French Films pois pohjolasta

French Filmsin keikkabussissa ei katsota taide-elokuvia.

Indiebändi French Filmsiä on riepoteltu, joten pojat pääsivät vasta nyt juhlimaan levyä.
Indiebändi French Filmsiä on riepoteltu, joten pojat pääsivät vasta nyt juhlimaan levyä.

The Casbahin soundcheck täristää Tavastian takahuoneen seiniä, kun French Filmsin levyjulkkarikeikan alkuun on pari tuntia. Johannes, Mikael, Santtu ja Joni luettelevat vuoden aikana rundattuja maita.

"Puola, Espanja, Makedonia, Norja… Yhteensä kai kaksitoista", laskee Johannes, mutta lopputulos ei miellytä kaikkia.

"No sinne päin. Mietimme hetki sitten, että Tavastiaa parempaa mestaa ei tähän mennessä ole tullut vastaan."

Järjettömästi hypeä kerännyt postpunk-bändi on palannut edellisenä päivänä Ruotsista Helsinkiin. Ensimmäinen albumi Imaginary Future julkaistiin vähän yli kuukausi sitten. Sitä on verrattu The Vaccinesiin, The Drumsiin ja Editorsiin.

"Levyä väännettiin ehkä kuusi ja puolisataa tuntia yhteensä. Nyt on ihan siistiä, kun on viikonloppuisin aikaa tehdä jotain muuta kuin istua studiolla", Johannes kertoo.

Kun French Films julkaisi neljän biisin esikois-EP:nsä vuosi sitten, koko indiemaailma meni sekaisin. Nimi alkoi kiertää musiikkiblogeissa

ja kriitikoiden suosikkilistoilla. Kutsuja sateli muun muuassa Flow-festareille ja Osloon by:Larmiin.

"Asioita on tapahtunut nopeasti. Musiikki leviää eri tavalla kun ennen. Enää ei ole merkitystä, onko bändi Suomesta vai jostain muualta", Mikael sanoo.

French Films on kotoisin Espoosta ja Järvenpäästä, mutta tyylillisesti kaukana pohjolan synkeydestä. Reipas ja hyväntuulinen poljento tuo mieleen kaukaiset rannat ja korkeat aallot.

"Bändin ja varsinkin Imaginary Futuren biisejä yhdistää löyhästi tietty eskapismi. Siistiä jos meidän musa aktivoisi kuuntelijan mielikuvituksen", Johannes sanoo. "Ei meidän biiseistä kuitenkaan löydy mitään sen syvällisempää."

French Films perustettiin vasta puolitoista vuotta sitten. Bändin itsensä mielestä ainakin livesoundi tulee tulevina vuosina parantumaan.

"Joo, jos saadaan vähän rahaa, voidaan ehkä ostaa paremmat kamat joku päivä."

Nimestään huolimatta bändin riveistä ei löydy suuria elokuvataiteen ystäviä. Keikkamatkoilla ei pyöri Renoiria tai Chabrolia.

"Jos me jotain katsotaan, niin ehkä TV-sarjoja. Aika vähän on mitään riittejä muodostunut. Musaa kuunnellaan matkoillakin paljon", Johannes sanoo.

Tavastialta French Films jatkaa kiertämällä muutaman keikan verran Suomea. Sen jälkeen lähdetään Luxemburgin ja Lontoon kautta Japaniin.

Bändin henkinen koti on siellä, missä milloinkin mennään. Vaikka keikkailu keskittyykin valtaosin kauaksi Suomesta, ei French Films miellä itseään epäsuomalaiseksi tai koe Suomea huonoksi maaperäksi musiikilleen.

"Ei me tunneta, että meidät otettaisiin paremmin vastaan jossain Suomen rajojen takana. Ihan sama missä ollaan, joka puolella löytyy hyvää jengiä", Johannes sanoo.

"Vaikka tullaan jatkossa keikkailemaan ehkä entistä enemmän ulkomailla, täällä Suomessa on ihan yhtä siistiä vetää kuin kaikkialla muuallakin", Santtu lisää.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi