Tässä tällainen setä joka ei turhista stressaa..
Mitäpä sitä murehtimaan liikaa, katse aina eteenpäin vaikka mitä tulisi. Osaan olla vakava jos tarve vaatii mutta silloinkin aina yritän pitää pienen pilkkeen silmäkulmassani.
Välillä tarvitsee kyllä pysähtyä ja miettiä hetken, mutta menevä luonne kun on niin nopeasti lähden kohti uusia tuulia.. Toisinaan tulee jälkiviisaus esiin kun miettii että kannattiko... Elämä ei ole helppo laji, mutta kyllä siitäkin selviää.
Liian usein mieleeni tulee lempibändini kappale ja sieltä erityisesti yksi osa...
I wish that life is like it is in the movies
'Cause the hero always gets his way
No matter how hard it gets on that dark lonely road
At the end he's got a smile on his face
I wish that I could be your white knight in armor
With an army just to bring you back home
But I'll admit I'm scared of dialing your number
Someone else is gonna answer the phone
Why can't it be like it is on TV?
When the orchestra plays and you come back to me
'Cause this is real life and these are real tears...
