Luin elokuun alussa todella ahdistavan kertomuksen siitä, kuinka nainen oli odottanut ensimmäistä seksikertaansa kumppaninsa kanssa avioliittoon asti.
Artikkelin nainen kertoo olleensa kymmenenvuotias, kun hän lupasi Jumallalle ja lähipiirillensä olevansa neitsyt aina avioliittoon asti. Siis oikeasti, kymmenen. Miten sen ikäinen voi edes tehdä noin suuria päätöksiä?
Hänelle neitsyydestä tuli suuri osa identiteettiä. Loppujen lopuksi kun pariskunta vihdoin pääsi hässimään hotellihuoneeseen, niin pettymys oli kova. Taivaalta ei laskeutunut enkelikuoroa ja valonsäteitä onnittelemaan tätä hyvää kristittyä, joka oli pitänyt vaativan lupauksensa Jumalalle.
Varsinkin häämatkan jälkeen ahdistus vain kasvoi, sillä kaikki tiesivät, että hän oli harrastanut sitä. Syntistä, likaista, tabua ja pelottavaa seksiä. Koko naisen pienen eliniän hänelle oli toitotettu sitä kuinka seksistä pitää kieltäytyä ja odotuttaa sitä raamatulliseen avioliittoon asti.
En jaksa millään uskoa, että avioliittoon “säästäminen” sopii yhtään kenellekään. Yllä mainitussa artikkelissa kerrotaan mielestäni hyvin todenmukainen ja luultavasti erittäin usein tapahtuva kuvio. Häpeä ja seksi eivät vain kuulu samaan lauseeseen.
Seksiä ei ole pakko harrastaa rietastellen sadan eri ihmisen kanssa, mutta kyllä siitä pitää ehdottomasti iloita. Jos lapsesta asti jankutetaan, että seksi on paha asia, niin miten sitten aikuisena edes pystyy ilman terapiaa asiaa purkamaan? Seksi on ihanaa ja kaunista, joskus eläimellistä sekä rivoa ja se on ihmismielelle erittäin terveellistä.
Vaikka itsekin olen kristitty, luen järkytyksellä näitä tarinoita tuolta isosta maailmasta, jossa pieniä lapsia manipuloidaan näin kauhistuttavilla tavoilla uskonnon varjolla. Artikkelin kirjoittaja antaa lopuksi elintärkeän neuvon. Mikäli oikeasti haluat säästää seksiä avioliittoon, varmista, että teet sen vain ja ainoastaan itsesi vuoksi. Seksuaalisuutesi ei kuulu kenellekään muulle kuin sinulle itsellesi.
Tiedostaville kansalaisille lääkekannabis on jo tuttu monen sairaan ihmisen elämänlankana, jota sadistiset poliitikot ja muut moraalinvartijat haluavat pitää jokaisen ulottumattomissa. Muutamassa yhdysvaltalaisessa liittovaltiossa edistynyt kannabiksen dekriminalialisointi kantaa jo ensimmäiset satonsa tuotekehityksen osalta. Jenkkien valtavat markkinavoimat työllistävät, sillä vaporisaattoreiden ja syötävien tuotteiden kerrotaan kehittyvän huimaa tahtia.
Löysin kuitenkin tähän asti seksikkäimmän syyn vaatia loppua kannabiskiellolle. Se on pilluun levitettävä, jokaisen naisen seksinautintoa vahvistava ganjavoide. Vice-verkkolehdessä pulpahti nimittäin esiin mielenkiintoinen kirjoitus kannabista sisältävästä Foria -nimisestä tuotteesta. Vaginaan levitettävän voiteen on sanottu tehostavan seksuaalista nautintoa kaikenikäisillä naisilla, mutta eniten iloa arkeen tuotteen sanotaan tuovan orgamisivaikeuksista kärsiville ja vaihdevuotensa jo ylittäneille naisille. Tuote ei myöskään sekoita päätä, paitsi jos sitä syö.
Leppoisalla tyylillä työstetyn jutun kirjoittaja on White Lung -yhtyeen solisti Mish Way. Artikkeli on lukemisen arvoinen. Way hommasi itselleen runsaasti tuotenäytteitä ja kertoo kokeiluistaan avoimesti ja yksityiskohtaisesti. Budin pössyttelystä lähinnä huonoja kokemuksia omaava Mish Way vahvistaakin, ettei kannabisvoide toimi hänellä psykoaktiivisesti. Voide sen sijaan stimuloi hänen sukupuolielimensä hermostoa, silleen sopivan höpösti. Way raportoi myös, että kookosöljystä tehty voide tarjoaa syötynä poltettua kannabista huomattavasti leppoisemman olotilan.
Jutussa haastatellaan myös Forian keksijää, vegaanisista Sir Richard’s-kortsuista tunnettua Mathew Gersonia. Kaksikymppisenä buddhalaismunkiksi opiskellut Gerson innostui pikkuhiljaa seksuaaliterveydestä. Joskus kannabiksen laillistamisprosessin aikana hän huomasi, että Kaliforniassa trendikäs kannabisöljy oli tunnettu lemmenrohtona jo muinaisessa Kiinassa ja Intiassa. Öljyistä tulee tietenkin mieleen liukuvoiteet. Kiitos hampun upouuden salonkikelpoisuuden, tuotetta alettiin kehittämään lääkäreiden avustuksella.
Forian saatavuus on tällä hetkellä rajattu kalifornialaisen lääkekannabisluvan omaaville, mutta tuotteen sivuston mukaan lanseeraus Washingtonissa ja Coloradossa on jo ovella. Kyse ei ole varsinaisesta liukuvoiteesta, vaan kookosrasvapohjaisesta sumutteesta. Voiteen aktiiviset ainesosat imeytyvät, ja sitä tulisi suihkuttaa ennen seksiä.
Vielä muutama huomio kannabiksesta, jotta minua ei ymmärrettäisi väärin. Suomalaisen päihdepolitiikan uudistamisesta puhuminen on vielä vahva tabu minun ammatissani, vaikka kannabiksen kieltolaki astui voimaan vasta 70-luvulla kansainvälisten sopimusten innoittamana.
Suhtaudun skeptisyydellä vallitsevaaa päihdepolitiikkaa kohtaan, sosiaalialan koulutuksessani minulle syötetystä pötypuheesta huolimatta. Monet eläimet etsivät päihtymystiloja muun muuassa rentoutuakseen, ja ihminen ei ole poikkeus. Onnea tämän asian muuttamiseen pamputtamalla.
On sanomattakin selvää, että päihteet aiheuttavat joillekin muiden mahdollisten terveyshaittojen lisäksi erilaisia riippuvuuksina tunnettuja impulsiivisia käyttäytymismalleja, joiden purkamiseen tarvitaan pseudotieteellisen AA:n sijaan oikeaa hoitoa. Tiedän tämän henkilökohtaisesti, koska olen ollut alkoholiriippuvainen. Olen toipunut ja vältän päihteitä, vaikka olenkin koukussa nikotiiniin ja kofeiniin.
Maailman kenties vaikutusvaltaisin sanomalehti The New York Times julkaisi tänä kesänä pitkän juttusarjan, missä vaadittiin kannabiksen vastuullista dekriminalisaatiota. Juttusarjassa ison siivun huomiosta sai melkein yleismaailmalliseksi paisuneen kannabiskiellon ja muun huumesodan historia rasististen moraalipaniikkien narratiivina, joka oli jepaa tyrkyttää valkoisille jenkkiäänestäjille. Huumehysteria toimii hyvin hämäyksenä varsinaisista sosiaalipoliittisista kysymyksistä kun köyhyys ja työttömyys liitetään toimeentulevien mielessä “itseaiheutettuihin” päihdeongelmiin. Joissakin osavaltioissa ihmisiä tönäistään sosiaaliturvan ulottumattomille pakollisilla huumetesteillä.
On jo kauan ollut selvää, ettei suurinta osaa laittomiakin päihteitä nauttivilla ihmsillä ei ole muita päihdeongelmia kuin valtion asenne. Rikosoikeudellinen prosessi on suorastaan idioottimaisen syrjäyttävä ja väkivaltainen tapa kohdata kenet tahansa kanssaihmisen. Mutta moniongelmaisille ihmisille on tuskin takuuvarempaa tapaa tuottaa elinikäistä tuhoa kuin epäpätevästi pamputtava vankilareissu. Pohdiskelen kauhulla sellaista rinnakkaistodellisuutta, missä minua itse olisi teinialkkiksena kohdeltu kuin nuorta afroamerikkalaista kannabiskäyttäjää.
Kuten olen sanonut lukemattomalla eri tavalla: Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisten yleistä hyvinvointia. Nyt olisi aika saada sitkeimpiin rikkaruohoihin kuuluvan hamppukasvin hyödyt tehokkaaseen käyttöön, eli tehostamaan naisten orgasmeja!
Viime viikolla moni yllättyi Turun yliopiston päätöksestä avata evoluutiopsykologian sivuainekokonaisuus. Minun Facebook-feedissä oli mahdollista seurata suhteellisen kirjaviisaina tunnettujen ihmisten väittelyitä asiasta. Yritän koostaa keskustelun pääpiirteitä ja tietenkin kutsua mukaan keskusteluun, koska aihe on kosmisen kaukana minun asiantuntijuudestani.
Ylen uutisoinnissa ainekokonaisuus nostetaan esille parinvalinnnan ja perhe-elämän apuvälineenä ja ohjelmaa vetävä Markus J. Rantala toteaakin kurssien välittävän hyödyllisä pokausvinkkejä. Rantala on aikaisemmin ollut esillä mediassa jonkinlaisena parisuhdemietiskelijänä.
Turun yliopiston tiedotteessa evoluutiopsykologia määritellään psykologian osa-alueena, “jossa tutkitaan, miten evoluutio ja luonnonvalinta ovat vaikuttaneet ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymiseen ja mielen toimintaan.”
Yliopisto korostaa tiedotteessaan myös, että uusi evoluutiopsykan sivuainekokonaisuus on mahdollinen kilpailuvaltti kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisessa. Kurssipaketti kuuluu Euroopan laajimpiin.
Mistä johtuvat sitten skeptiset äänensävyt koko evoluutiopsykologiaa kohtaan? Teoreettisen filosofian dosentti ja Suomen Akatemian huippuyksikön tutkija Panu Raatikainen kommentoi Kansan Uutisille, ettei evoluutiopsykologialla ole vakiintunutta asemaa tieteenä. Evoluutiopsykologia on Suomessa harrastetoimintaa, jossa viitataan usein hurjiin epätieteellisiin teorioihin, Raatikainen väittää.
Raatikainen antaa myös ymmärtää, ettei Turun ohjelman vetäjä puhu julkisuudessa sellaisella nyanssilla, joka ottaisi huomioon sekä biologian ja psykologian suunnalta tulevaa kritiikkiä alan vallitsevia teorioita kohtaan.
Aivelo väittää kirjoituksessaan, että evoluutiopsykologian nykytutkimuksella on vahva tendenssi luoda teorioita ikään kuin sokeasti länsimaisen yhteiskunnan lähimenneisyyden ja perinteiden perusteella. Olen saanut sellaisen käsityksen, että tämä olisi ainakin popularisoituneen evoluutiopsykologiaan kohdistuvan kritiikin ydin. Evoluutiopsykologian julkaisuissa ei Aivelon mukaan oteta huomioon ihmislajin erityistä sopeutuvaisuutta ja siitä seuraavia kulttuurisidonnaisia käyttäytymismalleja. Hän kirjoittaa:
“Ongelmallisinta on evoluutiopsykologiaan liittyvä ajatus, että ihmisen toiminta olisi adaptiivista. ”Adaptiivinen” tässä yhteydessä tarkoittaa, että ihmisen käyttäytymistavat johtuisivat evolutiivista sopeumista. Esimerkiksi: ihmiset ottavat tatuointeja ja lävistyksiä, koska tatuoinnit ovat terveysriski ja siten ne ovat merkki hyvästä kunnosta.
[...]
Evoluutiopsykologit ovat vankasti adaptionisteja. Evoluutiopsykologien on olennaista löytää ihmisen käyttäytymispiirteistä takana olevat sopeutumat: mitä hyötyä on homoudesta, olemmeko yksi- vai moniavioisia, minkä muotoiset kasvot ovat parhaita ja miksi pettämissivustot ovat suosittuja.”
Kriitikoiden lausunnoista voi lukea rivien välistä huolen siitä, että popularisoitunutta evoluutiopsykologiaa käytetään heppoisin perustein sukupuolien välisten erojen todentamiseen sekä tiettyjen sukupuoliroolien selittämiseen ja oikeuttamiseen. Tuomas Aivelo toteaa suoraan, että Markus J. Rantala tuo mieleen pickup artistin tai pelimieskulttuurin, missä miehet jakavat niksejä naisten kaatamiseen.
Tällaisessa yhteydessä vihjailu onkin syyllistävää. Pickup artist-kulttuuri materialisoituu välillä self-help-ideologiaksi, joka korjaa miesten sosiaalisia ongelmia etsimällä statuksen kautta seksiä. Yksinäisten miesten sosiaalinen integroituminen on hyvä aihe, mutta “PUA”-liikettä syytetään välillä manipulatiivisten, vastapuolen epävarmuuksilla mässäävien pokausmetodien viljelemisestä. Vetämättä natsikorttia on myös todettava, että miesasiayhteisöjen ympärille on syntynyt raivokonservatiivisia, massamurhaajiakin puoleensa vetäviä naisvihaklikkejä.
Turun yliopiston opintokokonaisuudesta vastaava dosentti Markus J. Rantalan vastine Tiede-lehden Tuomalas Aivelolle julkaistiin tämän viikon alussa. Kirjoituksessaan hän syyttää Tuomas Aiveloa tietämättömyydestä ja olkinukkeargumenteista ja väittää omien tutkimuksensa tuloksensa parinvalinnasta olevan tieteellisesti todettuja.
- “En ole koskaan väittänyt, ettei oppimisella ja kulttuurilla ole vaikutusta ihmisen parinvalintaan, eikä tietääkseni kukaan muukaan. Lukuisten tutkimusten valossa näyttää kyllä siltä, että biologiset tekijät ovat merkittävämpiä kuin kulttuuriset, mutta tutkimus jatkuu.”, Rantala toteaa. Hän huomauttaa myös että Turun yliopiston uusi sivuainekokonaisuus käsittelee paljon muutakin kuin pariutumista.
Rantalan väitöskirja käsittelee kuitenkin erilaisien elintasojen omaavien maiden kauneusihanteita. Koosteessa todetaan köyhien maiden naisten suosivan korkean testosteronitason omaavien miesten kasvopiirteitä.
Itse olen kiinnittänyt huomiota Rantalan viime aikojen aktiivisuuteen klikkimedioiden melkoisena niksipirkkana suhdeasioissa. Tulkitsen hänen vastineensa viestiksi mediaesiintymisten osalta, että varsinainen ongelma on ollut toimittajien laiskuus, otsikkonikkarointi sekä median kykenemättömyys ottaa vastaan oikaisuja. Mielestäni on kuitenkin yllättävää, että ammattitutkija ei näytä ymmärtävän, että epätarkkaan popularisointiin osallistumisesta seuraa kritiikkiä. Haastetelluksi tuleminen on mediatyöstä kokemattomalle toki imartelevaa, ja populaarimedialta osoitettu huomio voi olla monella tavalla hyväksi henkilökohtaisella uralla.
En ole kokenut tieteiden seuraaja, joten on vaikea luoda kattava mielipide evoluutiopsykologian tämänhetkisen tutkimuksen tasosta. Tunnen jonkinasteista skeptisyyttä luettuani parinmuodostusta ja perheitä koskevan tutkimuksen lyttäyksen, joka tuotiin esille lukemissani keskusteluissa.
On sanomattakin selvää että impulssimielipiteelläni ei ole mitään väliä kokonaiselle tieteenalalle. Kehotankin lukijoitani esittämään toivottavasti kirjaviisaan näkemyksensä evoluutiopsykasta.
Kiinnostuneille voin lopuksi ehdottaa näitä minulle suositeltuja evoluutiopsykologian nykytilan selittämiseen pyrkiviä artikkeleita ja paria kirjaa.
Minä kärsin välillä seksuaalisuudesta haluttomuudesta. Uskon, että jokainen kokee sitä joskus. Välillä ei tee mieli ollenkaan ja pää täyttyy työasioilla tai muilla stressaavilla aiheilla. Usein ajatellaan, että haluttomuus koskee vain naisia ja heillä on aina pää kipeä plus sun muut tekosyyt. Olen kuitenkin huomannut, että ihan samalla lailla miehet ovat välillä täysin välinpitämättömiä seksin suhteen. Haluttomuus ei siis ole sidonnainen sukupuoleen, vaan sitä voi kokea ihan jokainen.
Itselleni haluttomuus on kärsimystila, sillä olen tottunut runsaaseen seksiviettiin ja useaan panokertaan viikossa. Kun yhtäkkiä ei tee mieli seksiä, se on outoa ja pelottavaa. Mikä minussa on vikana? Onko partnerissani jotakin vikaa? Tällaisia kysymyksiä tulee mietittyä paljon kun haluttomuusjakso on päällä. Minun kohdallani tällaiset jaksot menevät kuitenkin onneksi aina ohi.
On yleinen käsitys, että haluttomuus on pitkään jatkuneen parisuhteen luonnollinen sivuoire. On totta, että pitkien ja varsinkin yhdessä asumista sisältävien suhteiden seksiongelmat ovat yleisiä. Riippumatta siitä, koetaanko tarpeelliseksi saada arkistuneen suhteen seksielämää kuntoon, pitkään jatkuneen haluttomuuden syy kannattaa selvittää.
Se, että ei kiinnostu seksistä, saattaa johtua jostakin väsymystilasta, masennuksesta tai muusta sairaudesta, lääkkeiden sivuvaikutuksista tai ties mistä. Sellainen on hyvä selvittää, sillä se saattaa pelastaa esimerkiksi työkykysi hitaasti pahenevalta masennukselta tai jopa henkesi, mikäli hormonaalisten muutosten takana piileksii syövän alkuvaihe.
Salon julkaisi jonkin aikaa sitten kiinnostavan koosteen tutkimuksesta, joka valaisee naisten välisiä sosiaalisia kontrollimekanismeja amerikkalaisissa collegeissa. Tutkimus valaisee “slut shamingin” eli lutkaleimaamisen tehokkaaksi lyömäaseeksi, jolla nuoret muodostavat mielikuvia itsestään suhteessa muihin.
Tutkimus sai alkunsa vuonna 2004 kun sosiologit Elisabeth Armstrong ja Laura Hamilton University of Michigan–Ann Arborista ja University of California-Mercedestä kysyivät naispuolisilta opiskelijoilta mielipiteitä seksuaalisesti aktiivisista naisista. Vastauksia tuli hitaasti ja kiemurrellen, kunnes tutkijat ymmärsivät että relevantti ja tunteita herättävä käsite, jonka perään pitäisi kysyä oli “slut” eli lutka. Kysymyksen asettelu kehittyi toiseksi tutkimukseksi, jonka tulokset on äskettäin julkaistu kirjassa Paying for the Party: How College Maintains Inequality.
Tutkimuksen tulos antaa ymmärtää, että lutkaksi leimautuminen liittyy suhteellisen vähän seksuaaliseen aktiivisuuden määrään. Harva nainen pystyi antamaan oikeita esimerkkejä tai tarkkoja määritelmiä naisista, jotka harrastivat liikaa seksiä, mutta leimasin oli silti aktiivikäytössä.
Sen sijaan lutkaksi leimautuminen liittyi sosiaaliseen statukseen. Ensinnäkin, eri sosiaaliset luokat kokivat toisiaan lutkiksi. Mutta sosioekonomisesti korkeammasta paikasta tulevat naiset pystyivät määrittelemään kunnioitettavan feminiinisyyden tavalla, jolla oli sosiaalisia seurauksia.
Alemmista tuloluokista kotoisin olevat naiset määrittelivät lutkat epämukaviksi, klikkivetoisiksi ja rikkaiksi. Hyvikset olivat sen sijaan tavallisia ja rentoja. Negatiivisten mielikuvien lutkista tuulettaminen liian julkisesti koettiin kuitenkin vaaralliseksi.
Varakkaammilla naisilla oli sen sijaan sosiaalisissa piireissä valtaa levittää koko koulun kuultavaksi huhuja vähemmän varakkaista naisista heidän käyttämän muodin ja seurustelukumppanien statuksen perusteella. Hyvät tytöt flirttaavat näiden mielikuvien mukaan pelkästään varakkaiden ja suosittujen miesten kanssa.
Tämä saattoi asettaa alemman statuksen naisia kyseenalaiseen valoon pelkästään seurustelun perusteella, jos he suosivat miehiä heitä itseään muistuttavalla sosioekonomisella taustalla. Toisaalta, myös pyrkyrimäinen käyttäytyminen koettiin rangaistavaksi.
Myös työllistyminen opintojensa rahoittamiseksi kasvatti riskin tulla leimatuksi juuri lutkaksi. Hyviksillä on varaa laittautua ja olla esillä oikeissa paikoissa oikeissa vaatteissa.
Rikkaiden naisien valtaan asemaan kuului myös valta määrätä poikkeuksia lutkamaista käyttäytymistä koskeviin sääntöihin. Lyhyissä hameissa saa esiintyä, kunhan ei tanssi liian suggestiivisesti. Niin paitsi tietysti halloweenina, jolloin hame- ja tanssisääntö ei päde.
Naisen seksuaalisuus on siis lyömäasema, johon viitataan laajemmassa luokkakonfliktissa.
Tuntuuko sinusta, että kumppanisi tekee jotain selkäsi takana? Haluaisitko varmuuden vuoksi pitää hänet lukkojen takana kotona ja lukea hänen kaikki Facebook-viestinsä? Nämä ovat merkkejä taudista nimeltä mustasukkaisuus.
1. Mustasukkaisuus on sinun tunteesi ja sinun päässäsi. Mustasukkaisuus ei ole koskaan toisen ihmisen syy.
2. Mustasukkaisuus on merkki epävarmuudesta. Mitä pidemmälle suhde etenee ja mitä enemmän oppii luottamaan toiseen, sitä vähemmän mustasukkaisuutta esiintyy.
3. Mustasukkaisuus on luonnollista, mutta siitä voi päästä eroon työstämällä omia ajatuksiaan ja tunteitaan.
Usein monisuhteisilta kysytään, eivätkö he ole mustasukkaisia toisista kumppaneista. Nopein vastaus tähän on, että emme tietenkään. Se ei vaan toimi meillä samalla tavalla. Monet joutuvat varmasti kamppailemaan asian kanssa, mutta siitä pääsee kyllä halutessaan eroon. En tiedä mistä johtuu, etten itse tunne mustasukkaisuutta lähes ollenkaan. Olen ihan aidosti iloinen, mikäli kumppanini ovat onnellisia jonkun toisenkin kanssa.
Voihan olla tietenkin, että olen päästäni vialla ja kuulun johonkin marginaaliryhmään, mutta minulle tämä on luonnollista. Eikö tässä ole juuri syvimmästä rakkaudesta kyse? Valtaosa väestöstä haluaa omistaa kumppaninsa tunnemonopolin lailla ja minusta se taas vasta onkin on epäluonnollista.
Eräs huono puoli polyamoriassa on se, että aika ei välttämättä riitä millään kahteen tai useampaan kumppaniin. Ajankäyttöä kumppaneiden kanssa voi järjestää, jos on aikatauluihin kykenevä ihminen, mutta se voi olla ajoittain haastavaa. Yleensä monisuhteilu on mielestäni kuitenkin ihanaa. Saan rakkautta monelta ihmiseltä samaan aikaan ja pystyn tyydyttämään henkisiä ja fyysisiä tarpeitani ihan eri tavalla kuin yhden ihmisen kanssa. Samalla ainoan kumppanin ei tarvitse ottaa paineita siitä, täyttääkö toisen tarpeet omiensa kustannuksella vai ei.
Usein minulta kysytään myös, rakastatko kumppaneitasi. Todellakin rakastan, enemmän kuin mitään muuta. Haluan naimisiin heidän kanssaan ja saada heidän kanssaan lapsia. Rakkaus ei katso lukumäärää, onhan meillä useita rakkaita ystäviäkin, niin miksei sitten kumppaneitakin.
Törmäsin Pride-lauantaina kyseisen sivun nimettömänä pysyvän ylläpitäjän. Hänen mukaansa sivuston toiminta on laillista, sillä ajankohtaisen oikeuskäytännön mukaan Facebook-ryhmien keskusteluja pidetään julkisina. Kuvankaappausten levittäminen ja kommenttien kirjoittajille nauraminen on siis täysin sallittua. Sivun ylläpitäjä suosii kuitenkin kuvien säilyttämistä Imgur-kuvapalvelussa, sillä Facebookin raportointityökaluilla on mahdollista masinoida sisältöä pois näkyvistä. “Report is the new like.”
Facebookin bannikäytäntö on tuttu esimerkiksi Jussi Halla-Ahon kootut sanansa syömiset ja Paljastettu-sarjan sivuille, jotka ovat muutaman vuoden ajan julkaisseet ruutukaappauksia enimmäkseen perussuomalaisten ja muutoslaisten poliitikkojen natsisävyisistä sanomisista. Sivuja on suljettu ja perustettu uudelleen lukuisia kertoja, joten heillä on nykyisin Facebookista riippumaton sivusto paljastettu.fi.
Tässä vielä valikoima aivopierut-ryhmän parhaimmista keskusteluista.
Viime viikkona Aivopierut-sivun kuva ylitti jopa Ylen uutiskynnyksen. Sittemmin kuvat on poistettu Imgurista, oletettavasti persuhtavien AY-vanhusten epämääräisen juridsen sanahelinän takia.
Pari viikkoa sitten risteilin Helsingin edustalla viitisen tuntia M/S Emma-laivalla 250 naisen kanssa. Kyseessä oli Pussytive-klubin järjestämä risteily lesboille, bisseille ja sen sellaisille. Minä lähdin yksin kyseisiin kemuihin lähinnä tutustumaan uusiin ihmisiin. En nimittäin omista oikeastaan yhtään lesboystäviä tai kuulu mihinkään sisäpiireihin. Joskus ihminen kuitenkin tarvitsee lähelleen samanmielisiä ihmisiä ja ajattelin, että tässäpä hyvä tilaisuus saada sellaisia. Jotenkin koko Suomesta tuntuu puuttuvan homokulttuuri ja siksi tällaiset risteilyt ja bileet ovat minusta mahtava juttu.
Meininki risteilyllä oli loistava, DJ:t soittivat musiikkia koko illan, alkoholi virtasi ja ihmiset tanssivat. Tietenkin minua seksibloggaajana kiinnosti parinmuodostus, mutta sitä ei oikeastaan tapahtunut. Tunnelma oli enemmän sellaista, että kaveriporukat hengailivat keskenään ja vessajonossa saattoi sanoa pari sanaa tuntemattomalle risteilijälle. Onnekseni itse löysin uusia ihania ihmisiä, joiden seurasta olen saanut nauttia myöhemminkin. Seuraa Pussytivea Facebookissa, syksyllä on tulossa lisää klubi-iltoja vain naisille!
Tänään alkoi Helsingin Pride, eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen teemaviikko. Voit tutustua viikon ohjelmaan täällä. Itse aloitan juhlimisen jo tänä iltana, nimittäin avajaisbileissä Hard Rock Cafessa. Alla listattuna minua kiinnostavat tapahtumat, mihin sinä aiot osallistua Pridessä. Ai niin ja syksyllä on tulossa vielä DTM-risteily, jonne lipunmyynti alkaa keskiviikkona. Ole nopea, sillä laivaan mahtuu tosiaan vain rajattu määrä ihmisiä.
Tiistai:
17 Nuorten Pride: Transtukipisteen nuorten tapaaminen
Huhhuh mikä viikonloppu takana. Osallistuin lauantaina Wonderlust-bileisiin, joista kirjoitin aikaisemmin. Ennakko-odotukseni olivat korkealla, mutta ne taisivat täyttyä ihan mennen tullen. Oli myös kiva tutustua teihin tyyppeihin, jotka olette lukeneet blogiani, mutta emme ole aikaisemmin tavanneet.
Saavuin bileisiin noin kello kymmenen aikaa illalla hupparissa ja farkuissa. Livahdin kuitenkin nopeasti sisään päästyäni lähimpään unisex-vessaan vaihtamaan vaatteita. Valitsin loppujen lopuksi asukseni ranskalaisen sisäkön asun stay up-sukkineen. Vaatetus paljasti takapuoleni aika antaumuksella, mutta päätin antaa sen olla häiritsemättä ainakaan itseäni. Kun pääsin vessasta ulos huomasin heti paljaita rintoja ympärilläni, joten yksi perse seassa ei paljoa ketään hetkauttanut.
Bileet järjestettiin Diana-näyttämöllä Helsingissä ja täytyy sanoa, että tila oli sisustettu upeasti näitä juhlia varten. Joka puolella oli kauniita verhoja luomassa tunnelmaa ja tietenkin tanssilattian kupeissa isompia alueita patjoilla varustettuina. Siellä alkoi olla kuhinaa jo saapumisvaiheessani, itse keskityin lähinnä tuttujen moikkailuun parin ensimmäisen tunnin ajan. Baarista sai edulliseen hintaan herkullisia alkoholittomia virvokkeita ja vesi oli ilmaista. Absolutisti kiittää järjestäjiä tästä ja antaa papukaijamerkin.
Jossakin puolen yön aikaan uskaltauduin vihdoinkin patjojen sekaan ja täytyy sanoa, että se vasta oli upea päätös. Ympärilläni oli joka puolella paljaita perseitä, tissejä, kyrpiä, ja tietenkin äärimmilleen kiihottuneita ihmisiä. Niin ihanaa ja kaunista. Olen edelleen sen verran hämmentyneen iloinen, etten osaa sitä sanoiksi pukea. Nussiminen toisten ihmisten keskellä on ihanaa. Sain yllätyksekseni monta orgasmia, vaikka ajattelin etukäteen, että puolijulkisesti naiminen ei ole minun juttuni ollenkaan.
Eräs ystäväni kirjoitti englanniksi Facebook-seinälleen pienen ohjeistuksen eroottisten juhlien sinkuille heteromiehille. Jos haluaa jonkinlaista paneskelua tapahtuvan, täytyy olla kiinnostava ja tarpeellinen. Ei kannata vain istua nurkassa ja näyttää toiveikkaalta. Tarjoa hierontaa, silitystä tai vettä janoisen näköisille paneskelijoille. Ja mikäli loppujen lopuksi jäät yksin, ala vaikka runkata. Vai kuinka usein tarjoutuu tilaisuus katsella pornoa livenä?
Wonderlustin järjestäjille, kiitos tätä lisää! Jos ei pian, niin viimeistään ensi vuonna. Pidempi aukioloaika voisi olla tarpeen, toki paikan täytyy olla yhtä hyvä kuin tänäkin vuonna. Jos jotakin kritiikkiä täytyy antaa, niin voisitte olla seuraavalla kerran hieman tarkempia siitä ennakkoon kuulutetusta pukukoodista. Joitakin satunnaisia kulkijoita bileissä näkyi todellakin t-paidassa ja farkuissa. En toki tiedä heittäytyivätkö nämä henkilöt sitten alastomiksi myöhemmin.
Nyt on tiedossa harvinaista herkkua, sillä Helsingissä järjestetään seksifestarit ensi viikonloppuna. Wonderlust juhlii tiedostavaa ja monimuotoista seksiä Diana-näyttämöllä 13.-14.6.2014. Tärkein ohjenuora koko tapahtumaan on avoin mieli. Wonderlustin inspiraationa ovat olleet muun muassa seuraavat festivaalit: DIEP Festival Utrecht, Berlin Porn Film Festival, Cine Kink ja Xplore Berlin.
Tapahtuman järjestäjät kertovat tarjoavansa jotakin parempaa kuin perinteiset kaupalliset seksimessut dildomyyjineen ja lavafistauksineen. Wonderlust mahdollistaa kävijöilleen kahtena päivänä erilaista ohjelmaa. Perjantaina katsellaan indiepornoleffoja alan tähden Jiz Leen kanssa. Vai oletko kenties aina halunnut järjestää orgiat? Lauantaina on tarjolla työpaja siitä kiinnostuneille.
Tällaisena bailurottana odotan eniten lauantai-illan Wonderlust-juhlia. Tapahtuma mainostaa niitä räävittömimmiksi bileiksi, joita Helsinki on koskaan nähnyt. Mitä se sitten tarkoittaakaan, se selviää paikan päälle tulemalla. Juhlissa on pakollinen pukukoodi, mikä on mielestäni hyvä asia, sillä se rajoittaa pois vain muita vieraita tuijottamaan tulevat.
Asuksi kelpaa mikä tahansa seksikäs, elegantti, provosoiva, kinky, fetissi ja niin edelleen. Minulla ei ole tapana pukeutua mitenkään päin ylläkuvatusti, joten oma asuvalintani on vielä suunnittelun alla. Sisään ei pääse farkuissa ja t-paidassa, muistakaa se! Ja voi kyllä, nussiminen on sallittua Wonderlust-bileissä. Se ei tietenkään ole pakollista, vaan jokaisella vieraalla on halutessaan täysi koskemattomuus.
Wonderlust ottaa huomioon seksuaalisuuden ja sukupuolen monimuotoisuuden. Näihin katsomatta kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita ja toivottuja tulemaan paikalle. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee, sillä mahdollisuus ainakin juhlien lässähtämiseen on suuri. Olisi painajaismaista, jos kaikki tulisivatkin paikalle vain seisoskelemaan nurkissa. Uskon kuitenkin, että tapahtuma tavoittaa kohdeyleisönsä ja kaikki vieraat saavat unohtumattoman kokemuksen.
Muistakaa ottaa kortsut ja henkkarit messiin juhliin. Wonderlustissa nähdään!