Blogi

Työntäytteinen ilta alkaa kohta olla päätöksessään. Luojan kiitos. Ollut kohtalaisen stressaava duunirupeama, jossa onneksi nyt tältä viikolta loppu häämöttää. Huomenna pääsee nauttimaan viikonlopusta, ja se todellakin tekee hyvää. Vähän suunnitelmia kavereiden kanssa, jos joskus vaikka teeskentelisi omistavansa elämän. :)

Tänään on joutunut taas miettimään paljon ystävyyttä...Mikä on ystävyydessä tärkeää...Tästä asiasta juteltiin tänään myös äidin kanssa. Tultiin siihen lopputulokseen, että ystävyydessä tärkeintä on rehellisyys. Ja kuinka ison loven ystävyyteen tekee se, jos toinen on epärehellinen. Olen tämänkin asian taas saanut huomata...Mutta onneksi on tosiaan niitä ihaniakin ystäviä. :)

Tänään on vitutuspäivä...Vituttaa muutamatkin ihmiset jälleen oikein urakalla. Ihmiset jotka eivät itse tajua tekojensa seurauksia. Ihmiset jotka laistavat kaikesta vastuusta. Ihmiset joille tärkeintä on minäminäminä...

Mutta onneksi on kissat...Mikään ei helpota vitutusta niin kuin kissan kehräys. :)

Ja vitutukseen hyvänä apuna on tänään ollut myös Satyricon...

Taas tuli tilailtua Jenkkilästä uutta tavaraa...No, minkäs sille mahtaa, tarvitsin uuden laukun, enkä onnistunut muuten lähempää löytämään. ;) Sain kyllä eilen fiksun neuvon olla törsäämättä, ja säästämään uuteen tietokoneeseen, tämä kun tökkii niin maan perkuleesti...Mutta tunnetustikaan en yleensä ota vastaan hyviä neuvoja, ennen kuin on ihan pakko. ;)

Seksimessut kohta ovella, ja kuulin että en joudukaan menemään sinne tekemään duunia, vaan saan mennä ihan vain vierailijana. Kieltämättä ihanaa, voi nyt mennä siihen aikaan mihin haluaa, ja olla sen aikaa minkä haluaa. Ja siinä seurassa kuin haluaa... ;) Vielä muutama duunirutistus, ja ihanan vapaa viikonloppu!!!

Olen tässä noin vuorokauden verran odotellut särkyä...Mutta sitä ei ole kuulunut. Olen siis ilmeisesti taas selvinnyt viisaudenhampaan poistosta ilman suurempia särkyjä. :) Olen ollut kyllä luvattoman hyväonninen näiden poistojen kanssa. Kolme viisaudenhammasta joko leikattu tai kiskottu irti, ja yksikään ei ole vaatinut yhtä särkylääkettä enempää hoitoa. Olen kuullut kaikki kauhutarinat siitä, kuinka särky on ollut monta päivää niin kova, etteivät edes vahvat kipulääkkeet ole auttaneet...Itse olen tarvinnut maksimissaan yhden normi-Buranan, ja siinä se. Nyt sitten tietysti tuon viimeisen poistamiseen liittyy aivan hirveät säryt...No, onneksi se ei ole vielä edessä. :)

Hammasleikkauksesta selvitty, jiihaa!!! Meni yllättävänkin helposti, eikä särkyäkään ole vielä mitenkään hirveän paljon esiintynyt.

Iltapäivästä myöskin käytiin toisen kisumisun kanssa lääkärissä. Toinen jouduttiin rauhoittamaan operaation ajaksi, ja nyt on pieni aikamoisissa pössyissä...Kaikki mikä kiiltää ja rapisee, kiinnostaa kovin, mutta ei jaksa pahemmin tutkia...Tiedä mitkä tripit on nytkin päällänsä, mulle samaa ainetta! :D

Tosin mitään kummempia aineita en nyt taida tarvita, sen verran unettaa...Tuliskohan tänään kerrankin mentyä ajoissa nukkumaan...

Aamuherätykset on edelleen perseestä...

Inhoan suunnattomasti aikaisia aamuherätyksiä...

Elämäni on nykyään aikamoisen ilta- ja yöpainotteista, johtuen iltakoulusta, ja siitä että saan itse määrittää työaikani. Joten tänään, kun kello pärähti soimaan klo 7.30, avasin silmäni varovasti, sillä en edes tiennyt, onko maailmaa olemassa tähän aikaan vuorokaudesta. Kurkattuani varovasti ikkunasta jouduin toteamaan että onhan se, ja eikun kipittämään suihkuun...Kaikki tuntuu kylmältä näin aamuisin, pitäisi olla lainvastaista joutua heräämään ainakaan ennen yhdeksää...Mutta ei, pakko oli...

Tänään sitten on se jo jonkin aikaa jänskäämäni leikkaus...Kauan oikutellut viisaudenhammas leikataan vihdoin pois. Ei pirulainen suostu nousemaan kunnolla omin päin, joten joutuu veitsen alle. Täytyy toivoa etten ole ihan poissa pelistä koko loppupäivää, pitäisi tänään nimittäin vielä jaksaa paljon. Kun edes selviäisi klo 17 asti ilman pahoja kipuja ja kuumetta, niin olisin äärimmäisen kiitollinen.

Niin että vittu huomenta vaan!

;P

Löysin tänään Aarteen. Aivan upean pinkin värisen silinterihatun. Upea, ihana aarteeni! Eikä mikään lelusilinteri, löytyy vuorit sun muut, ja tukevaa tekoa on kuin mikä. Mii laiks!!! :)

Alice Cooperin keikka nähty! :) Ja hauskaa oli, kerrassaan loistava keikka! Uriah Heep lämppärinä oli myös mitä mainioin. :) Mutta täytyy kyllä sanoa, että Alice veti kyllä näyttävyydeltään varmaankin yhden upeimmista keikoista jonka olen nähnyt...Tähän asti näyttävimmän lavashow:n ykköspaikkaa on mielessäni pitänyt King Diamondin vuoden 2006 Helsingin keikat. Mutta tuossa oli haastajaa jo sille, todella upeasti toteutettu lavashow...Ja kieltämättä aikamoisena pisteenä iin päällä oli jumalattoman uskomattoman mahtavan ihanan näköinen basisti... ;P Nams! Myöskin musiikillinen anti oli loistavaa. ;) Jostain myöskin arvasin Michael Monroen vierailevan lavalla, ja näinhän sitä kävikin...Kyseisen hepun luotsaama ryhmärämä nähdäänkin sitten Motörheadin lämppärinä ensi kuussa...

Rupesin keikalla kyllä kovin mietiskelemään asennettani musiikkiin, keikkoihin, festareihin sun muuhun...Joitain aikoja sitten eräs ihminen totesi minulle, että olen vissiin aikamoisen intohimoinen raskaamman musiikin kuluttaja, kun jopa kipeänä raahaudun keikoille...Kehtasi jopa kutsua truu iiviliksi, ja sitä en heti anna anteeksi. ;) Mutta rupesin sitten miettimään asiaa ihan tosissaan...Jos tällä hetkellä eteeni asetettaisi valinta, että alanko perustaa perhettä, vai reissaanko samaan tahtiin keikoilla, festareilla ja muualla...Valitsisin kyllä ehdottomasti tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. Se on ehdottomasti tällä hetkellä itselleni tärkeämpää kuin mitkään kotileikit...Kun asetan vastakkain perhe-elämän ja reissun Wackeniin, ei päätöstä tarvitse miettiä muutamaa sekunnin sadasosaa enempää. :D Tietenkään nämä asiat eivät elämässäni ehdottomalla ykkössijalla ole...Toki aina läheisten ihmisten ja eläinten terveys ja hyvinvointi on ykkössijalla, tuskin lähtisin yhtikäs minnekään, jos esim. kissani tai vanhempani sairastuisivat...Mutta oikein mikään muu ei tätä tätiä sitten estäkään. ;)

Eli kaipa tutut ovat oikeassa olleet, musta tulee se niiteillä koristellulla rollaattorilla eteenpäin köpöttelevä hevimummo, joka riivaa Tuskassa nuoria kolleja... ;) Eli taidan tosiaan ottaa nämä asiat aikamoisen vakavasti. :D

Tänään siis Alice Cooperin keikka. Kerrankin siis mukava sunnuntai. :) Pitäisiköhän ihan ottaa ja lähteä sunnuntaibrunssille...Kävimme yhdessä vaiheessa ystäväni kanssa usein, pitäisi vissiin elvyttää vanha ihana tapa. :)