR-helvetissä, on ollut täysi mahdollisuus työllistyä!

Itse asiassa, tilanne ei jää pelkän mahdollisuuden tasolle. Sain kuin sainkin työtarjouksen yhdessä vaiheessa puhelinmyyntifirmalta. Näin siitä huolimatta, että ilmoituksessa erikseen mainitsin empiirisen tutkimuksen kautta todenneeni alan epäedulliseksi henkiselle hyvinvoinnilleni ja siten myös työnantajallekin.

En näe itseäni henkilönä, joka haluaa sumuttaa ihmisiltä ropojaan verrattain läpinäkyvin psykologisin myyntitekniikoin. Tarjottu työ on kuitenkin tarjottu työ, ja olen kiitollinen siitä, että sain konkreettisen huomautuksen siitä, etten ollut ilmoitusta laatiessani täysin tietoinen todellisista kyvyistäni ja toiveistani. Tästä johtuen olenkin sitä mieltä, että minusta on hyvä, että joillain firmoilla on asenne, että potentiaalista työntekijää ei kuunnella rekrytointivaiheessa. Olisin nimittäin päässyt suoraan töihin, ilman haastattelua!

Kaikki TE-toimiston asiakkaana viime aikoina olleet tietävät, että tädit kehottavat erittäin painokkaasti ( = viime kädessä karenssin uhalla) laatimaan CV-nettiin esittelyn.

En tiedä missä vaiheessa lanseerausprosessia tämän tulevaisuuden työllistymismenetelmän kanssa olemme menossa, mutta minusta ainakin vaikuttaa siltä, että koko CV-nettijärjestelmä on puliveivattu kasaan kauniisti ilmaistuna näennäislogiikalla. Kaikesta haisee, että se on tilattu suojatyövoimalla (oikeat koodarit ei tarvitse tuohon kovin kummoisia työaikaresursseja) ja sen olemassaolon oikeuttava peruste on, että sille löytyy käyttäjiä. Tarkkoja lukuja en tiedä, mutta veikkaisin työttömyyslukujen perusteella työnhakijapuolelta käyttäjiä siunaantuneen arviolta kymmeniä tuhansia samalla kun työnantajien edustus vaikuttaa kaikesta päätellen loistavan lähinnä poissaolollaan. En ole nimittäin kuullut, lukenut tai telepaattisesti aistinut kenenkään saaneen minkäänlaista työsuhdetta aikaiseksi tämän palvelun välityksellä, joten asetan sen olemassaolon erittäin kyseenalaiseksi. Ihmettelen kuinka mistään ei löydy tietonjyvästäkään järjestelmän käyttöönotto- ja ylläpitokustannuksista.

Vaan ei se auta itku näillä työmarkkinoillakaan. Tehdään kuten sanotaan ja toivotaan parempaa huomista, lausui peräkylän poika. Onneksi allekirjoittaneella vaikuttaisi olevan vähän valoisampaa tulevaisuutta näkyvissä näillä marketeilla ettei ihan heti tarvitse löytää itseään puhelimen kammesta sieluaan Kodin Kuvalehtien tai sähkösopimusten muodossa myymässä. Sormet on toki nöyrästi ristissä kaiken varalta.

- Peräkylän poika

Kerro meille oma tarinasi yrittämisen tai elämisen vaikeudesta Suomessa! Internetin Hannu Karpo löytyy osoitteesta: https://lupaviidakko.fi/


”Montas eläintä sulla on?”  1

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

Kun elämäsi eläimistä kasvaakin yht’äkkiä farmi.

Jäin työttömäksi muutama vuosi sitten, kaikki hoitui alkuun ihan normaalisti Kelan ja työkkärin kanssa, molempiin selvitykset ja työnhaku rullaamaan. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta, no kyllä, todellakin kuulostaa.

Muutaman kuukauden jälkeen kun olin saanut tukia, sainkin yhtäkkiä ilmoituksen että tukeni laskevat huomattavasti ja loppusummaksi jäisi huikeat 60€. Syynä tähän oli se, että omistin Kelan mukaan maatilan, karjaa sekä metsäpalstan. Ensireaktioni taisi olla aika sanatarkasti ”Mitähän v… nyt taas”. Alkoi pitkällinen puhelinrumba, jonka aikana en saanut mitään selville, en sitä, mistä moiset tiedot olivat tulleet, saati sitä, että missä tämä omistamani farmi ja sen eläimet ja muut sijaitsevat. Olen ikäni asunut kaupungissa, eikä perheelläni ole koskaan ollut maatilaa, lehmiä, eikä muutakaan. Paitsi koiria ja kaneja. Isäni omistaa metsää pienen palan, mutta minä en liity siihen millään tavalla.

Lähdin sitten virastokierrokselle selvittämään asiaa ja sain noin 40 sivua täytettävää, siinä niitä täyttäessäni mietin että voiko tämä enää pahentua tästä. No ilmeisesti voi. Palautettuani paperit, minulle ilmoitettiin, etten voi itse aikuisena ihmisenä (silloin 26 v.) tehdä tätä selvitystä tai sen osaa, vaan minun piti pyytää vanhempiani selvittämään se puolestani. Tässä vaiheessa alkoi kiehua enemmän kuin oli luvallista.

Laitoin sitten 60 vuotiaan äitini asioimaan Kelaan. Sieltä hänelle kerrottiin, että hän ei voi tehdä asiaan oikaisua, vaan minun pitäisi tulla paikalle itse. Kelan vierailuni ja 40 sivuisen selvityksen jälkeen asia vain katosi, en koskaan saanut selvitystä mistä tuo maatila ja sen eläimet sekä omistamani hillitön metsäpala olivat tietoihini ilmestyneet.

- Nimetön

Jaa kokemus, kerro tarinasi: https://lupaviidakko.fi/