Ylhäinen yksinäisyys

Yksinäisyys on aliarvostettua! Tällä siis en toki tarkoita sellaista yksinäisyyttä, joka jatkuu vuodesta toiseen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että on oikeasti mukavaa olla joitain päiviä ihan totaalisen yksin pelkkien omien ajatusten kanssa. Kuten tänään. On oikeasti tehnyt hyvää. Toki olen kommunikoinut myös muiden ihmisten kanssa, mutta fyysisesti olen saanut olla aivan yksin. Ja tekköö höppöö! Kaikki toki eivät yksinäisyydestä kykene nauttimaan, kai se altistaa liikaa omille demoneille. Itse pidän sen verran paljon omista demoneistani, että ne ovat mainiota seuraa. ;)

Ja sitten toiseen asiaan...Voisiko joku ystävällisesti kertoa, mikä taika on siinä, että kun talossa on pitkiä hiuksia ja tummia kissankarvoja, niin sekoittuneena muutamaan pölyhiukkaseen ne alkavat kahdessa päivässä näyttää siltä, ettei koko kämppää ole siivottu puoleen vuoteen...Olen oikeasti viime aikoina ollut aika tunnollinen siivouksen suhteen, mikä sinällään on luonteelleni vierasta. Mutta silti noita tollukoita vaan löytyy...Joku taika siinä on...Nuo Mustavuoren peikot käyneet taas sotkemassa...