Onnen on tämä höpöläinen löytänyt Nanin kainalosta. ;)
"Mikä hätänä, Ihaa?"
"Ei mikään. Mitäs minulla, pikku juttu. Et varmaankaan ole nähnyt taloa tai sen tapaista näillä main?"
"Millaista taloa?"
"No, taloa."
"Kuka siinä asuu?"
"Minä. Ainakin luulin asuvani. Mutta nähtävästi en asu. Niin kai se on, ei meillä kaikilla voi olla taloa."
"Entä miten sinä voit?" sanoi Nalle Puh.
Ihaa pudisteli päätään.
"En oikein voi", hän sanoi.
"On ottanut voimille."
"Mikä sen piti olla?"
"Tikru."
"Vai niin", sanoi Ihaa.
"Hän on vasta tullut", selitti Nasu.
"Vai niin", sanoi Ihaa taas.
Hän ajatteli pitkään ja sitten hän sanoi:
"milloin hän lähtee?"
"Olisi pitänyt arvata", sanoi Ihaa. "Loppujen lopuksi ei ole aihetta valittaa. Minulla on ystäväni. Vasta eilen joku puhui minulle. Ja viime viikolla - vai oliko se edellisellä - Kani törmäsi minuun ja sanoi: ´voi harmi!´ Se on sitä Seuraelämää. Aina sattuu ja tapahtuu."
