Häpykarvojen laskusuhdanne alkoi 1980-luvulla, kun pornoihmisten oli pakko taas kerran mennä aiempaa pidemmälle. Ei riittänyt enää, että nainen näytettiin nakuna edestä ja takaa. Nyt haluttiin tempaista siltä karvatkin pois. Sillä tavalla päästiin näkemään, alla oleva se. Aikaisemmin häpykarvoja oli vain hiukan trimmattu ja joku epätoivoinen pienyrittäjä oli julkaissut ajeltujen naisten spesiaalilehteä niin sanotuille posliinifriikeille. Karvatuheroa oli pidetty söpönä. Jotkut miehet jopa kärttivät satunnaisilta valloituksiltaan muistoksi paria häpykarvaa. Vähitellen paljasta häpyä alettiin pitää jännänä, kokeilemisen arvoisena juttuna. Nyt se on lähes pakkomielle, johon liittyy positiivisia vapauden tuntemuksia. Nainen voi käyttää niukintakin alaosaa, kun on hankkiutunut eroon hallitsemattomista karvastoistaan. Häpykarvat ajeltuina on vapaa olemaan entistä epäluonnollisempi.
1 vastaus
Walter de Camp
1.8.2003 00:00
Häpykarvojen laskusuhdanne alkoi 1980-luvulla, kun pornoihmisten oli pakko taas kerran mennä aiempaa pidemmälle. Ei riittänyt enää, että nainen näytettiin nakuna edestä ja takaa. Nyt haluttiin tempaista siltä karvatkin pois. Sillä tavalla päästiin näkemään, alla oleva se. Aikaisemmin häpykarvoja oli vain hiukan trimmattu ja joku epätoivoinen pienyrittäjä oli julkaissut ajeltujen naisten spesiaalilehteä niin sanotuille posliinifriikeille. Karvatuheroa oli pidetty söpönä. Jotkut miehet jopa kärttivät satunnaisilta valloituksiltaan muistoksi paria häpykarvaa. Vähitellen paljasta häpyä alettiin pitää jännänä, kokeilemisen arvoisena juttuna. Nyt se on lähes pakkomielle, johon liittyy positiivisia vapauden tuntemuksia. Nainen voi käyttää niukintakin alaosaa, kun on hankkiutunut eroon hallitsemattomista karvastoistaan. Häpykarvat ajeltuina on vapaa olemaan entistä epäluonnollisempi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin