Mitä on seurustelu, tyttö- ja poikaystävät? Miksi ei voi vaan olla? Miksi meiltä odotetaan sitoutumista? Miksi sinkkuus on huono asia? Miksi luullaan että sinkkuus on elämäntapavalinta? Ja miksi pitäsi etsiä?
On seurustelussa hyvätkin puolet. Erityisesti kun kumppani on ihana, hyvä ja suhde toimii. Paras suhde on sellainen, ettei määritellä eikä omisteta.
Mun kämppiksinä on yksi avopari. Oon välillä iahna sanaton, kun katson niiden toimintaa. Aamut tapellaan ja iltapäivällä ei puhuta. Tässä tapauksessa vika on täysin miehessä. Ärsyttää kun M ei ymmäärrä, että se on ainoa osapuoli joka yrittää eikä hän saa yhtään huomiota.
Ne oli yöllä tapellu ja todennut, että ehkä tästä ei tuu mitään. T ei tullut yöks himaa. Aamulla M oli ihan paskana ja olikin sitä mieltä, että hän on valmis lopettamaan. Nyt ne on taas kun mitään ei olisi tapahtunut. Miksi M hyväksyy olevans aitsestäänselvyys T:lle? Vihaan sellaisia naisia. Miksi T ei ymmärrä. Kaveri on niin itsekjäs ja tunnevammanen hippi. Toisaalta sama se mulle.
Asuis ees erillään, nin ehkä suhde toimisikin.
Kevättä rinnassa, kohta kesä ja sit liftaamaan maailmalle.
