Loistavaa.. aivan loistavaa...
Jos poltat autossasi. ja haluat heittaa tumpin ikkunasta ulos..
Varmista että se on auki ..
Meinasi tulla kiire pysähtyä..
Myöskään ei kannata kaataa tupillista makeaa siideriä munillesi klo:24..
varsinkaan jos joudut olemaan niissä housuissa koko lopu illan aamuviiteen..
nim: liotin kalsareita päältäni puolisen tuntia aamulla
Muuten ihan jees ilta eilen , jos tykkää niistä jakkupukusista amåtååreistä baarissa (vitun pikkujoulukausi)
nukkuttaisiinko??? No eipä tietenkään...
sanoo unimasa..
Nyt kyllä silmiä painaa, mutta turha se on parinkymmenen minuutin takia nuksimaan mennä.
Mä sitten vihaan näitä aamuvuoroja. Kummallista miten sitä ei koskaan tahdo saada nukutuksi. Ainakaan ekana yönä.
Eilinen vapaapäiväkin meni jotenkuten touhutessa. Pari elokuvaa vähän unen yritystä, niin tässä sitä kökitään taas ja helvetti odottaa tuolla työmaailmassa.
Mikäköhän mua valvottaa enemmän, läheisyyden kaipuu vai tietoisuus siitä että kaipaa sen jonkun jota halia ja kuunnella?
Viikonloppu sinällään oli sangen hyvä. Perjantain loistavat kinkerit (kiitoksia) lauantain aivan hirveä krapula töihin. Ei edes pikkujoululaiset häirinny kärsimystäni, ne kun osaavat olla välillä aivan kusipäitä.
Sunnuntaina rocksin jamit ja elämysmatkailua autolla sangen kivassa säässä.
Tosin olen sitä mieltä että ei ole huonoa ajokeliä, vaan kaikki on kuskin omassa päässä. *juontaa juurensa postinjakajan uraani*
No tässä sitä valvotaan ja ihaillaan ikkunasta miten toimiva laite on lohko/ sisätilan lämmitin. Puolisentoista tuntia se on siellä hyrränny ajastimen avulla.
Ikkunat on jo sulaneet konepeltikin melkein puhdas.. ja naapurin autojen päällä muutamakymmeen settiä lunta :D
näihin tunnelmiin ja näkymiin täältä unettomuuden kehdosta päätän raporttini tähän Insomnia
Mulla taitaa olla menkat tai jotain...
Meinaan yövuorossa ku noi mielialat tuppaa vaihtelee kummasti, mutta tämä viikko on ollu ihan hanurista ja naurettava..
Maanantain vastaisena yönä olin iloinen ja virkeä, mutta töissä olin levoton johtuen töiden vähyydestä.
Tiistain yönä taas ihan normiolo ei mitään erikoista..
Keskiviikkon vastaisena yönä se repesi..
Olo oli kuin sillä hollantilaisella pojalla joka yrittää tukkia sitä kuuluisaa patoa sormillaan. Ensin ollaan ihan jees, sitten iskee aivan kamala ikävä ja haikeus. Sitä huomasi ajattelevansa taas oman elämänsä turhuutta ja yksinäisyyttä, sekä miten sitä kaipaakaan taas sitä oikeaa rinnalleen tätä arjenkurjuutta lievittämään.
Erehdyin siinä sitten haaveilemaan jopa perhe-elämästä. siitä että tulen yövuorosta kotiin herättämään rinnallani olevaa ihmistä, aamukahvin juontia.
Iltavuoron kotiintulosta, iltapalan syönnistä, päivän huolien jakamisesta. sohvalla kainaloon käpertymisestä.
Aamuvuorosta ruuantekemisestä kaupassa käymisestä. iltasadun lukemisesta.
(mähän sanoin et olen sekasin) :D
Viime yönä.... kuin perseeseen ammuttu karhu. Mikään ei ollut hyvin.
Vittuuntunut töihin, ihmisiin.. itseeni ja sellaisiin tunteisiin mihin mulla ei ole oikeutta tai syytä tuntea.
Koko yö siinä meni sitten tavaroita paiskiessa. Onneks teen yksinäni töitä ni ei ollu kukaan häiriintymässä mun "raivoamisesta"
Eikä ole tapanani purkaa omia vihan/ turhautumisen tunteita kanssa ihmisiin (paitsi näin logitse) :P Mielummin manailen yksinäni ja puran sen kitaraani tai muuhun toiminnalliseen touhuun.
Että tulipahan ainakin töitä tehtyä.
ps:
Jippii eilen mä sen tein..
Muistin siis ottaa uuden pyyhkeen mukaan eilen illalla, tosin vanhan olin jo ottanut pyykkiin jo alkuviikosta..
Kummasti sitä aina unohtaa ottaa uuden mukaan. No pari päivää itseni käsipapereihin kuivanneena sitä jopa muistaa jotain kotonakin.
Jospa sitä vaikka viisastuis ja ottais seuraavalla kerralla sen uuden mukaan ennenkuin tuo vanhan pesuun.
(taitaa olla liikaa mun päälle se)
Olipas erittäin mielenkiintoinen yövuoron aloitus.
Kolmisen tuntia odottamista että kone saadaan lämmitettyä, sen jälkeen sitten tunnin välein vaakaa täyttämään.
Hieman voisi väittää tylsäksi.. noo lomautuksia odotellessa
Tuli siinä sitten pyörittyä työkaverin kanssa netissa kattelemassa näitä hauskoja ajanvietepelejä.
Ilta-sanomien sivuilta löytyikin mukavasti pajataso. Sitä sitten hakkaamaan pariksi tunniksi.
Löysimme sieltä myös hieman sairaanpia pelejä kuten kalasta naisia, parita kaneja, ja ammu kissa tykillä mahdollisimman pitkälle..
Miten niin tylsää ollut..
No menihän se sitten loppujenlopuksi ihan mukavasti koko vuoro. Mitä nyt syöminen ja juominen oli hieman hankalaa koska olin aiemmin päivällä pureskellut huulistani pari kunnon lihanpalaa irti..
Siitä sitten suihkuun ja meillä kun on se saippau sellaista vähän tujumpaa mallia, niin tulihan huomattua sitten viikonlopun jäljiltä muutama ruhje ja kolhu lissää kirvelyn avulla..
Jos vaikka sitten tänään olisi jo taas hieman enemmän tekemistä :D
Aamusella sitten kotio ja laskunmaksuun ynnämuiden asioiden hoitoon, niin eiköhän tää elisan netti taas laukea perkele...
Positiivista sen sijaan huulien ja poskien turvotus on laskenut joten pääsee taas syömään nicorettea ja muutakin ruuantynkää ja poteljoonikin oli mukava, ei tuonut yhtään lisää laskuja
No voi vitun elisa.... Toivottavasti toimii kun herään että saan hoidettua asioita.
Tämä se on sangen ikävää ja turhaa, Nimittäin olemisen sietämätön keveys.
Tässä sitä vietetään sunnuntaita, jonka pitäisi olla levollinen ja rauhoittumisen päivä.
Turha toivo.
Olo on sangen levoton ja rauhaton. kroppa huutaa leipää. Niskat on perjantain jäljiltä aivan jumissa.
Ja muutenkin olo on kuin olisi ajettu tiejyrällä ylitse; mutta pääasia että oli hemmetin kivaa.. Siis perjantaina..
Tuli moshsattua oikein urakalla ja täytyy sanoa että ikävä tuli hiuksia :D
Lauantaina sitten jälleen tälleen nukkumista krapulaa poies, ei onnistunut, siitä sitten töihin leikkimään.
kroppa jumissa päätä ei saanut käännettyä kuin koko rintamasuuntaa kääntämällä kumartumisesta puhumattakaan.
Onneksi muutama "viksumpi" asiakas totesi jo tilatessaan että ottavat osaa krapulaani xD
Kuitenkin joko olostani tai sitten oli muuten vaan tylsää niin melkeinpä torkahtelin seisoaltani siellä tiskin takana. no onneksi pääsin aikaisemmin kotio jopa kolmen aikaan, niin pääsi sitten taas möllöttämään yksin kotio ja pureksimaan ruispaloja sohvalle.
Nyt tosiaan kellon ollessa noin kolme iltapäivällä tässä huomaa taas miten sitä kaipaa sitä oikeaa ihmistä tuohon rinnalleen ..
Kuitenkin on seitsemän tuntia töiden alkuun ja jo nyt ei ole muuta edessä kuin tämän turhautumisen ja levottomuuden jatkumista, sekä kellon tuijottelua että joko pitää lähteä.
Yritä tässä nyt sitten tupakointia vähentää/lopettaa perke****
*ostetaan elämä*
